Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi…
Vuodenaikaisennuste |

Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi kommentoi talven tilannetta

Lauha sää on tehnyt tehtävänsä ja sulattaa lumia.
Viime vuonna marraskuu oli Suomen pohjoisosassa tavanomaista kylmempi, osassa etelää ja itää puolestaan tavanomaista lämpimämpi. Joulukuu oli koko maassa keskimääräistä kylmempi. Tämän vuoden tammikuu oli puolestaan koko maassa keskimääräistä lauhempi. Suuret vaihtelut ovat mahdollisia myös tänä talvena. Arkistokuva: Markus Mäntykannas, Helsinki

Kolmen kuukauden pitkä sääennuste ennakoi Suomeen hieman keskimääräistä lämpimämpää marras–tammikuun jaksoa. Vaikka tämä ennuste toteutuisi, Suomen vaihtelevassa talvisäässä myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia. Alkutalven ennusteissa on myös joitain ristiriitaisuuksia, jotka voivat viitata kylmään säähän. Pitkiin ennusteisiin tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. lokakuuta vuodenaikaisennusteen marras–tammikuun jaksolle. Ennusteen mukaan tämän kolmen kuukauden jakson keskilämpötila on Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Suurin poikkeama keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on pohjoisessa, missä jakson keskilämpötila olisi 1–2 astetta tavanomaista korkeampi.

– Tämän kolmen kuukauden ennusteen mukaan loppusyksy ja alkutalvi olisivat Suomessa ja myös muualla Pohjois-Euroopassa keskimääräistä lämpimämpiä, ja mahdollisesti tilanne jatkuu pitkälle talveen. Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö välillä muodostuisi kylmiä korkeapainetilanteita, vaan pikemminkin yleiskuva on 0,5–2 astetta lauhan suuntaan, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

ECMWF:n ennuste lämpötilapoikkeamasta marras-tammikuulle.
ECMWF:n ennuste lämpötilapoikkeamasta marras–tammikuulle. Kuva: Foreca

Pohjoisen Euroopan lisäksi myös osaan itäistä ja eteläistä Eurooppaa ennakoidaan hieman tavanomaista lämpimämpää marras–tammikuun jaksoa, keskiseen Eurooppaan puolestaan paikoin ajankohdalle tavanomaisia keskilämpötiloja.

Tuoreissa ennusteissa on kuitenkin joitain ristiriitaisuuksia. ECMWF:n uusi ennuste Pohjois-Atlantin oskillaatiosta eli NAO-indeksistä kertoo, että alkutalvella olisi negatiivinen NAO-indeksi. Tämä tarkoittaa yleensä kylmää säätä.

– Mielenkiintoiseksi tämän tekee se, ettei Euroopan pohjoisosaan ennustettu ilmanpaineen poikkeama ole matalapaineen suuntaan, kuten lauhana talvena yleensä on. Ilmanpaine on ennusteen mukaan keskimääräistä vähän korkeampi Pohjois-Atlantilta Pohjois-Eurooppaan yltävällä alueella. Tämä mahdollisesti vähän korkeampi keskimääräinen ilmanpaine voi toteutua monella tavalla: matalapaineiden reitti voi esimerkiksi siirtyä normaalia pohjoisemmaksi tai sitten Pohjois-Euroopan yli kulkevat matalapaineet jäävät heikommiksi tai harvemmiksi kuin tavallisesti, Anna Latvala pohtii.

Tyypillisesti nyt ennustetun kaltaisesta NAO-tilanteesta seuraa talven matalapaineiden ohjautuminen eteläiseen Eurooppaan pohjoisen sijasta.

– Tähän puolestaan liittyy tavallisesti Suomessa länsivirtausten heikkeneminen ja kylmempää säätä. Kun lämpötilapoikkeamien ennusteen perusteella loppusyksy ja talvi voivat olla lauhoja, NAO-indeksin ennuste ei täysin sovi tilanteeseen, Anna Latvala sanoo.

Lue myös: Mikä on NAO? Entä miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO (North Atlantic Oscillation) on yksi laajan mittakaavan suursäätilaa kuvaavista ilmiöistä.

NAO määritellään Islannin ja Azorien saariryhmän välisenä ilmanpaine-erona. Islannissa on keskimäärin matalapaine ja Azoreilla korkeapaine, ja näiden välinen ero kertoo vallitsevasta suursäätilanteesta talvisaikaan Pohjois-Atlantilla ja sitä ympäröivillä manneralueilla. Suomen kannalta sää vaihtelee tyypillisesti oskillaation vallitsevan tyypin mukaan lauhan sateisesta kylmään ja kuivaan.

