Mainos latautuu…
Sääuutiset ja blogi> Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid…
Uutiset |

Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid kehottaa varautumaan sähkökatkoihin – pahin tilanne olisi kylmä, pitkä ja tyyni pakkasjakso

Sähkön kulutus kasvaa kylmässä pakkassäässä.
Sekä pakkasilla, sateilla että tuulilla on vaikutusta sähkötilanteeseen. Kuva: Pixabay

Tulevan talven sää kiinnostaa nyt erityisesti energiakriisin ja sähkömarkkinoiden epävarmuuden takia. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan vaikein tilanne talven säässä sähkön riittävyyden kannalta olisi kylmä, pitkäkestoinen ja tyyni pakkasjakso. Fingrid onkin kehottanut suomalaisia varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin, mikäli sähköstä tulee pulaa talven aikana. Paras talven säätilanne sähkön riittävyyden kannalta olisi lauha ja tuulinen talvisää. Tuoreet pitkät sääennusteet ennakoivat Suomeen hieman keskimääräistä lämpimämpää syksyä ja talvea. Vaikka ennuste toteutuisi, Suomen vaihtelevassa säässä kuitenkin myös kylmät ja pitkät pakkasjaksot ovat mahdollisia.

Suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid on varoittanut, että tulevan talven sähkön riittävyydessä on Suomessa useita epävarmuustekijöitä. Sota Euroopassa ja energiamarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne ovat lisänneet sähkön saatavuuteen liittyviä epävarmuuksia.

Sää on yksi sähkön riittävyyteen vaikuttava tekijä tulevana talvena. Merkitystä on niin lämpötiloilla, sateilla kuin tuulillakin.

– Sähkön riittävyyteen vaikuttaa moni asia, esimerkiksi lämpötila sekä kuinka pitkä pakkasjakso sattuu Suomeen ja mahdollisesti Pohjoismaihin samanaikaisesti. Pohjoismainen sähköjärjestelmä on vesivoimavaltainen. Nyt kuivan kesän jäljiltä varastotilanne on normaalitasoa pienempi. Tilanne saattaa muuttua paremmaksi tai huonommaksi riippuen syksyn sateista. Suomessa on tuulivoimaa jo yli 4 000 megawattia ja tuulisen ilman merkitys näkyy jo nyt selkeästi Suomessa tuotetun sähkön määrässä, toteaa Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin.

Pakkasta eteläisessä Suomessa.
Sähköä kuluu enemmän kylmässä pakkassäässä kuin lauhassa talvisäässä. Arkistokuva: Karita Kontula-Sokka, 15.1.2021

Tuore pitkä sääennuste ennakoi keskimääräistä lauhempaa talvea – pitkät pakkasjaksot silti mahdollisia

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF ennustaa 5. syyskuuta julkaisemissaan ennusteissa keskilämpötiloiltaan hieman keskimääräistä lämpimämpää säätä Suomeen sekä syksylle että talvelle. Esimerkiksi joulu–helmikuun jakson keskilämpötilan ennakoidaan olevan Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Sademäärien ennustetaan olevan ajankohdalle tyypillisiä sekä syksyn että talven aikana Suomessa.

Jos ennuste toteutuisi ja sää olisi talven mittaan keskilämpötiloiltaan tavanomaista lämpimämpää, on Suomen sää kuitenkin erittäin vaihtelevaa. Näin ollen myös kylmät pakkasjaksot ovat mahdollisia.

– Juuri tästä syystä nyt julkaistujen ennusteiden perusteella on vielä hyvin aikaista tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä tulevasta talvesta. Ennusteessa on jopa vähän ristiriitaisuuksia lämpötilan ja ilmanpaineen poikkeamien osalta, eli oikeastaan mitä vain voi tapahtua, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.

Loka–joulukuun 2022 keskilämpötila on ennusteen mukaan Suomessa ja lähes koko Euroopassa keskimääräistä korkeampi.
Loka–joulukuun keskilämpötila on ennusteen mukaan Suomessa ja lähes koko Euroopassa keskimääräistä korkeampi.

