Säävuosi 2021: Paukkupakkasesta paahtavaan helteeseen ja rajuilmoihin

Vuonna 2021 helteinen sää paahtoi kesällä Suomea ja rajut ukkoset aiheuttivat tuhoa. Talvikuukausina kireät pakkaset levisivät koko maahan ja lumihanget kasvoivat paikoin ajankohtaan nähden suuriksi. Muualla maailmassa vuoteen mahtui sekä hyytäviä talvisään jaksoja, tulvia että lämpöennätyksiä.

On vuoden 2021 viimeinen päivä ja aika luoda silmäys kuluneen vuoden säähän Suomessa ja maailmalla.

Vuosi alkoi Tyynellämerellä ja sitä ympäröivillä manneralueilla La Niñan vaikutuksessa. La Niña on tunnetumman El Niñon vastakkainen ilmiö, jonka aikana Aasian kaakkoisosassa sekä Australiassa tropiikin seudulla sää on tavallista sateisempi ja esimerkiksi Yhdysvaltojen eteläosassa puolestaan kuivempi ja lämpimämpi. La Niña yleensä laskee vähän maapallon keskilämpötilaa. Kesällä tilanne oli neutraali, mutta vuoden lopulla La Niña palasi.

Suomen ja Euroopan alueella alueella La Niñan ja El Niñon vaihtelun vaikutus säähän on nykytiedon mukaan pieni ja muut tekijät ovat voimakkaampia. Vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä on tavallisesti suurta, mutta tänäkin vuonna suursäätilanne pysyi ajoittain pitkään samana. Tästä seurasi muun muassa viikkoja kestänyt kuiva ja kuuma hellejakso.

Äärilämpötilat kuukausittain

Lämpötilan vaihtelut olivat tuttuun tapaan suuria sekä kuukausien sisällä että koko vuoden aikana. Vuoden 2021 ylin lämpötila oli Heinolassa heinäkuussa mitattu +34,0 astetta ja alin Utsjoella helmikuussa mitattu -39,7 astetta.

Mutta mitä eri kuukausina tapahtui?

Tammikuu

Vuosi 2021 alkoi talvisissa merkeissä. Polaaripyörteen heikkeneminen johti kylmän ilman leviämiseen napa-alueilta Eurooppaan ja tammikuussa Suomessa kylmintä oli Pohjois-Lapissa Kittilän lentoasemalla, jossa mitattiin 13. tammikuuta -39,4 astetta. Samoihin aikoihin Toini-pyry sekoitti liikennettä eteläisessä Suomessa, ja Espoon Nuuksiossa tuli vuorokaudessa noin 30 senttimetriä uutta lunta.

Kuun puolivälissä Lapissa jo lauhtui, mutta etelärannikolla asti käväistiin vielä yli 20 pakkasasteessa. Lauha sää levisi kuitenkin eteläänkin. Koko kuukauden keskilämpötila ei lopulta eronnut paljon keskimääräisestä maan etelä- ja keskiosassa, mutta pohjoisessa tammikuu oli vähän tavallista kylmempi.

Lue myös: Rannalle syntyi komea “pallomeri” Helsingissä: "Harvoin sitä jääpallojen sekaan pääsee uimaan" – meteorologi valottaa, miten tämä hauska ilmiö syntyy

Espanjassa mentiin ääripäästä toiseen, sillä siellä mitattiin sekä maan uusi kylmyysennätys että Manner-Espanjan uusi tammikuun lämpöennätys. Kuukauden aikana lämpötila siis vaihteli Vega de Liordesin -35,6 asteesta Sagunton +29,7 asteeseen. Myös Malta sai uuden tammikuun lämpöennätyksen, +25,9 astetta.

Helmikuu

Vaihtelu lauhan ja paukkupakkasten välillä jatkui vielä helmikuussakin.

Vuoden 2021 kylmin lämpötila, -39,7, astetta mitattiin Utsjoen Kevon Kevojärven havaintoasemalla 20. helmikuuta. Kylmyys johtui edelleen polaaripyörteen heikkenemisestä ja kylmää säätä oli laajalti muuallakin Euroopassa sekä Yhdysvalloissa. Suomen lumisateet jäivät toiseksi, kun New Yorkissa tuli paikoin jopa yli 40 senttimetriä lunta, ja kuun lopulla pakkaset lumisateineen levisivät Texasiin asti. Texas julistettiin katastrofialueeksi muun muassa laajojen sähkökatkojen vuoksi.