Ennuste: Sademäärät laajalti ajanjaksolle tyypillisiä Suomessa

Marras–tammikuun ennusteen mukaan sademäärät ovat Suomessa tällä kolmen kuukauden jaksolla lähellä tavanomaisia.

– Sademäärän poikkeama on sateisen suuntaan Jäämeren ympäristössä, Keski-Euroopassa puolestaan tavallista kuivemman suuntaan. Tämäkin viittaa siihen, että sateiden reitti voi mennä vähän pohjoisempaa. Euroopan ympäristössä merialueet ovat paljolti tavallista lämpimämmät, mikä osittain voi selittää myös pohjoisen lämpöä ja merialueiden sademääriä, Anna Latvala toteaa.

ECMWF:n ennuste sademäärän poikkeamasta marras-tammikuulle.
ECMWF:n ennuste sademäärän poikkeamasta marras–tammikuulle. Kuva: Foreca

Välimeren ympäristössä voi tulla ennusteen mukaan marras–tammikuun jaksolla paikoin keskimääräistä enemmän sateita.

ECMWF on tehnyt kolmen kuukauden ennusteet myös joulu–helmikuulle, tammi–maaliskuulle ja helmi–huhtikuulle. Tämän hetken ennusteiden mukaan näillä kaikilla jaksoilla Suomessa olisi hieman keskimääräistä lämpimämpää. Sademäärien osalta Suomeen ennakoidaan laajalti jaksoille tyypillisiä sademääriä, paikoin voi olla hieman tavanomaista sateisempaa.

Talvella varauduttava sähkökatkoihin

Tulevan talven sää kiinnostaa Suomessa ja Euroopassa nyt erityisesti energiakriisin ja sähkömarkkinoiden epävarman tilanteen takia. Kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että suurten epävarmuuksien takia suomalaisten on syytä varautua tulevana talvena mahdollisen sähköpulan aiheuttamiin sähkökatkoihin.

– Mikäli marras–tammikuun ennuste toteutuisi, vähän tavanomaista lauhempi talvisää vähentäisi lämmitysenergian tarvetta, mutta mahdollisesti heikompi matalapaineaktiivisuus vaikuttaisi tuulivoiman tuotantoon, Anna Latvala sanoo.

Sähkön kulutus kasvaa kylmässä pakkassäässä.
Käytännössä sähköpulaan jouduttaessa Fingrid antaa paikallisille jakeluverkkoyhtiöille tiedoksi irti kytkettävän tehon kokonaismäärän jokaisen jakeluverkkoyhtiön alueelta. Tämän jälkeen sähkökatkoja kierrätetään noin kahden tunnin katkoina, kunnes sähköpulatilanne on päättynyt. Kuva: Pixabay

Fingridin mukaan tilanne olisi erityisen haastava silloin, jos kireä pakkasjakso koettelisi yhtäaikaisesti Suomea ja muita Itämeren alueen maita.

Lue seuraavaksi: Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid kehottaa varautumaan sähkökatkoihin – pahin tilanne olisi kylmä, pitkä ja tyyni pakkasjakso (7.9.2022)

Pitkä ennuste voi toteutua monella tavalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta. Kolmen kuukauden ennuste voikin toteutua monella tavalla.

Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden erittäin vaihtelevan sään ympäristössä, kuten Suomessa, ennusteen tarkkuus on selvästi tropiikkia heikompi. Pitkiin ennusteisiin tuleekin suhtautua tietyllä varauksella.

– Vuodenaikaisennuste on parhaimmillaan tropiikin seudun laaja-alaisten sääilmiöiden kohdalla. Suomessa ennusteen epävarmuus on huomattavasti suurempi, Anna Latvala muistuttaa.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Maailmalla on tällä hetkellä käynnissä La Niña -ilmiö, jonka ennustetaan jatkuvan.

– Tyynellämerellä on menossa selvä La Niña -vaihe: Etelä-Amerikan länsirannikolta pitkälle länteen päiväntasaajalle ulottuvalla alueella merivesi on tavanomaista kylmempää, ja myös ilmanpaineessa on La Niñalle tyypillisiä muutoksia, Anna Latvala kertoo.

Lue seuraavaksi: Globaali sääilmiö La Niña uhkaa sekoittaa tulevankin talven sään – kallis yhdistelmä energiakriisin kanssa

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 7.10.2022 klo 18.41

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat