Globaali sääilmiö La Niña uhkaa sekoittaa tulevankin talven sään – kallis yhdistelmä energiakriisin kanssa

Globaali sääilmiö La Niña on vaikuttanut planeettamme säähän jo vuodesta 2020 saakka. On mahdollista, että edessämme on La Niñan "triplatalvi", eli ilmiö jyllää maapallolla jo kolmatta talvea peräkkäin. Ilmiö tyypillisesti laskee planeettamme keskilämpötilaa ja jotkin alueet ovat alttiimpia kylmänpurkauksille. Tästä voi tulla kallis yhdistelmä energiakriisin kanssa.

Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA tiedottaa, että globaalin sääilmiön La Niñan esiintymistodennäköisyys on pohjoisella pallonpuoliskolla syys–marraskuussa 91 % ja tammi–maaliskuussa 54 %.

La Niña -ilmiön aikana Tyynen valtameren itäisissä osissa pintaveden lämpötila on tavanomaista matalampi päiväntasaajan läheisyydessä. Tyynen valtameren läntisissä osissa puolestaan meriveden lämpötila hieman kohoaa. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia säähän eri puolilla maapalloa: esimerkiksi Pohjois-Amerikassa ja Aasian itäisissä osissa kylmänpurkauksia voidaan nähdä tavallista useammin ja ne voivat yltää hyvin eteläisille leveysasteille. Kaakkois-Aasiassa monsuunikausi voi puolestaan jatkua normaalia pidempään ja voimakkaana aiheuttaen tulvimista esimerkiksi Thaimaassa.

Lue lisää: Mikä on La Niña -ilmiö ja miten se saa alkunsa?

La Niñan "triplatalvi" mahdollinen

Kaikki sai alkunsa kaksi vuotta sitten elokuussa. Tyynen valtameren itäosissa havaittiin pintaveden viilenemistä, ja lopulta La Niña -ilmiö julistettiin virallisesti alkaneeksi syyskuussa 2020. Ilmiö on nyt jatkunut jo kaksi kokonaista vuotta, ja edessä voikin pian olla kolmas peräkkäinen La Niña -ilmiön aikainen talvi.

La Niñan on havaittu laskevan maapallon keskilämpötilaa, kun taas rinnakkaisilmiö El Niño nostaa planeettamme lämpötilaa. Nämä ilmiöt esiintyvät tyypillisesti peräkkäin siten, mutta välissä on hetken aikaa myös ns. "neutraalia aikaa", jolloin pintaveden lämpötila on lähellä tavanomaista suuressa osassa Tyynen valtameren tropiikkia.

Käynnissä oleva La Niña -vaihe ei vielä ole kestänyt mitenkään poikkeuksellisen kauaa, sillä joinakin vuosina ilmiö on jyllännyt kolmena peräkkäisenä vuotena. Viimeksi näin kävi vuosina 1998–2001. Nyt on ihan hyvät mahdollisuudet siihen, että edessämme on La Niñan "triplatalvi", eli ilmiö sinnittelee planeetallamme kolmena peräkkäisenä pohjoisen pallonpuoliskon talvena. Harvinaista, mutta ei vielä ennätyksellistä.

Lue myös tämä: Mikä on La Niñan rinnakkaisilmiö, El Niño?

Vaikutukset maapallolla monenlaisia

Tyynen valtameren pintaveden lämpötilassa tapahtuvat muutokset heijastuvat lähes koko maapallon säähän. Kun pintaveden lämpötila alueen itäosassa lähellä tropiikkia laskee tarpeeksi, puhutaan La Niña -vaiheesta. Tällöin lämpimin merivesi pakkautuu Tyynen valtameren länsiosaan. El Niñon aikana tilanne on päinvastainen.

Tämänhetkisen La Niña -ilmiön vaikutukset tulevat tulevanakin talvena näkymään eri puolilla maapalloa, mikäli ilmiö ennusteen mukaisesti vielä jatkuu.

 Kallis yhdistelmä energiakriisin kanssa

Suomalainen kantaverkkoyhtiö Fingrid on kehottanut Suomea varautumaan tulevana talvena sähkön säännöstelyyn ja jopa sähkökatkoihin, mikäli talven aikana esiintyy laaja-alaisia paukkupakkasjaksoja. Tuulen tyyntyminen pitkän korkeapainejakson aikana olisi pahin ja kallein skenaario.

Fingridin mukaan jokainen meistä pystyy kuitenkin kantamaan kortensa kekoon ja säännöstelemään sähkön käyttöä kulutushuippujen aikana.

Vaikka La Niña -ilmiön vaikutukset Euroopan ja Suomen säähän ovatkin vaihdelleet eri talvina, on mahdollista, että ilmiö suosii meilläkin korkeapaine- ja pakkasjaksoja. La Niñan aikana eteläisessä Suomessa on koettu varsin lumisia talvia, mutta tämä voi olla sattumaakin. Mitään konsensusta La Niñan vaikutuksista Euroopan talvisäähän ei kuitenkaan tunnu olevan, vaan jokainen La Niñan aikainen talvi on näyttäytynyt omanlaisena.

Suomessa La Niña -ilmiön aikana on 2000-luvulla koettu hyvin kylmiä (2010–2011) ja hyvin lauhoja talvia (2007–2008).

Pidän itse kuitenkin mahdollisena, että La Niña -ilmiön aikaisina talvina myös Eurooppa on alttiimpi kylmän ilmamassan purkauksille. Todennäköisimmin arktisen ilmamassan purkauksia tullaan kuitenkin kokemaan Yhdysvalloissa ja Kanadassa, missä La Niña -ilmiö tutkitusti sysää yläilmakehän suihkuvirtauksen tavanomaista eteläisemmälle reitille päästäen ajoittain arktisen kylmää ilmaa valumaan hyvin eteläisille leveysasteille.

Taulukon tilastot: Ilmatieteen laitos. *Poikkeamassa + tarkoittaa tavanomaista lämpimämpää talvea, 0 tavanomaista ja – tavanomaista kylmempää talvea.

Mikäli arktisen ilmamassan ryöpsähdyksiä koettaisiin Euroopassakin tulevana talvena, liittyisi niihin energiakriisin myötä ennennäkemättömiä ongelmia ja kysymyksiä. Riittääkö meillä sähköä? Lämpiävätkö kodit?

Arktista talvea ei varmaan kukaan toivo tähän hätään. Esimerkiksi vuosien 2010–2011 kaltainen paukkupakkastalvi olisi Euroopan kannalta nykytilanteessa katastrofaalinen. Joskus se voi kuitenkin vielä toistua.

Hyvin kylmästä talvesta ei tällä hetkellä kuitenkaan ole viitteitä. Eurooppalaisen pitkän ennusteen (ECMWF) mukaan tulevan talven keskilämpötila kallistuu Euroopassa ja Suomessakin normaalia korkeammaksi, vaikka tässä vaiheessa ennuste onkin vielä hyvin epävarma. Vuodenaikaisennusteisiin ylipäänsä tulisi korkeilla leveysasteilla suhtautua varauksella, sillä ne on alun perin kehitetty tropiikkia varten, missä niiden osuvuus onkin keskimäärin parempi.

Tulevan talven sää kiinnostaa nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin. Foreca päivittääkin verkkosivuilleen kahdesti viikossa sään kuukausiennusteen ja tämän lisäksi kerran kuukaudessa julkaistaan tulevan kolmen kuukauden sääennuste. Tämä vuodenaikaisennuste ilmestyy tyypillisesti kunkin kuukauden 5. päivän tienoilla. Edellisen pääset lukemaan täältä.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 24.9.2022 klo 15.38