Lue myös: Kanariansaaret peittyivät lumeen – katso hämmentävät kuvat ja selitys ilmiölle

Kuun lopulla föhn-tuuli lämmitti sään plussan puolelle pohjoisinta Lappia myöten ja Ruotsin Kalmarissa mitattiin 25.2. jopa uusi helmikuun lämpöennätys, +17,0 astetta. Lauhtuminen toi tullessaan laajalle alueelle jäätävää sadetta, myöhemmin tavallista vesisadettakin.

Helmikuun viimeisellä viikolla Saharasta kulkeutunut hiekka hämmästytti maan etelä- ja keskiosassa värjäämällä lumihanget vaaleilla oranssin ja keltaisen sävyillä.

Lue myös: Tiistaina taivaalta on tullut sekä lunta että vettä – ja hiekkaa!

Maaliskuu

Talvista helmikuuta seurannut maaliskuu oli keskimääräistä lämpimämpi, vaikka 9. maaliskuuta Kuhmossa mitattiinkin vielä -38,9 astetta. Samana päivänä maan etelä- ja länsiosassa pyryttänyt lumi aiheutti muun muassa ketjukolareita.

Kuun lopulla kevättulvat jo alkoivat ja lumipeite hupeni nopeasti. Myös muualla Euroopassa sää lämpeni ja tuli jopa useita uusia maaliskuun lämpöennätyksiä: Saksan +27,2 astetta, Alankomaiden +26,1 astetta, Belgian +26,8 astetta sekä Luxemburgin +25,4 astetta.

Australiassa Uuden Etelä-Walesin osavaltion rannikolla julistettiin paikoin hätätila tulvien vuoksi. Rankkasateet kestivät useita päiviä ja paikallisesti satoi yli Suomen keskimääräisen vuosisademäärän verran.

Huhtikuu

Huhtikuussa kevät otti jälleen askeleita eteenpäin. Kevättulvat levisivät yhä pohjoisemmille alueille, ja huhtikuun kuluessa pysyvä lumipeite suli lähes koko maan etelä- ja keskiosasta. Lämpötila kohosi läntisessä Suomessa muutamana päivänä jo +18,0 asteeseen.

Euroopassa sää kylmeni ja yöpakkanen runteli muun muassa Ranskan viinialueita. WMO:n mukaan läntisessä Euroopassa huhtikuu oli kylmin vuosikymmeniin.

Toukokuu

Terminen kesä, jolloin vuorokauden keskilämpötila nousee +10 asteen yläpuolelle, alkoi maan etelä- ja keskiosassa laajalti toukokuun alkupuoliskolla ja lähes koko Lapissa touko–kesäkuun vaihteessa. Tavallisesti Lapissa terminen kesä alkaa vasta kesäkuussa ja muuallakin Suomessa toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla.

Lue myös: Erikoinen sääviikko: Jo lähes +29 astetta, hellettä ja lunta samalla paikkakunnalla ja savujen värittämiä auringonlaskuja – katso upeat kuvat

Hellepäiväksi kutsutaan päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen havaintoasemalla mitataan +25,1 astetta tai sen yli. Hellepäiviä oli toukokuussa yhteensä viisi, ja 19. toukokuuta Ilomantsissa lämpötila kohosi +30,8 asteeseen. Tämä oli vasta kolmas vuosi 2000-luvulla ja viides vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa, kun toukokuun korkein lämpötila oli +30 astetta tai yli. Suomen toukokuun lämpöennätys jäi vain kahden asteen kymmenesosan päähän.

Lue myös: Ukkosmyräkät mylläsivät Suomessa: Näin salamoi vaikuttava vyörypilvi – katso video!

Hellepäivistä huolimatta toukokuun keskilämpötila jäi vertailukauteen 1991–2021 verrattuna maan etelä- ja keskiosassa lähelle tavanomaista, pohjoisessa vähän kylmemmäksi. Sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa paikoin jopa kaksin- tai kolminkertainen keskimääräiseen toukokuuhun verrattuna. Maan pohjoisosassa vaihtelu oli suurempaa: paikoin jäätiin puoleen keskimääräisestä sademäärästä, paikoin satoi 2,5 kertaa keskiarvon verran.

Toukokuussa Intiaan iski seudun tavallisiin myrskyihin verrattuna voimakas trooppinen hirmumyrsky Tauktae.

Kesäkuu

Kesäkuu oli paahtavan helteinen ja suuressa osassa maata myös kuiva. Hellepäiviä oli 25, joista viitenä päivänä ylitettiin +30 astetta. Korkein lämpötila oli Parikkalan +33,6 astetta. Suomen mittaushistorian kesäkuun lämpöennätys on vuodelta 1935, jolloin Ähtärissä oli +33,8 astetta.

Lue myös: Näin auringosta “haukattiin” pala – kurkkaa kuvat auringonpimennyksestä

Kuumuuden lisäksi kuivuus koetteli sekä maan etelä- ja keskiosaa että Pohjois-Lappia. Varsinkin Etelä- ja Itä-Suomessa sateet jäivät paikoin alle puoleen keskimääräisen kesäkuun sademäärästä. Yksittäiset ukkosmyräkät kuitenkin kylvivät tuhoa. Pelkästään muutaman päivän aikana rajuilmat Ahti, Paula ja Aatu toivat Suomeen rankkaa sadetta ja voimakkaita tuulia, ja näiden kolmen päivän aikana havaittiin yhteensä yli 50 000 salamaniskua. Kesäkuun keskiarvo tilastoissa on 34 000 salamaa.

Lue myös: Vieno-myrsky on katkonut sähköt yli 60 000 taloudelta – näin mytäkkä etenee: "Kesämyrskyissä yllättävä tuhopotentiaali"

Kanadassa murskattiin aiempi lämpöennätys kolmena peräkkäisenä päivänä. Korkein lämpötila oli lopulta 29. kesäkuuta Lyttonin kylässä mitattu +49,6 astetta. Muutamaa päivää myöhemmin alue tuhoutui maastopaloissa.

Heinäkuu

Heinäkuu jatkoi erittäin lämmintä hellekesää. Hellepäiviä oli yhteensä 24 kappaletta, joista kuutenatoista ylittyi myös 30 astetta.

Kuukauden korkein lämpötila oli Heinolan +34,0 astetta. Vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa 34 astetta on saavutettu tai ylitetty vain kahtena vuotena. Kouvolan Anjalassa oli pisin Suomessa havaittu helleputki, 31 päivää, joka alkoi 18. kesäkuuta ja päättyi 18. heinäkuuta.

Sademäärä jäi suuressa osassa maata vielä pienemmäksi kuin kesäkuussa, ja keskimääräiseen heinäkuun sademäärään verrattuna jäätiin monin paikoin puoleen tai sen alle.

Kesän koko alkuosa oli Suomessa paikoin jopa poikkeuksellisen kuiva, ja Kalajoella syttyi heinäkuussa maastopalo, joka tuhosi yli 200 hehtaaria metsää. Sen sijaan Euroopan länsiosassa etenkin Saksassa ja Benelux-maissa satoi runsaasti ja useat kaupungit joutuivat tulvan valtaan.

Lue myös: Kulunut kesä on paikoin ollut ennätyksellisen kuiva – taustalla vaikuttaa yläilmakehän ilmiö, joka voi jämähtää päälle kuukausiksi

Elokuu

Sää muuttui äkisti, ja elokuu poikkesi muista kesäkuukausista olemalla viileä ja sateinen. Elokuussa oli vain yksi hellepäivä, kun keskimääräisenä vuonna niitä on säätilastojen mukaan 9 kappaletta.

Viileästä elokuusta huolimatta touko-syyskuussa hellepäiviä oli yhteensä 55, mikä on vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa kuudenneksi suurin määrä. Suomen pitkän ajan säätilastoja ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan kesä–elokuu oli maan etelä- ja keskiosassa laajalti ennätyksellisen ja pohjoisosassa harvinaisen lämmin.

Lue myös: Lähes 49 astetta! Alustavien tietojen mukaan Italiassa on ollut Euroopan mittaushistorian kuumin päivä

Hyvin sateinen elokuu paikkasi kesä–heinäkuun vähiin jääneitä sateita, ja lopulta kesän kokonaissademäärä oli lähellä tavallista.

Elokuun lopussa Yhdysvaltoihin iski Ida-hurrikaani, kuusitoista vuotta aiemmin tuhoa kylväneen hurrikaani Katrinan vuosipäivänä ja vielä samalle New Orleansin seudulle.

Lue myös: Harvinainen rankkasade moukaroi pääkaupunkiseutua – puolessa tunnissa neljäsosa elokuun sateista: "Tapaus muistutti tropiikkia"

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC julkaisi elokuussa uuden raportin ilmaston tilasta.