Tällä hetkellä muun Euroopan osalta ECMWF:n sääennusteissa on syksylle ja talvelle merkkejä joko keskimääräisistä tai hieman keskimääräistä korkeammista lämpötiloista. Esimerkiksi loka–joulukuun jakson keskilämpötila on ennusteen mukaan Euroopassa laajalti keskimääräistä lämpimämpi, mutta esimerkiksi joulu–helmikuun jakson keskilämpötilojen ennustetaan olevan Euroopassa laajalti lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

Sateiden osalta Eurooppaan ennakoidaan syksyn ja talven mittaan enimmäkseen ajankohdalle melko tyypillisiä sademääriä, mutta itäisessä ja kaakkoisessa Euroopassa voi olla paikoin hieman keskimääräistä kuivempaa ja Välimeren tienoilla paikoin hieman keskimääräistä sateisempaa.

Lue myös: Tulevan talven sää kiinnostaa nyt erityisesti energiakriisin takia – tältä näyttävät syksyn ja talven pitkät ennusteet

Millaisessa säätilanteessa sähkön riittävyys olisi pahiten uhattuna?

Fingrid on arvioinut, että tulevan talven kulutushuipputilanteessa sähkön kulutus voi nousta noin 15 100 megawattiin. Kotimaisella tuotannolla pystytään arviolta kattamaan parhaimmillaan 12 300 megawattia, jonka lisäksi on arvioitu, että käytössä on 600 megawattia tehoreserviä. Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos korvaisi puuttuvan Venäjän tuonnin.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

Mikä sitten olisi pahin mahdollinen säätilanne tulevana talvena ajatellen sähkön riittävyyttä ja hintoja?

– Pitkäkestoinen ja kylmä pakkasjakso, jolloin ei tuule. Suomessa sähkön kulutus on voimakkaasti riippuvainen lämpötilasta, yksi pakkasaste lisää kulutusta arviolta 150 megawattia. Sää näkyy niin sähkön tuotantomuotojen kuin kulutuksen määrässäkin ja vaikutukset näkyvät näin ollen myös sähkön hinnassa, Fingridin valvomopäällikkö Arto Pahkin sanoo.

Pahkinin mukaan paras talvisää sähkön riittävyyden ja hintojen kannalta on lauha ja tuulinen sää.

– Sähkön kulutus laskee, kun on leutoa. Jos lämpötila lauhtuu asteen verran, vähenee kulutus vastaavasti 150 megawattia.

Helsingissä oli loskainen ja vetinen ajokeli helmikuussa.
Helsingissä oli loskainen ja vetinen ajokeli helmikuussa 2022. Arkistokuva: Markus Mäntykannas, Helsinki, 15.2.2022

– Sähkön huippukulutustilanteessa Suomi on nykyhetkellä riippuvainen tuonnista, toisin sanoen Suomessa sijaitsevilla sähkön tuotantolaitoksilla ei pystytä tällä hetkellä tuottamaan arvioitua suurinta sähkön kulutuspiikkiä. Suomen sähköistäminen etenee kuitenkin hyvää vauhtia. Suomesta tulee lähivuosina pääosin omavarainen sähkön tuotannossa, kun Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitos käynnistyy ja suuret tuulivoimainvestoinnit toteutuvat. Viime vuosien aikana noin 80–85 % sähköstä on tuotettu Suomessa, Arto Pahkin kertoo.

Tuulivoimakapasiteettia arvioidaan olevan vuoden 2022 loppuun mennessä täydessä tuotannossa noin 5 000 megawattia.

– Tuulivoimakapasiteetti Suomessa kasvaa vuosittain noin 1 000–2 000 megawattia. Tulevaa talvea ajatellen käynnissä olevat ja valmistuvat projektit auttavat jonkin verran sähkön riittävyyteen.

Syysmyrsky Ailan tuulta ja aallokkoa Lohtajalla.
Syysmyrsky Aila toi tuulta ja aallokkoa syyskuussa 2020. Arkistokuva: Matti Hietala, Lohtaja, 17.9.2020

Sään lisäksi sähkön riittävyyteen ja hintaan vaikuttavat monet muutkin asiat tulevana talvena.

