Talvi oli Suomessa tavanomaista leudompi, helmikuu tavanomaista kylmempi – nämä asiat hämmästyttivät säässä meillä ja maailmalla

Helmikuun sää oli vaihtelevaa, kun paukkupakkasista mentiin loppukuussa reilusti plusasteille. Jäätävät sateet aiheuttivat ongelmia liikenteessä, Saharasta kulkeutunut hiekka puolestaan hämmästytti lumipeitteen päällä. Helmikuu oli Suomessa laajalti tavanomaista kylmempi, mutta koko talvikausi joulukuusta helmikuuhun oli tavanomaista lauhempi. Yhdysvalloissa ja Euroopassa koettiin helmikuussa talvista säätä, Euroopassa kuun lopussa vielä keväinen lämpöpiikkikin.

Pitkän ajan säätilastoja Suomessa ylläpitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan kalenterikuukausien mukainen talvikausi eli joulu–helmikuu oli lämpötiloiltaan lähes koko maassa noin asteen verran tavanomaista leudompi, Käsivarren Lapissa talvi oli yli kaksi astetta tavanomaista leudompi. Maan etelä- ja keskiosassa talven keskilämpötila oli −2 ja −8 asteen välillä, lounaissaaristossa hieman lauhempi. Maan pohjoisosassa keskilämpötila vaihteli −7 ja −12 asteen välillä. Joulukuu oli talvikuukausista leudoin, laajalti jopa 4–7 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Joulu–helmikuun kylmin lämpötila mitattiin 26. joulukuuta Utsjoen Kevojärvellä, −41,1 astetta.

Sateita tuli joulu–helmikuussa maan etelä- ja keskiosassa tavanomaista enemmän, jopa harvinaisen paljon. Pohjoisessa Suomessa sademäärät olivat lähellä tavanomaisia, Pohjois-Lapissa satoi kuitenkin tavanomaista vähemmän.

– Tässä talvessa oli jokaiselle jotakin. Vaihtelut olivat suuria, sillä lauhan joulukuun jälkeen saatiin kunnon pakkasia ja lumipeite. Siitä huolimatta terminen talvi alkoi tavanomaista myöhemmin, mutta harmaata ja lumetonta joulukuuta seurasi etelässäkin kunnollinen “vanhan ajan talvi”. Koko maassa päästiin laduille ja jopa merijäälle, toteaa Forecan meteorologi Markus Mäntykannas.

Talvisen sään taustalla polaaripyörteen heikkeneminen

Kunnon pakkasten pääsyä Suomeen auttoi tänä talvena polaaripyörteen heikkeneminen. Polaaripyörre on ylempänä ilmakehässä oleva voimakkaan tuulen alue, joka kiertää napa-aluetta talviaikana lännestä kohti itää. Vahva polaaripyörre pitää kylmän ilman napa-alueen lähettyvillä, mutta heikko polaaripyörre päästää kylmää ilmaa napa-alueelta etelämmäs.

– Polaaripyörre heikkeni tammikuun alussa. Tämän takia kylmän ilman purkauksia on päässyt esimerkiksi Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Kun polaaripyörre heikkenee tai hajoaa, länsivirtaukset heikkenevät ja suihkuvirtaukset mutkittelevat enemmän pohjois–etelä-suunnassa. Tästä taas seuraa se, että kylmää ilmaa pääsee valumaan hyvinkin eteläisille leveysasteille, kuten tänä vuonna Texasiin tai Meksikoon asti, Markus Mäntykannas sanoo.

Lue myös: Mikä on polaaripyörre?

Euroopassa heikentynyt polaaripyörre näkyi helmikuussa sitkeänä korkeapaineen alueena, jonka eteläpuolitse kylmää ilmaa virtasi suureen osaan Eurooppaa.

Helmikuun korkein lämpötila melkein 10 astetta, kylmin lähes −40 astetta

Vaikka joulu–helmikuu oli Suomessa kokonaisuudessaan tavanomaista leudompi, oli päättynyt helmikuu Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan laajalti 1–4 astetta keskimääräistä kylmempi. Suurimmat erot keskimääräistä kylmempään suuntaan olivat Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Käsivarren Lapissa oli 0,5–1,5 astetta keskimääräistä helmikuuta leudompaa. Keskilämpötila vaihteli maan etelä- ja länsiosassa −5 ja −10 asteen välillä, lounaissaaristossa −3 asteen molemmin puolin. Maan itä- ja pohjoisosassa keskilämpötila oli −10 ja −15 asteen välillä.

Helmikuun loppupuoliskolla nähtiin Suomen mittakaavassa laajoja ja voimakkaita jäätäviä sateita, jotka liukastuttivat teitä ja kuorruttivat ajoneuvoja jäähän. 

Helmikuun aikana koettiin pitempiä pakkasjaksoja, eteläisessä Suomessa asti mitattiin ajoittain 20–30 pakkasasteen lukemia. Kuun viimeisellä viikolla sää puolestaan lauhtui voimakkaasti, laajalti plusasteille saakka.

– Matalapainetoiminta oli alkuun heikompaa, koska länsivirtaukset olivat heikentyneet. Ennusteissa näkyi kuitenkin hyvin jo helmikuun alkupuolella, että länsivirtaukset tulevat heräämään uudestaan henkiin ja suursäätyyppi saattaisi näin ollen lauhtua meidän leveysasteillamme. Suomen talviajan lämpötiloihin vaikuttaa etenkin se, kuinka voimakkaita länsivirtaukset keskimäärin ovat. Helmikuun lopun lämpöä edesauttoi myös föhn-tilanne, Markus Mäntykannas sanoo.

Helmikuun viimeisellä viikolla Saharan hiekkaa kulkeutui ilmavirtausten mukana Suomeen asti.

Helmikuun alin lämpötila oli −39,7 astetta. Se mitattiin 20. helmikuuta Utsjoen Kevojärvellä. Kuukauden korkein lukema mitattiin 25. helmikuuta Maarianhaminan lentoasemalla ja Jomalan Jomalabyssä, 9,8 astetta. Helmikuun korkein lämpötila oli samalla myös talvikuukausien eli joulu–helmikuun korkein lämpötila.

Helmikuun mittaan lunta tuli paikoin runsaasti. Sademäärät olivat tavanomaista helmikuuta suurempia itäisestä Suomesta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Lunta olikin maan keskiosassa tavanomaista enemmän.

Helmikuun suurin sademäärä mitattiin Vesannolla Pohjois-Savossa, 72,8 millimetriä. Tavanomaista vähäsateisempaa oli puolestaan lounaassa ja laajalti Lapissa. Vähiten satoi Paraisten Utössä, 6,4 millimetriä.

Lunta oli kuukauden päättyessä etelä- ja lounaisrannikolla 5–20 senttimetriä ja maan keski- ja pohjoisosassa yleisesti 40–80 senttimetriä. Pohjois-Lapissa lunta oli Ilmatieteen laitoksen mukaan jopa harvinaisen vähän. Kuun viimeisenä päivänä suurin lumensyvyys mitattiin Ristijärvellä Kainuussa, 89 senttimetriä.

Helmikuun loppupuoliskolla nähtiin Suomen mittakaavassa laajoja ja voimakkaita jäätäviä sateita, jotka liukastuttivat teitä ja kuorruttivat ajoneuvoja jäähän. Lauhtumisen takia osa sateista tuli loppukuussa myös vetenä.

Lue myös: Miten jäätävä sade syntyy?

Helmikuun viimeisellä viikolla Saharan hiekkaa kulkeutui ilmavirtausten mukana Suomeen asti. Lumen päällä nähtiin hiekkaa etenkin maan etelä- ja keskiosassa.

– Meteorologin näkökulmasta kulunut talvi oli haasteellinen, mutta toisaalta myös mielenkiintoinen sään ennustamisen kannalta. Esimerkiksi nämä helmikuun jäätävät sateet ja Saharan hiekkatuliaiset eivät ole ihan jokatalvinen ilmiö, Markus Mäntykannas toteaa.

Helmikuun lopussa Turun yliopiston siitepölytiedotus tiedotti, että pähkinäpensas ja leppä kukkivat Keski-Euroopassa. Pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä kulkeutui myös Suomeen. Suomessa pähkinäpensaan kukinnan odotetaan alkavan maan lounaisosassa lähiviikkojen aikana.

Talvisää aiheutti ongelmia Yhdysvalloissa, Euroopassa raju käänne talvesta kevääseen

Polaaripyörteen heikkenemisen takia kylmää ilmaa pääsi helmikuussa leviämään Suomen lisäksi siis laajalti muualle Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin. Orlena-talvimyräkkä toi runsaita lumisateita Yhdysvaltojen koillis- ja itäosaan heti kuun alussa. Esimerkiksi New Yorkissa lunta tuli paikoin jopa 40–50 senttimetriä. Voimakkaan lumentulon syinä olivat Yhdysvaltojen itärannikolla syventynyt matalapaine ja sen alueella vallinneet suuret lämpötilaerot. Kuun puolivälin paikkeilla ja loppupuolella kylmyys ja pakkaset levisivät Yhdysvaltojen eteläosaan saakka niin, että lunta satoi Texasia myöten. Texas julistettiin katastrofialueeksi. Alueella oli muun muassa laajoja sähkökatkoja ja ongelmia vedenjakelussa.

Euroopan puolella lunta satoi kuun mittaan muun muassa Ateenassa Kreikassa sekä Pariisissa Ranskassa, Saksassa mitattiin 20 asteen pakkasia.

Kanariansaarilla lunta tuli helmikuun ensimmäisellä viikolla jopa vuoristoja alempana sijaitsevissa kylissä. Turistikohteissa rannikoilla satoi paikoin jäärakeita.

Kuun viimeisellä viikolla sää teki täyskäännöksen Euroopassa, kun mantereen valtasi keväinen lämpö. Yli 20 asteen lämpötiloja havaittiin useissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa mitattiin uusi helmikuun lämpöennätys, 17,0 astetta. Paikkana oli Kalmar Kaakkois-Ruotsissa.

Saharasta ilmavirtausten mukana kulkeutunut hiekkapöly värjäsi helmikuun alkupuolella maisemia läntisessä, eteläisessä ja keskisessä Euroopassa, esimerkiksi Alppien rinteillä. Loppukuussa Saharan hiekkapölyä kulkeutui siis muun muassa Suomeen asti.

Lue seuraavaksi: Maaliskuun alussa lauhaa pohjoista myöten – pian kylmä ilma vyöryy kuitenkin takaisin Suomeen

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 1.3.2021 klo 17.05