Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?
Polaaripyörre eli napapyörre on troposfäärin yläosasta pitkälle stratosfääriin ulottuva voimakkaan tuulen alue, joka kiertää napa-alueen yllä sijaitsevaa koko napa-alueen kattavaa yläilmakehän matalapaineen keskusta lännestä itään.
Vaikka polaaripyörre sijaitsee ylhäällä ilmakehässä, sen muoto ja hetkelliset ominaisuudet vaikuttavat säähän, erityisesti kylmien ja lauhojen ilmamassojen jakautumiseen maapallolla. Muutokset polaaripyörteessä voivat ennakoida suursäätilan muuttumista.
Polaaripyörteen vuosittainen synty ja hajoaminen
Molempien pallonpuoliskojen napa-alueen yläpuolella on ylätroposfäärissä laaja-alainen matalapaine, joka pysyy alueella ympäri vuoden. Matalapaine on heikko kesällä, mutta syksyn tullen lämpötilaero navan ja tropiikin välillä kasvaa ja napa-aluetta kiertävät tuulet ylätroposfäärissä voimistuvat.
Vähitellen kiertoliike pakottaa tuulen muodostumaan myös stratosfääriin, joten polaaripyörre vaikuttaa itse asiassa eri ilmakerroksissa, sekä tropos- että stratosfäärissä.
Mitä suurempia ovat napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot, sen voimakkaampi polaaripyörteestä voi muodostua. On kuitenkin hyvä muistaa, että pyörre heikkenee ja häviää lopulta kevään tullen, kun lämpötilaerot taas tasoittuvat.
Polaaripyörteen rakenne
Polaaripyörteen hetkellisen rakenteen voidaan sanoa kuuluvan johonkin kolmesta kategoriasta:
- Vahva polaaripyörre
- Heikko polaaripyörre
- Hajonnut polaaripyörre
Vahva polaaripyörre
Polaaripyörteen ollessa vahva, se vangitsee kylmän ilman sisäänsä. Pohjoisella pallonpuoliskolla Eurooppaan, Siperiaan ja Pohjois-Amerikkaan ei pääse voimakkaita kylmän ilman purkauksia napa-alueilta ja sää on keskimäärin lauhaa.
Koska mantereet jäähtyvät nopeammin kuin meret, vahva pohjoisen pallonpuoliskon polaaripyörre on muodoltaan pikemmin soikea kuin pyöreä: kylmä ilmamassa napa-alueilla ulottuu Kanadan ja Alaskan tienoilta navan yli Siperiaan. Vahva polaaripyörre on pohjoisella pallonpuoliskolla harvinaisempi ja eteläisellä yleisempi, sillä manner-merijakauman epätasainen lämmitys pohjoisella pallonpuoliskolla vaikeuttaa tasamuotoisen, vahvan polaaripyörteen syntymistä.
Heikko polaaripyörre
Polaaripyörteen ollessa heikko, pyörteen heikoista kohdista pääsee ajoittain kylmän ilman “purskahduksia” eteläisemmille leveysasteille.
Maan pinnalla koettavassa säässä tämä tarkoittaa myös kylmemmän ilman aaltoja. Heikko polaaripyörre on pohjoisella pallonpuoliskolla polaaripyörretilanteista yleisin. Esimerkiksi Suomessa koetaan useimpina talvina heikon polaaripyörteen tilanteiden seurauksena ajoittaisia kylmän ilman jaksoja, joiden välissä on lauhempaa.
Hajonnut polaaripyörre
Sopivissa olosuhteissa polaaripyörre voi hajota, sen tuulet voivat jopa kääntyä itäisiksi normaalin läntisen sijaan. Silloin polaaripyörre ei enää pysty pitämään kylmää ilmamassaa sisällään, vaan kylmä ilma levittäytyy etelämmäksi kuin vahvemman polaaripyörteen aikana.
Kylmän ilmamassan alueelle voi muodostua yhden keskusalueen sijaan useampia kylmän ilman keskuksia. Jos tämä tapahtuu talvikauden keskellä, voi joillakin alueilla olla odotettavissa talvisen, kylmän sään jaksoja myös maanpinnan tasolla.
Polaaripyörteen hajoamisia kesken talvikauden tapahtuu noin parin vuoden välein. Tällöin kylmän talvisään todennäköisyys on kohonnut Euraasiassa, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
SSW – Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen (Sudden Stratospheric Warming)
Stratosfäärin äkillisen lämpenemisen tiedetään olevan kytköksissä polaaripyörteen käytökseen. Yleensä polaaripyörre heikkenee tai jopa hajoaa tämän ilmiön seurauksena. Stratosfääri voi lämmetä muutamassa päivässä jopa 50 asteella lähellä napa-aluetta.
Polaaripyörre voi tässä tapauksessa jakaantua useammaksi pyörteeksi, jotka lähtevät pyörittämään arktisen kylmää ilmaa eteläisemmille leveysasteille. Polaaripyörteen sisältä voi myös valahtaa hyvin kylmää esimerkiksi Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.
Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen voi johtaa länsivirtausten heikkenemiseen pohjoisella pallonpuoliskolla keskileveysasteilla. Paikoin länsivirtaukset voivat kääntyä jopa itävirtauksiksi, mikä kielii kylmästä talvisäästä.
Lue seuraavaksi: Planetaariset tuulivyöhykkeet: koko planeetan laajuinen tuulijärjestelmä
Päivitetty 5.2.2021 klo 13.20