Syyskuu

Elokuussa alkanut viileä jakso jatkui vielä syyskuussa, mutta vähäsateisempana kuin aiemmin. Korkeapaineet vallitsivat säätilannetta, ja sademäärä jäi monin paikoin noin puoleen tilastojen keskimääräisestä sademäärästä. Hellettä ei syyskuussa ollut yhtenäkään päivänä ja korkein lämpötila oli Ahvenanmaalla mitattu +22,8 astetta.

Lue myös: Katso kuvat: Lapin tunturit peittyivät lumeen – "tuleva yö on hyytävän kylmä koko maassa"

Syksyn ensimmäinen lumimyräkkä tuli syyskuun puolivälissä Meri-Lapista Kainuuseen ulottuvalle alueelle. Vuodenaikaan nähden lunta tuli reippaasti, ja Torniossa mitattiin iltapäivällä 14. syyskuuta 8 senttimetrin lumikerros. Määrä oli kuitenkin kaukana syyskuun ennätyksestä eli Sodankylän 30 senttimetristä 23.9. vuonna 1968.

Lue myös: Yhdysvaltojen rajuissa tulvissa jo kymmeniä kuolonuhreja – nämä asiat pahensivat Ida-hurrikaanin jäänteiden aiheuttamia tuhoja

Kesän ja syyskuun monsuunisateet olivat Intiassa poikkeuksellisen runsaita. Tulvat romauttivat taloja ja kuolonuhrien määrä nousi yli sataan pelkästään syyskuun puolella.

Lokakuu

Lokakuun keskilämpötila oli enimmäkseen 2–3 astetta keskimääräistä korkeampi, mutta kuukauden ylin lämpötila jäi Porissa 1. lokakuuta mitattuun +15,6 asteeseen.

Sää oli pilvinen ja erittäin sateinen. Läntisimmässä Suomessa sekä Lapissa oli Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen sateista. Kuukauden suurin sademäärä oli Tornion 197,9 millimetriä, mikä on noin kolminkertainen keskimääräiseen sademäärään verrattuna.

Etelärannikolla myrskyn yhteydessä merenpinta nousi 22. lokakuuta paikoin tulvaksi asti.

Osa Lapin sateista tuli jo lumena, ja Kittilässä sekä Enontekiöllä oli osalla havaintoasemista jopa poikkeuksellisen paljon lunta. Kittilän Kenttärovalla lumensyvyys käväisi virallisissa aamukahdeksan mittauksissa kuun lopulla 60 senttimetrissä.

Aktiivisena alkanut Atlantin hurrikaanikausi hiljeni lokakuussa. Lokakuun alkupäivien jälkeen Atlantille muodostui enää yksi trooppinen myrsky. Nimettyjä myrskyjä oli lopulta 21 kappaletta, joista seitsemän voimistui hurrikaaniksi asti. Kausi oli tilastoissa kolmanneksi aktiivisin, jos tarkastellaan nimen saaneiden myrskyjen määrää. Hurrikaanien määrä oli keskimääräinen.

Lue myös: Välimerellä “medikaani" – alkuviikon tulvien jälkeen lisää rankkasateita tulossa

Marraskuu

Marraskuun keskilämpötila oli suuressa osassa maata lähellä keskimääräistä, mutta tasainen kuukausi ei sään suhteen ollut. Aluksi oli lauhaa, ja lämpötila nousi kuukauden ensimmäisenä päivänä epätavallisen korkealle, +13,1 asteeseen.

Vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa lämpötila on noussut marraskuussa 13 asteeseen tai yli vain kolmena aiempana vuotena: vuonna 1999 ylin marraskuun lämpötila oli +13,0 astetta, vuonna 2015 se oli +14,3 astetta ja vuonna 2020 päästiin ennätykselliseen +16,6 asteeseen.

Ennen vuotta 2015 tämänvuotinen +13,1 astetta olisi siis riittänyt jo marraskuun lämpöennätykseen.

Kuun lopussa pakkanen kiristyi ja Utsjoen Kevojärvellä mitattiin -34,0 astetta. Viimeksi marraskuussa lämpötila laski näin alas vuonna 2010.

Sadetta tuli suuressa osassa maata tavallista vähemmän, mutta maan itäosassa sekä Kainuussa sademäärä oli tavallinen tai paikoin vähän keskimääräistä suurempi.

Marraskuussa Ison-Britannian Glasgowssa pidettiin YK:n ilmastokokous, johon myös Suomi osallistui.