– Sähkön riittävyyteen ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat sähkön ja kaasun tuonnin loppuminen Venäjältä Suomeen, mahdollisesti Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen kaupallisen käyttöönoton viivästyminen, naapurimaiden siirtoyhteyksien mahdollinen vikaantuminen, sähköpula tai sähkön niukkuus naapurimaassa, jolloin sähköä ei pystytä siirtämään Suomeen, yllättävät häiriöt sähköä tuottavissa voimalaitoksissa ja uusiutuvan energiantuotannon vaihtelevuus, Arto Pahkin luettelee.

Varaudu mahdollisiin sähkökatkoihin talvella

Fingrid on jo varoitellut, että suomalaisten on hyvä varautua mahdollisiin sähkökatkoihin tulevan talven aikana, mikäli sähköpulaa syntyy. Fingridin tehtävänä on hoitaa ja johtaa sähköjärjestelmän toimintaa siten, että koko Suomen voimajärjestelmän luotettava toiminta voidaan varmistaa. Sähköpulassa tämä tarkoittaa käytännössä sähkön kulutuksen rajoittamista, kunnes sähköpulatilanne on ohi.

Käytännössä mahdolliset sähkökatkot olisivat noin kahden tunnin mittaisia ja kiertäisivät alueelta toiselle.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

– Verkkoyhtiöillä on ollut toimintaohjeet sähköpulaan jo pitkään osana lakisääteistä varautumissuunnitelmaa, asia ei ole siis uusi. Jos sähköpula alkaa, verkkoyhtiöt toimivat kantaverkkoyhtiö Fingridin ohjeiden mukaan. Katkojen mitta on noin kaksi tuntia, joten vaikutukset ovat rajallisia. Katkoalueet ovat laajoja, eikä yksittäisiä asiakkaita pystytä jättämään alueen keskeltä sähköihin. Pidempiaikaisessa sähköpulassa kahden tunnin jälkeen katkot siirtyvät uusille alueille, Arto Pahkin kertoo.

"Näyttäisi siltä, että sähkön hinnat pysyvät korkealla vielä jonkin aikaa. Huomionarvoista on myös se, että sähkön hinta tulisi olemaan sähköpulatilanteessa erittäin korkea."

Pahkinin mukaan kuitenkin sairaalat ja yhteiskunnan kannalta kriittisimmät käyttäjät jätetään katkojen ulkopuolelle.

– Vaikeassa sähköpulassa kriittisten kulutusasiakkaiden katkotkaan eivät ole pois suljettuja. Katkot voivat siis koskea laajalti yhteiskuntaa, joten kaikkien tulee varautua. Varautuminen on tarpeellista ja järkevää, vaikka ei olisi sähköpulauhka, Arto Pahkin sanoo.

Tapaninpäivänä vallitsi kipakka pakkassää.
Fingrid kehottaa suomalaisia varautumaan mahdollisiin sähkökatkoihin tulevana talvena. Arkistokuva: Sinikka Kujala, Utajärvi, 26.12.2021

– Kuluttajan kannattaa varautua sähköpulaan varmistamalla, että kotivaraan liittyvät perusasiat on hankittu etukäteen. Kuluttajan kannattaa seurata sähkön säästöön liittyvää tiedottamista ja viranomaisten antamia toimintaohjeita. Kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on osa omatoimista varautumista. 72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta, Arto Pahkin toteaa.

"Sähkön hinta tulisi olemaan sähköpulatilanteessa erittäin korkea"

Paitsi että suomalaisten on syytä varautua mahdollisiin sähkökatkoihin, on syytä varautua ja tottua myös sähkön korkeaan hintaan.

– Näyttäisi siltä, että sähkön hinnat pysyvät korkealla vielä jonkin aikaa. Huomionarvoista on myös se, että sähkön hinta tulisi olemaan sähköpulatilanteessa erittäin korkea, Arto Pahkin sanoo.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 7.9.2022 klo 17.34

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat