Tammikuun sää: Toini-pyry toi kunnon lumitalven eteläänkin – kuukauden äärilämpötilojen ero yli 46 astetta
-pe3y5vx5.jpg "Toini-myräkä")
Tammikuu toi lunta ja talvista säätä, mutta kuukauteen mahtui myös lauhoja päiviä. Kuukauden keskilämpötilat olivat melko lähellä tavanomaisia. Toini-pyryn yhteydessä lunta tuli reilusti maan eteläosaan.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin −1 asteesta Keski-Lapin −14 asteeseen. Tammikuun keskilämpötilat olivat suuressa osassa maata melko lähellä tavanomaisia. Maan etelä- ja keskiosassa sekä pohjoisessa Lapissa oli laajalti 0,5–1,5 astetta vuosien 1981–2010 keskiarvoa lämpimämpää, kun taas osassa Lappia oli 0,5–1 astetta keskimääräistä kylmempää.
– Tammikuu oli pääosan kuusta koko maassa talvinen. Talvinen sää pääsi meille yläilmakehän polaaripyörteen heikkenemisen ja stratosfäärin äkillisen lämpenemisen seurauksena. Ilmamassat, jotka yleensä pysyvät napa-alueiden tuntumassa, pääsivät pohjoiseen Euraasiaan ja toivat kylmää ilmaa ja lumisateita jopa Espanjaan asti. Kuun toiseksi viimeisellä viikolla korkeapaine Suomen yllä alkoi antaa siinä määrin periksi, että lounaasta pääsi meille sadealueita ja osaan maata lauhemman ilman aaltoja. Tammikuun viimeisinä päivinä pakkasilma palasi eteläiseenkin Suomeen, kertaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa säähän?
– Kolmenkymmenen vuoden tilastoissa vuoden 2021 tammikuu oli lämpötiloiltaan lähellä vuodenajan keskiarvoa, mutta ilmastonmuutoksen edetessä tämänkaltaiset tammikuut saattavat jäädä yhä harvinaisemmiksi yksittäistapauksiksi. Ilmastonmuutosta ennustavissa mallinnuksissa napa-alueet lämpenevät kaksinkertaisella nopeudella maapallon keskiarvoon verrattuna. Tämän lämpenemisen vaikutuksia Suomen säähän ja talviin ei vielä täysin tunneta, mutta "talvisten" talvien harvinaistuminen eteläisessä Suomessa on hyvinkin mahdollista, Joanna Rinne toteaa.
Viime vuonna tammikuuta vietettiin osassa Suomea lumettomassa ja erittäin lauhassa säässä. Vuoden 2020 tammikuu oli Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan ennätyksellisen leuto aina Oulun korkeudelle saakka, ennätyksellisillä alueilla oli yleisesti 7–8 astetta tavanomaista leudompaa. Lumitilanne oli viime vuoden tammikuussa kaksijakoinen: maan etelä- ja keskiosassa lunta oli pitkään harvinaisen tai poikkeuksellisen vähän, Lapissa taas paikoin ennätyksellisen paljon. Viime vuonna tammikuun lopussa etelä- ja länsirannikko olivat edelleen pääosin lumettomia.
Lue myös: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?
Tammikuun 2021 kylmin lämpötila lähes −40 astetta – etelässäkin kireitä pakkasia
Tämän tammikuun kylmin lämpötila, −39,4 astetta, mitattiin Kittilän lentoasemalla 13. tammikuuta. Näin ollen joulukuussa tapaninpäivänä Utsjoella havaittu −41,1 astetta säilyi talven tähän asti kylmimpänä lukemana. Mittaushistorian kylmin tammikuun lukema ja samalla kaikkien aikojen kylmin Suomessa tilastoitu lämpötila on 28. tammikuuta vuonna 1999 Kittilässä mitattu −51,5 astetta.
Tammikuun korkein lämpötila oli 6,8 astetta. Se mitattiin 22. tammikuuta Kökarin Bogskärin havaintopaikassa. Mittaushistorian ylin tammikuun lukema on 6. tammikuuta 1973 Jomalassa Ahvenanmaalla havaittu 10,9 astetta.
Kuun puolivälin tienoilla pakkanen kiristyi etelässä 20–30 pakkasasteen lukemiin, kun pohjoisessa Lapissa käytiin plusasteilla. Lämpötilat nousivat Lapissa paikoin jopa noin 40 asteella parissa päivässä.
Tammikuun toiseksi viimeisellä viikolla sää lauhtui laajalti. Plusasteita oli maan etelä- ja keskiosassa, paikoin pohjoisessakin. Sateet tulivat osittain vetenä ja sulattivat lumia.
Toini-pyry toi kymmeniä senttejä lunta etelään
Tammikuun alkaessa lounaassa ja etelässä oli vielä paikoin lumetonta, mutta heti tammikuun ensimmäisenä viikonloppuna lunta tuli muun muassa pääkaupunkiseudulle. Lounaassa oli alkukuussa vielä paikoin musta maa.
Kunnon lumipyry iski eteläiseen Suomeen 12. tammikuuta Toinin päivänä. Toini-pyryn ja sen lähipäivien yhteydessä etelään satoi lunta laajalti 20–50 senttimetriä.
Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuussa oli tavanomaista sateisempaa maan etelä- ja keskiosassa, jossa sademäärät olivat paikoin puolitoistakertaisia tavanomaiseen nähden. Eniten tammikuussa satoi Espoon Nuuksiossa, 121 millimetriä. Lapissa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Vähiten tammikuussa satoi Kilpisjärven kyläkeskuksen asemalla, vain noin yhdeksän millimetriä.
Tammikuun suurin vuorokauden sademäärä, 39,7 millimetriä, mitattiin alustavien tietojen mukaan Espoon Nuuksiossa Toini-pyryn päivänä 12. tammikuuta, jolloin lumensyvyys kasvoi noin 30 senttimetriä.
Tammikuun ensimmäisenä päivänä suurin lumensyvyys oli Enontekiön Kaaresuvannon havaintoasemalla, 50 senttimetriä. Toini-pyryn ja sen ympäristössä tulleiden lumisateiden takia Helsinki-Vantaan lentoasema oli mittauksissa hetken aikaa Suomen lumisin paikka. Tammikuun 12. päivä Helsinki-Vantaalla mitattiin lumensyvyydeksi 57 senttimetriä, 13. päivä 61 senttimetriä, tosin kinostuminen on saattanut lisätä lumensyvyyttä. Koko tammikuun suurin lumensyvyys havaittiin 31. tammikuuta, kun Kittilän Kenttärovan havaintoasemalla oli lunta 82 senttimetriä. Mittaushistorian suurin tammikuun lumensyvyys on Kilpisjärveltä vuodelta 1992, 176 senttimetriä.
Tammikuun kovin keskituuli mitattiin Kemissä 22. tammikuuta, 23,6 m/s. Kovin puuska oli Toinin päivänä 12. tammikuuta havaittu 30,6 m/s, mittauspaikkana Porin Tahkoluoto.
Ajoittaisista kireistäkin pakkasista huolimatta jäät olivat tammikuussa selvästi ohuempia ja vähäisempiä kuin tammikuussa keskimäärin. Helsingin rannoilla ihasteltiin komeita jääpalloja meressä.
Espanjassa mentiin tammikuussa ääripäästä toiseen
Espanjassa tilastoitiin tammikuussa maan uusi kylmyysennätys 6.–7. tammikuuta välisenä yönä, kun Leónin maakunnassa Pohjois-Espanjassa lämpötila laski vuoristossa Vega De Liordesin kylässä –35,6 asteeseen. Kylmyysennätyksen jälkeen Espanjaan iski Filomena-myräkkä, joka oli paikoin maan voimakkain lumimyräkkä 50 vuoteen. Filomena toi suuria lumikertymiä Iberian niemimaalle osuessaan Siperiasta saapuneeseen kylmään ilmamassaan. Espanjan pääkaupungissa Madridissa lumensyvyys oli 10. tammikuuta aamun mittauksissa 37 senttimetriä, joka oli tuolloin enemmän kuin useilla havaintoasemilla Suomen Lapissa. Filomena toi mukanaan myös teräviä lämpötilaeroja. Samaan aikaan kun Espanja oli paikoin pahan lumipyryn kourissa, Maltan saarivaltiossa koettiin uusi tammikuun lämpöennätys, 25,9 astetta.
Lämpötilojen muutokset olivat Espanjassa suuria tammikuun mittaan. Alustavien tietojen mukaan 28. tammikuuta mitattiin Manner-Espanjan kaikkien aikojen uusi tammikuun lämpöennätys, kun Saguntossa oli 29,7 astetta. Aiempi tammikuun ennätyslukema, 29,2 astetta, oli mitattu 7. tammikuuta 1982 Alicantessa. Espanjalle kuuluvilla Kanariansaarilla lämpötilan tiedetään kohonneen talvikuukausina yli 30 asteen.
Eri organisaatiot tiedottivat tammikuun aikana, että vuosi 2020 oli maapallon mittaushistorian lämpimimpien vuosien joukossa, vaikka vuoden säätä viilensi La Niña -ilmiö. Yhdysvaltalainen NASA ja eurooppalainen Copernicus analysoivat vuoden 2020 maailmanlaajuisesti yhtä lämpimäksi kuin aiempi ennätysvuosi 2016. Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaation NOAA:n sekä britannialaisen HadCRUTin aineiston mukaan vuosi 2020 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin vuoden 2016 jälkeen. Japanilainen Japan Meteorological Agency JMA arvioi vuoden 2020 mittaushistorian kolmanneksi lämpimimmäksi vuosien 2016 ja 2019 jälkeen. Vuosikymmen 2011–2020 on tilastojen mukaan lämpimin vuosikymmen maapallolla. Kuusi lämpimintä vuotta osuvat kaikki välille 2015–2020.
Lue seuraavaksi: Nyt alkoivat talven kylmimmät viikot, eikä pakkasille loppua näy: "En halua vielä mennä asioiden edelle, mutta..."
Päivitetty 1.2.2021 klo 17.25
