IPCC:n ilmastoraportti: 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella – “Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät nopeimmin”

Ihmisten toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat jo muuttaneet ilmastoa merkittävästi, todetaan tuoreessa ilmastoraportissa. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC kertoo raportissaan, että useiden vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys on kasvanut. Asiantuntijoiden mukaan Suomi tulee jatkossakin olemaan niiden maiden joukossa, jotka lämpenevät nopeimmin.

Keski-Euroopan tuhoisat rankkasateet ja tulvat, Pohjois-Amerikan kovat ennätyshelteet ja Suomen pitkät, kuumat hellejaksot – tässä tämän kesän esimerkkejä voimakkaista sääilmiöistä.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC on julkaissut 9. elokuuta ensimmäisen osan kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportistaan. Raportti kokoaa yhteen tutkimustuloksia ilmastonmuutokseen liittyen ja antaa näkökulmia päätöksentekoon.

Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna ja raportin mukaan ihmisten toiminta on aiheuttanut lähes kaiken lämpenemisen. Kaikkien IPCC-raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Tämä on noin 10 vuotta aiemmin kuin tähän asti on arvioitu.

Vuonna 2016 voimaan tulleen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

Skenaarioiden mukaan on mahdollista, että jos kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät nopeasti ja jyrkästi nollaan vuosisadan puolivälissä, maapallon keskilämpötila palautuu 1,5 asteen alle vuosisadan loppupuolella.

“Olemme kirjaimellisesti nyt maapallon tulevaisuuden äärellä”

Raportin mukaan ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuudet, lämpötila ja merenpinta kohoavat ja jäätiköt vetäytyvät nopeammin kuin tuhansiin vuosiin. Arktisella alueella ilmasto lämpenee nopeammin kuin maapallolla keskimäärin – jopa yli kaksinkertaisella vauhdilla.

Lämpenemisen vaikutukset ja riskit kasvavat, mitä enemmän maapallon ilmasto lämpenee.

– Olemme kirjaimellisesti nyt maapallon tulevaisuuden äärellä. IPCC:n tuore raportti on hälyttävää luettavaa. Tiedeyhteisön viesti on selkeä ja vakavampi kuin koskaan aiemmin. Muutokset ilmastossa ovat ennennäkemättömiä, ennennäkemättömän laajoja ja nopeita, totesi ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen IPCC-raportin Suomen tiedotustilaisuudessa.

– Yksi tänään julkaistun raportin pääviesteistä on, että muutoksen nopeus on valitettavasti huomattavasti aiemmin tiedettyä suurempi. Raportti myös vahvistaa aiempaa selkeämmin, että merkittäviä muutoksia on jo tapahtunut ja tulee tapahtumaan myös tulevaisuudessa. Tarvitaan entistä tiukempia päästövähennystavoitteita ja ennen kaikkea toimenpiteitä, joilla tavoitteet saavutetaan, Krista Mikkonen jatkoi.

Arvio ilmaston herkkyydestä kasvihuonekaasupäästöille on tarkentunut entisestään. Tämä mahdollistaa aiempaa luotettavammat arviot siitä, mikä päästöjen määrä vastaa 1,5 asteen lämpenemisen tasoa ja milloin se saavutetaan päästöskenaarioissa.

– Raportin oleellisia asioita ovat, että ilmastoennusteet ovat tarkentuneet ja niiden luotettavuus on lisääntynyt. Sen myötä ennusteita voidaan tehdä paremmin myös alueellisesti. Lisäksi 2000-luvun katkeamaton virta lämpötilaennätyksiä ei olisi mahdollista ilman jo koettua ilmastonmuutosta, totesi Forecan meteorologi Kristian Roine raportista.

“Helleaallot, rankkasateet, kuivuusjaksot sekä eri vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden yhdistelmät ovat yleistyneet”

Suomen tiedotustilaisuudessa IPCC-raporttia esitteli raportin kirjoitustyössä mukana ollut apulaisprofessori Annalea Lohila Helsingin yliopistosta ja Ilmatieteen laitokselta.

– Todistamme parhaillaan käynnissä olevaa, nopeaa, laaja-alaista ja kiihtyvää ilmaston lämpenemistä. Kulunut vuosikymmen on ollut lämpimämpi kuin kertaakaan jääkauden päättymisen jälkeen. Lämpötilan nousu on ollut erittäin nopeaa. Viimeisten 50 vuoden aikana lämpötila on noussut nopeammin kuin vähintään kahteen tuhanteen viime vuoteen, mutta mahdollisesti vertailukohtaa pitää hakea vielä kauempaa, viime jääkauden lopulta. Ensimmäistä kertaa IPCC:n arviointiraportti toteaa, että on täysin selvää, että ihmistoiminta on aiheuttanut käytännössä kaiken lämpenemisen, totesi Annalea Lohila.

