Mitä Suomen ilmatilassa oikein tapahtuu? Marraskuussa myrskytuulia jo seitsemänä päivänä, ja lisää on tulossa

Kuluvan marraskuun aikana Suomessa on koettu jo kolme ärhäkkää myrskyä, jotka ovat aiheuttaneet runsaasti tuulituhoja ja sähkökatkoja. Kaiken kaikkiaan myrskytuulia on marraskuun 22. päivään mennessä havaittu seitsemänä päivänä merisääasemilla. Kuun ensimmäisenä päivänä riehunut Lyly-myrsky rikkoi tuuliennätyksiä ja oli Suomen mittaushistorian ensimmäinen hirmumyrsky. Myös 20.–21. marraskuuta riehunut Jari-myrsky oli voimakas ja aiheutti vahinkoa lähes koko maassa. Myrskyisän sään taustalla on suotuisa sääasetelma Euroopassa ja kesän aikana runsaasti lämpöä varastoinut Itämeri.

Tästä vuodesta on tulossa tavanomaista myrskyisämpi. Kun vuodessa on keskimäärin 28 myrskypäivää (vuosien 2006–2022 keskiarvo), on tämä raja ylitetty jo marraskuussa. Marraskuun 22. päivään mennessä myrskyraja (21 m/s) on mennyt rikki ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla jo seitsemänä päivänä. Marraskuussa myrskypäiviä on keskimäärin 3,5 kappaletta, joten myrskyjä on meillä jo koettu tuplaten pitkän ajan keskiarvoon nähden.

Ennusteita katsoessa on selvää, että suursäätyyppi Euroopassa suosii myrskyjen rantautumista Suomeen myös vastaisuudessa – seuraava on näköpiirissä sunnuntain kääntyessä maanantaiksi.

"Tilastojen valossa marraskuu on vuoden kolmanneksi myrskyisin kuukausi. Marraskuun edelle kiilaavat joulu- ja tammikuu. Marraskuussa myrskypäiviä on meillä keskimäärin 3,5, joulukuussa 5,6 ja tammikuussa 4,7 kappaletta."

Marraskuun ensimmäisen päivän Lyly-myrsky lukuina

• Lyly-myrsky oli Suomen mittaushistorian voimakkain myrsky ja ensimmäinen hirmumyrsky.
• Rauman Kylmäpihlajan asemalla 10 minuutin maksimituulennopeus oli 33,5 m/s, kun hirmumyrskyraja on 33 m/s.
• Voimakkain tuulen puuska oli 39,6 m/s Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla.
• Lyly-myrsky katkaisi Energiateollisuuden mukaan sähköt liki 70 000 taloudelta.

Marraskuun 16.–17. myrsky lukuina

• Myrskylukemia mitattiin länsirannikon edustalla ja laajalti Suomenlahdella.
• Voimakkain keskituulennopeus oli 24,7 m/s Kökar Bogskärin asemalla. Voimakkain tuulen puuska, 30,8 m/s, mitattiin Sipoon Itätoukin havaintoasemalla.
• Myrskypuuskia myös maa-alueilla maan etelä- ja keskiosassa. 
• Sähköttömiä talouksia enimmillään yli 45 000.

Marraskuun 20.–21. Jari-myrsky lukuina

• Myrskytuulia mitattiin laajalti Suomen merialueilla. Voimakkain keskituuli oli Kalajoen Ulkokallan mittausasemalla 28,2 m/s.
• Voimakkain tuulen puuska, 34,2 m/s, mitattiin myös Ulkokallan havaintoasemalla.
• Myös sisämaassa mitattiin myrskypuuskia, joista voimakkain Sotkamon Tuhkakylän havaintoasemalla, 26,6 m/s.
• Sähköttömiä talouksia oli enimmillään samanaikaisesti yli 80 000.
• Kemin mittausasemalla mitattiin uusi matalan veden ennätys. Vedenpinta laski 161 cm keskiarvon alapuolelle.
• Perämerellä mitattiin uusi havaintopoijukohtainen aaltoennätys, kun merkitsevä aallonkorkeus ylsi viiteen metriin. Mittausaineistoa on vuodesta 2012.

Lyly-myrsky äityi ennustettua voimakkaammaksi

Suomen mittaushistorian ensimmäisestä hirmumyrskystä kerroimme blogissamme jo aiemmin. Lyly-myrsky äityi ennustettua voimakkaammaksi, sillä voimakkain havaintoasemalle osunut 10 minuutin keskituulen nopeus oli 33,5 m/s, vaikka ennusteissa maksimit pyörivät noin 25–28 m/s lukemissa. Hirmumyrskyn todennäköisyys ennusteissa oli häviävän pieni.

Lyly-myrsky oli hyvin pienikokoinen ja nopealiikkeinen, joten tuulituhot osuivat verrattain pienelle alueelle maan länsiosaan painottuen länsirannikon tuntumaan. Lyly-myrskyn voimistumiseen vaikuttivat ennen kaikkea seuraavat tekijät:

• Suuret pohjois-eteläsuuntaiset lämpötilaerot, jotka ovat matalapaineen syntymisen ja syvenemisen perusedellytykset keskileveysasteilla.
• Alatroposfäärin suihkuvirtauksen osuminen myrskyn reitille. Tämä tyypillisesti voimistaa tuulia myös pinnassa sopivissa olosuhteissa.
• Lämpimän Itämeren ylle syntynyt erittäin epästabiili ilmakerros, joka mahdollisti voimakkaiden tuulten siirtymisen ylemmistä ilmakerroksista pintakerrokseen. Tämä ilmiö selitetään Jari-myrskyn analyysissa tarkemmin.

Marraskuun 16.–17. myrsky aiheutti ennakoitua enemmän vahinkoa

Marraskuun 16. päivänä voimakas matalapaineen keskus sijaitsi Norjanmerellä. Keskuksen eteläpuolella Skandinaviassa ja Suomessa puhalsivat myrskyisät länsituulet.

Voimakkaimpien tuulten laskettiin jäävän Suomen länsipuolelle, mutta 16.–17. marraskuuta myrskylukemia havaittiin usealla merisäähavaintoasemalla Suomen aluevesillä. Kökarin saarella keskituuli oli suurimmillaan 24,7 m/s sunnuntaina 17. marraskuuta. Suomenlahdella lännen suunnalta puhaltaneet myrskytuulet aiheuttivat kovaa merenkäyntiä, kun merkitsevä aallonkorkeus lähestyi neljää metriä. Tällöin korkeimmat yksittäiset aallot olivat todennäköisesti yli kuusimetrisiä, mikä aiheutti laivaliikenteelle haasteita.

Tuulen puuskat olivat erityisesti mantereella ennustettua voimakkaampia. Maan etelä- ja keskiosassa puuskahuiput olivat useilla havaintoasemilla yli 21 m/s, ja juuri nämä myrskypuuskat aiheuttivat mantereella odotettua enemmän vahinkoja ja sähkökatkoja.

On hankala nimetä yhtä ainutta tekijää, miksi sekä 16.–17. päivien myrsky että Lyly-myrsky näyttäytyivät ennusteissa turhan pliisuina. Itse epäilen, että vuodenaikaan nähden lämpimät vesistöt ovat saattaneet voimistaa tuulia pintakerroksessa sekä sisämaassa että merialueilla. Mitä lämpimämpiä vesistöt ovat tähän aikaan vuodesta, sitä suuremman pystysuuntaisen lämpötilaeron ne mahdollistavat myrskyjen reitillä. Tämä puolestaan voi edesauttaa voimakkaiden tuulen puuskien pääsyä ylemmistä ilmakerroksista kohti maanpintaa. Myös aallokko voi kasvaa ennustettua korkeammaksi, mikäli lämpimän meren yläpuolelle ajautuu selvästi kylmempää ilmaa ja ilmakehän kerrostuneisuus on epästabiili.

Jari-myrsky oli Lylyä heikompi, mutta vaikutukset laaja-alaisempia

Jari-myrsky koetteli Suomea marraskuun 20.–21. päivinä. Myrskyn ennustamiseen liittyi epävarmuuksia, koska se saapui hankalasta ilmansuunnasta etelästä. Myrsky oli laaja-alaisempi mutta heikompi kuin Lyly, mutta Jari aiheutti selvästi enemmän harmia laajoilla alueilla Suomessa.

Jo joitain vuorokausia ennen myrskyn saapumista ennustemalleissa oli vahva merkki siitä, että sekä lumentulo että tuuli tulevat aiheuttamaan haasteita Suomessa. Päivää ennen myrskyn saapumista ennustemalleissa alkoi olla viitteitä vaarallisesta talvimyrskystä, jonka vaikutukset tulisivat olemaan selvästi Lyly-myrskyä laaja-alaisempia ja vakavampia.

Jari-myrsky tiputti maan etelä- ja keskiosaan runsaasti lunta. Eteläisimmillään lunta pyrytti yli 20 cm Espoon Nuuksion havaintoasemalle, mutta aivan etelärannikon tuntumassa lumikertymä jäi pienemmäksi, kun osa sateista tuli myös vetenä. Hämeenlinnassa lumensyvyys kasvoi jopa 29 senttimetriin. Vedeksi muutettuna sadetta kertyi enimmillään Uudellamaalla yli 40 mm, osa sateista tuli myös räntänä ja vetenä. Suotuisa itä-kaakkoinen ilmavirtaus Suomenlahdella laukaisi rannikkokonvergenssiksi nimetyn ilmiön, joka voimisti sateita erityisesti etelärannikon tuntumassa. Runsaat lumisateet aiheuttivat myös tykkylumivahinkoja, eli puita taipui sähkölinjojen päälle.