Lue myös: Maailman kuivimmalla alueella koettiin niin erikoinen rajuilma, että skorpionitkin sekosivat: Satoja ihmisiä sairaalaan

Joulukuu

Joulukuu alkoi reilun viikon verran kestäneellä kireällä pakkasella, ja lämpötila laski jo itsenäisyyspäivänä Utsjoen Kevojärvellä -35,2 asteeseen. Pakkasia seurannut nopea lauhtuminen toi tullessaan jäätäviä sateita. Ajokeli oli Etelä-Suomessa paikoin jopa erittäin huono liukkaiden tienpintojen vuoksi. Joulun alla sää kylmeni jälleen, ja kuukausi oli lopulta suuressa osassa maata keskimääräistä kylmempi.

Jouluaatto valkeni koko maassa lumisena, ja Vaasan seudulla lumentulo jatkui pitkin päivää. Vuorokauden aikana lunta satoi Vaasan Klemettilän havaintoasemalla yli 40 cm. Lumikuurojen tulo jatkui länsirannikon tuntumassa vielä joulupäivänä ja tapaninpäivänäkin.

Lue myös: Uskomaton lumipyry ryöpytti Vaasaa, lunta tuprutti päivässä yli 40 cm – vain yksi paikkakunta on nyt Vaasaa lumisempi

Joulun jälkeen sää muuttui vaihtelevaksi ja sahasi kireän pakkasen ja sateisen suojasään välillä. Sateet tulivat enimmäkseen lumena, mutta maan etelä- ja länsiosassa satoi myös vähän vettä.

Filippiineille iski 16. joulukuuta erittäin nopeasti voimistunut supertaifuuni Rai, joka vastasi rantautuessaan 5. luokan hurrikaania. Rai tuhosi rakennuksia ja vaati yli 300 ihmisen hengen.

Yhdysvalloissa joulun sää jakautui kylmään luoteisosaan ja hyvin lämpimään eteläosaan: Teksasin Rio Grande Villagessa mitattiin joulupäivänä koko maan uusi päiväkohtainen lämpöennätys, 94 °F eli +34,4 celsiusastetta. Joulun välipäivinä myös Alaskan Kodiakinsaarella lämpötila kohosi +19,4 celsiusasteeseen, mikä on osavaltion uusi joulukuun lämpöennätys.

Lue myös: Mikä aiheutti Yhdysvaltojen tuhoisan tornadoaallon? Uhriluvut nousevat – tornadot mahdollisia myös loppuviikolla ja jouluviikolla

Brasiliassa Bahian osavaltiossa satoi moninkertaisesti keskimääräisen joulukuun sademäärän verran. Joulukuu oli paikoin sateisin vuoden 1961 jälkeen, ja poikkeustila julistettiin tulvien vuoksi yli sataan kaupunkiin. Myös Japanissa satoi paikoin paljon, mutta lumena.

Miltä vuosikeskiarvot näyttävät?

Vuoteen mahtui sekä hyytävän kylmiä että tukalan kuumia jaksoja, mutta vuositasolla ne kumosivat toistensa vaikutuksen. Jos tarkastellaan Helsinkiä, Jyväskylää ja Sodankylää, eli yhtä havaintoasemaa Suomen etelä-, keski- ja pohjoisosasta, koko vuoden keskilämpötila jäi lähelle vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa.

Sademäärissä ei myöskään ollut näillä kolmella havaintopaikalla suurta eroa vertailukauden keskiarvoon. Sateen suhteen kuitenkin paikkakuntakohtaiset erot ovat suurempia ja Suomesta löytyy tänäkin vuonna sekä tavallista sateisempia että kuivempia alueita.

Myrskypäiviä oli 30 kappaletta vuonna 2021. Vuosien 2006–2020 keskiarvo on 27 päivää. Kulunut vuosi oli siis tavallista myrskyisämpi, mutta jäi kauas vuonna 2020 havaitusta 44 myrskypäivästä. Myrskypäivänä vähintään yhdellä Suomen meriasemista tuulennopeus on 21 m/s tai suurempi.

Vieläkö muistat, millainen viime vuosi oli? Lue seuraavaksi: Vuosi 2020 mittaushistorian lämpimin Suomessa – näin säävuosi eteni: Muistatko kesäkuun +33,5 astetta sekä Aila-myrskyn, Liisan ja Päivön?

9.1.2021: Päivitetty myrskypäivien tarkistettu lukumäärä.

Anna Latvala

Päivitetty 9.1.2022 klo 13.59