Raportin mukaan ilmakehässä on nyt kasvihuonekaasuja ennennäkemätön määrä. Globaali lämpeneminen on kiihtynyt 1970-luvulta lähtien.

– Lämpeneminen ei ole tasaista. Pohjoinen pallonpuolisko ja napa-alueet ylipäänsä, erityisesti arktinen alue, ovat lämmenneet muita alueita enemmän. Maa-alueet ovat lämmenneet globaalia keskiarvoa enemmän, noin 1,6 astetta. Merialueet ovat samassa ajassa lämmenneet noin 0,9 astetta. Viimeiset neljä vuosikymmentä ovat olleet aina edellistä lämpimämpiä, kertoi Annalea Lohila.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo kaikkialla maapallolla.

– Ilmastovyöhykkeet ovat siirtyneet kohti napoja ja kasvukausi on pidentynyt pohjoisen pallonpuoliskon tropiikin ulkopuolisella alueella. Rankkasateita esiintyy entistä useammin ja ne ovat entistä voimakkaampia, sateisuus ylipäänsä on lisääntynyt. Toisaalta kuivuudet ovat lisääntyneet joillain alueilla.

Listaa voidaan jatkaa: merten pintakerros on lämmennyt ja merenpinnantaso on noussut. Myös merten happivaje on lisääntynyt. Ilmakehässä kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat lisääntyneet nopeasti. Ilmakehän alaosa on lämmennyt. Pohjoisen pallonpuoliskon lumipeitteinen alue on pienentynyt. Jäätiköt ja arktinen merijää ovat kutistuneet. Monet meriä ja mannerjäätiköitä koskevat muutokset ovat jo nyt peruuttamattomia tai palautuvat hitaasti.

Myös vahinkoa ja vaaraa aiheuttavia sääilmiöitä esiintyy aiempaa useammin.

– Helleaallot, rankkasateet, kuivuusjaksot sekä eri vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden yhdistelmät ovat yleistyneet. Voimakkaita trooppisia myrskyjä esiintyy useammin, luetteli Annalea Lohila tiedotustilaisuudessa.

Raportti tarjoaa alueellista ilmastotietoa

Tuoreessa IPCC-raportissa on panostettu aiempia raportteja enemmän alueellisen ilmastotiedon tuottamiseen.

Raportissa maapallo on jaettu 45 alueeseen. Raportin mukaan näistä 41 aluetta on sellaisia, missä erittäin korkeat lämpötilat ovat yleistyneet. Näin on käynyt muun muassa koko Euroopassa, myös Pohjois-Euroopassa. Rankkasateet ovat yleistyneet 20 alueella, muun muassa Euroopassa Välimeren aluetta lukuun ottamatta. Maatalouden ja ekosysteemien kannalta haitallinen kuivuus on lisääntynyt ainakin 12 alueella maapallolla, muun muassa läntisessä ja keskisessä Euroopassa sekä Välimeren alueella. Kaikilta alueilta ei ole saatavissa riittävää tietoa.

Kaupungeissa tullaan kokemaan useammin äärisäitä, kuten lämpöaaltoja.

– Kaupunkiympäristössä lämpenemisen seuraukset ovat voimakkaampia, sillä kaupungit ovat usein ympäristöään lämpimämpiä erityisesti yöaikaan. Kaupungistuminen myös lisää paikallisia rankkasateita ja valumia. Tämä yhdistettynä merenpinnan nousun aiheuttamaan tulvariskiin johtaa paheneviin tulviin rannikkokaupungeissa, Annalea Lohila kertoi.

Millainen tilanne on Suomessa?

Tiedotustilaisuudessa Suomen tilanteesta kertonut ilmastontutkimusohjelman johtaja ja tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta totesi, että Suomessa lämpeneminen on näkynyt globaaleja lukuja enemmän – Suomen keskilämpötila on noussut 2,3 astetta.

– Suomessa erityisesti talvet ovat lämmenneet nopeasti eli yli 3 astetta esiteollisesta ajasta. Pohjois-Euroopassa äärilämpötilat ovat jo muuttuneet eli meillä kuumat jaksot ovat yleistyneet ja kylmät jaksot harvinaistuneet.

Tänä kesänä Suomessa on koettu pitkiä hellejaksoja. Kesän korkein lämpötila tähän mennessä on 34,0 astetta. 30 asteen lukema on ylitetty 22 päivänä. Hellejaksot näyttävät jatkossakin kuumenevan ja pitenevän Suomessa.

– Alkukesä 2021 oli erittäin kuuma, osittain jopa ennätyksellisen kuuma. Kun mennään kohti vuosisadan loppua, tällainen saattaakin olla aivan normikesä. Ja silloin poikkeukselliset tai erittäin kuumat kesät ovat useita asteita tätä alkukesää kuumempia, Hannele Korhonen kuvaili.

Kuumuus muun muassa lisää kuolleisuutta. Nousevat kesälämpötilat kasvattavat myös metsäpaloriskiä.

– Jatkossakin Suomi on yksi niistä alueista, jotka lämpenevät kaikista nopeimmin maailmassa. Me joudumme siis väistämättä sopeutumaan muutokseen laajalti yhteiskunnan eri sektoreilla. Kaikki teot mitä teemme tästä päivästä eteenpäin, ovat ratkaisevia, painotti Hannele Korhonen.

Talvet lämpenevät Suomessa jatkossakin.

– Se tarkoittaa, että paukkupakkasia on entistä harvemmin. Tämä on toisaalta terveyden kannalta hyvä, ei tule esimerkiksi niin paljon paleltumia, mutta toisaalta jotkut tuhohyönteiset saattavat selvitä talven yli paremmin. Tämä saattaa näkyä seuraavana kesänä pelloilla ja metsissä.

Sademäärät ovat kasvaneet ja rankkasateet voimistuneet Pohjois-Euroopassa, samalla kaupunkialueiden tulvat ovat lisääntyneet.

– Jatkossakin on luvassa enemmän tätä samaa eli enemmän ja rankempia sateita sekä hulevesitulvia. Liikenteen häiriöiden lisäksi hulevesitulvat saattavat vahingoittaa esimerkiksi rakennuksia kosteudella. Suomessa sademäärä kasvaa erityisesti talvisin, myös sadepäivien määrä lisääntyy talvisin. Koska lämpötilat nousevat, niin entistä useammin sade tulee vetenä eikä lumena.

Pohjoisen pallonpuoliskon lumen sulaminen on aikaistunut, myös Suomessa.

– Lumen sulaminen on aikaistunut Suomessa 1960-luvulta eteläisessä Suomessa 3–4 päivää joka vuosikymmenenä, Lapissa 1,5–3 päivää joka vuosikymmen. Lisäksi Etelä- ja Keski-Suomessa lumipeite on lyhentynyt alkupäästä 1,5–4 päivää kymmenessä vuodessa 1960-luvulta lähtien. Etelä- ja Länsi-Suomessa lumipeite on lisäksi ohentunut. Tässäkin trendi jatkuu eli lumikausi lyhenee ja lumipeite ohenee, Hannele Korhonen totesi.

– Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin Suomessa suurta, joten eteläisessäkin Suomessa tulee lähivuosikymmeninä aina silloin tällöin lumitalvia, mutta mitä pitemmälle mennään tätä vuosisataa, sitä harvinaisemmiksi ne tulevat Etelä-Suomessa käymään. Sen sijaan Lapissa ennustetaan, että lumitalvi säilyy koko tämän vuosisadan ajan, mutta sielläkin lumikausi tulee lyhenemään.

Suomessa merenpinnan nousua suojaa osittain maan kohoaminen. Kuitenkin keskimääräinen arvio on, että esimerkiksi Suomenlahdella merenpinta nousisi tämän vuosisadan aikana 30 senttimetriä.

– Arvio on kuitenkin epävarma, koska mannerjäätiköiden sulamiseen liittyy paljoa asioita, joita ei vielä tiedetä. On mahdollista, että esimerkiksi Helsingin seudulla merenpinta saattaa nousta jopa 90 senttimetriä tämän vuosisadan aikana. Merenpinnan nousu lisää riskiä rannikkotulville.

Perämerellä maanpinnan kohoaminen on nopeampaa ja merenpinnan nousu hitaampaa, joten näille alueille ei ennusteta merkittävää muutosta meritulvariskissä.

Suomessakin eliölajit joutuvat jatkossa sopeutumaan entistä enemmän muuttuvaan ympäristöön tai siirtymään pohjoisemmas. 