Voimakkaimmat tuulet osuivat todennäköisesti avomerelle Merenkurkkuun ja Selkämerelle. Ennusteissa oli viitteitä, että 10 minuutin keskituuli olisi voinut näillä alueilla ylittää 30 m/s, mutta havaintoasemien kohdalle näin voimakkaita tuulia ei osunut. Kalajoen Ulkokallan havaintoasemalla mitattiin kuitenkin 28,2 m/s. Näin voimakkaita myrskyjä esiintyy tilastojen valossa vain kerran tai pari vuosikymmenessä. Huomionarvoista kuitenkin on, että sisämaassa mitattiin laajoilla alueilla myrskypuuskia ja Sotkamossa voimakkain puuska oli peräti 26,6 m/s. Näin rajut puuskat sisämaassa kaatavat herkästi puita, kun tuuli käy epätyypillisestä suunnasta koillisesta, eikä maa ole roudassa. Suomessa puusto on tottunut sietämään voimakkaita länsi- ja lounaistuulia, kun taas harvinaisemmat itä- ja koillistuulet aiheuttavat tuhoja matalammalla kynnyksellä.

Nämä tekijät myrskyisän marraskuun taustalla

Marraskuun alkupuoliskon myrskyt mahdollisti Keski-Eurooppaan jämähtänyt laaja korkeapaineen alue, joka on pakottanut voimakkaiden matalapaineiden liikeradan pohjoispuolelleen. Voimakkaan länsivirtauksen alueelle Pohjois-Atlantille on syntynyt myrskymatalapaineita, jotka ovat tuoneet Suomeen rajuja tuulia ja vuodenaikaan nähden lämmintä ilmaa. Asiaa pohdin tarkemmin blogikirjoituksessa 5. marraskuuta.

Miksi tuulet sitten ovat juuri kuluvan marraskuun aikana olleet voimakkaita Pohjois-Euroopassa? Tämä johtuu alueella vallitsevista suurista pohjois-eteläsuuntaisista lämpötilaeroista. Kylmät polaariset ja keskileveysasteiden lämpimät ilmamassat ovat joutuneet törmäyskurssille ja niinpä ilmamassojen rajavyöhykkeelle on tämän seurauksena syntynyt voimakkaita matalapaineita. Myrskyjen voimistumista saattoivat edistää tavanomaista lämpimämmät merialueet Suomen edustalla. Esimerkiksi marraskuun 21. päivänä Suomenlahden ja pohjoisen Itämeren lämpötila olivat vielä avomerellä 8–9 astetta.

Tilastojen valossa marraskuu on vuoden kolmanneksi myrskyisin kuukausi. Marraskuun edelle kiilaavat joulu- ja tammikuu. Marraskuussa myrskypäiviä on meillä keskimäärin 3,5, joulukuussa 5,6 ja tammikuussa 4,7 kappaletta.

Lue myös: Suomessa koettavat myrskyt ovat Atlantin peruja, eniten myrskyää joulukuussa

Uusi myrsky näköpiirissä

Euroopan suursäätila pysyy lähitulevaisuudessa myrskykehitystä suosivana. Pohjois-Atlantilla kehittyy viikonlopun aikana erittäin voimakas myrsky, joka voi tuoda hirmumyrskytuulia Islannin eteläpuolelle. Samainen matalapaine tuo myrskypuuskia laajalti koko läntiseen Eurooppaan ja vaikuttaa myös Suomen säähän sunnuntaista alkaen. Lauantain aikana sää kuitenkin rauhoittuu, mutta jo sunnuntaina tuulet lähtevät uudelleen yltymään.

Näillä näkymin uuden myrskyn vaikutukset tuntuvat Suomessa sunnuntain ja maanantain aikana, kun tuuli yltyy merialueilla myrskylukemiin ja rannikoillakin myrskypuuskat ovat mahdollisia. Haittavaikutukset jäävät kuitenkin selvästi pienemmiksi kuin Jari-myrskyssä, sillä tuuli ei ole yltymässä yhtä hurjiin lukemiin ja tuulen suuntakin on erilainen. Sisämaassa lumipyry aiheuttaa kuitenkin haasteita autoilijoille.

Etelä-Suomen lumille voi alkuviikolla heittää hyvästit, kun voimakas lounaistuuli kuljettaa Suomeen Pohjois-Atlantin lämpöä. Sateet ovat hetkittäin pohjoista Suomea myöden vettä, joten sielläkin hanki hupenee. Ensi viikon puolivälin jälkeen sää voi uudestaan kylmetä.

Lue seuraavaksi: Talven pitkä ennuste: Kartalla näkyy nyt hyvin voimakas signaali Suomeen joulu–helmikuulle!

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 22.11.2024 klo 17.44