– Arktisten lajien osalta tämä on ongelma, sillä Jäämeri alkaa tulla vastaan. Ilmastonmuutos onkin yksi uhka luonnon monimuotoisuudelle. Suomessa erityisesti sellaiset lajit, jotka ovat riippuvaisia lumesta ja jäästä joutuvat ahtaalle. Tällaisia ovat esimerkiksi ahma ja saimaannorppa, jotka tekevät lumipesiä, Hannele Korhonen listasi.

“Lämpenemisen rajoittamiseksi ja pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita, laaja-alaisia ja pysyviä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä”

Mitä johtopäätöksiä tuoreesta IPCC-raportista on sitten tehtävissä?

– Lämpenemisen rajoittamiseksi ja pysäyttämiseksi tarvitaan nopeita, laaja-alaisia ja pysyviä kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä. Nopeilla päästövähennyksillä ja saavuttamalla niin sanotut nettonollapäästöt vuoden 2050 paikkeilla, on hyvin todennäköistä, että lämpeneminen jää alle 2 asteen ja on yli 50 prosentin mahdollisuus, että lämpeneminen jää jopa alle 1,6 asteen ja laskee alle 1,5 asteeseen vuosisadan lopulla, totesi Annalea Lohila tiedotustilaisuudessa.

Nettonollapäästöt tarkoittavat tilannetta, jossa ihmistoiminnasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä vastaava määrä sidotaan ilmakehästä takaisin maaperään, meriin tai geologisiin varastoihin.

Vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä saataisiin vähennettyä, muutoksia ei olisi odotettavissa heti.

– Hiilidioksidin kierto ilmakehässä on erittäin hidasta, vuosikymmenistä jopa vuosisataan. Vaikka ihmisen tuottamat hiilidioksidipäästöt katkaistaisiin nyt, hiilidioksidipitoisuus ei lähtisi laskuun vuosikymmeniin, Forecan meteorologi Kristian Roine totesi.

IPCC:n jatkoraportit keskittyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja hillintään sekä sopeutumiseen

IPCC:n nyt julkaisema raportti käsittelee ilmastonmuutoksen luonnontieteellistä taustaa ja kokoaa yhteen tutkitun tiedon ilmastojärjestelmän tilasta, muutoksista ja tulevaisuuden näkymistä. Edellinen vastaava raportti julkaistiin vuonna 2013.

Raportti on ensimmäinen osa IPCC:n kuudennesta ilmastonmuutoksen arviointiraportista, joka julkaistaan vuosina 2021–2022. Kuudennen arviointiraportin kaksi muuta osaa julkaistaan keväällä 2022. Toinen osaraportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista ja kolmas osaraportti ilmastonmuutoksen hillintää. Syksyllä 2022 julkaistava synteesiraportti vetää yhteen tulokset kolmesta osaraportista.

IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (Intergovernmental Panel on Climate Change) tavoitteena on analysoida tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta kansallista ja kansainvälistä päätöksentekoa varten. IPCC:n arvioinnin keskeisimmät tulokset julkaistaan raportteina. IPCC ei siis tee uutta ilmastonmuutostutkimusta, vaan analysoi ja kokoaa yhteen olemassa olevaa tieteellistä tietoa.

Suomessa IPCC-työstä vastaa ympäristöministeriön asettama IPCC-työryhmä, joka kokoaa yhteen alan tutkijat ja eri ministeriöiden edustajat.

IPCC:n perustivat vuonna 1988 Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP.

Suomessa uudistetaan parhaillaan ilmastolakia. Myös “Ilmastosuunnitelma 2035” sekä ilmasto- ja energiastrategia ovat valmistelussa. Lisäksi tulevaisuudessa valmistellaan uuden ilmastolain mukainen sopeutumissuunnitelma.

Lähteitä:

IPCC:n raportti: Sixth Assessment Report, Climate Change 2021: The Physical Science Basis

IPCC:n tiedote: Climate change widespread, rapid, and intensifying 

IPCC:n raportin Suomen tiedotustilaisuus

Ympäristöministeriö ja Ilmatieteen laitos: IPCC:n raportti: Ihmisten toiminta on aiheuttanut ennennäkemättömän laajoja ja nopeita muutoksia ilmastossamme

Lue seuraavaksi: Pitkä sääennuste syyskuulta marraskuulle: Tältä näyttää syksyn tilanne!

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 10.8.2021 klo 10.29