On hanget korkeat, nietokset – miten lumitilanne vertautuu viime vuosiin?

Lumi on tänä talvena puhuttanut, ihastuttanut ja raivostuttanut. Toisaalta hiihtämään on päästy etelää myöten, mutta toisaalta kaduilla on ajoittain kahlattu lumessa ja liikenne on ollut sekaisin. Miten lumitilanne juuri nyt vertautuu aiempiin vuosiin?

Vuosien välinen vaihtelu on Suomessa varsinkin talvella suurta, samoin kuin erot maan eri osien välillä. Toisena talvena pysyvää lumipeitettä saadaan esimerkiksi etelärannikolla odotella pitkään, toisena taas lunta voi kertyä kasoittain. Tänä vuonna Lapissa oli paikallisesti jo lokakuussa puolisen metriä lunta, ja maan lounaisosaan lumipeite saatiin juuri joulun alla.

Katsotaan seuraavaksi lumensyvyyttä 10. maaliskuuta sekä tältä vuodelta että edeltäviltä 20 vuodelta viideltä eri puolilta Suomea valitulta havaintoasemalta. Yksittäiset havaintoasemat ja varsinkaan yksittäiset päivät eivät edusta koko lumitilannetta, sillä esimerkiksi maastonmuodot ja paikalliset sademäärät vaikuttavat maahan kasautuneen hangen korkeuteen. Yhdessä ne kuitenkin kertovat jotakin viime aikojen säästä.

Lue myös helmikuun lumi- ja jäätilanteesta: 

• Helmikuussa rikottiin Suomen mittaushistorian helmikuun sade-ennätys – oliko talvikuukausien jakso kylmä vai lauha?
• Näillä paikkakunnilla idässä ja Lapissa yli metri lunta – idän lumensyvyydet jo paikoin ajankohtaan nähden poikkeuksellisia
• Jäätalvi etenee – Suomessa järvien jäät ovat varsinkin etelässä tavallista paksumpia, mutta paikoin silti hauraita

Lauhaa ja lumisadetta

Maan etelä- ja keskiosassa lunta on ollut monilla havaintoasemilla tänä vuonna joko tavanomainen määrä tai sitä enemmän Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoihin verrattuna. 

Suuren lumimäärän takana on tammi–helmikuun melko lauha matalapainesää. Kylmät ja kuivat korkeapainejaksot jäivät lyhytaikaisiksi, mutta lämpötila ei ollut niin korkea, että lumi olisi sulanut pois tai sade tullut enimmäkseen vetenä. Matalapaine toisensa jälkeen tuprutti uuden kerroksen lunta Suomeen, ja pahimmillaan parissa päivässä tuli paikoin useampi kymmenen senttimetriä lisää lunta.

Helsinki–Vantaan lentoasemalla lunta on enemmän kuin viime vuonna, mutta tämän vuoden maaliskuu jäi toiseksi 2010-luvun alkupuolen erittäin lumisille talville. Jyväskylässä sen sijaan on viimeksi ollut tähän aikaan vuodesta enemmän lunta vuonna 2002.

Ilomantsissa lumensyvyys oli korkeimmillaan helmikuussa, mutta lumi on jo painunut vähän kasaan, eikä hangen korkeus yllä enää metriin millään idän havaintoasemalla. Maaliskuun 10. päivän tilanne on Ilomantsin Mekrijärvellä siitä huolimatta lumisempi kuin yli kymmeneen vuoteen. 

Kuvaajissa vuosien 2014 ja 2020 maaliskuut erottuvat Jyväskylässä ja Ilomantsissa selvästi muita lumettomampina. Samaan aikaan myös Vantaalla oli lumetonta, mutta vaihtelu on siellä tavallisestikin suurempaa. Vähäinen lumimäärä johtui säätilanteesta: maaliskuuta 2014 edelsi erittäin lauha helmikuu, ja maaliskuuta 2020 puolestaan Suomen mittaushistorian lauhin talvi. Vuodenaikaan nähden selvästi tavallista lämpimämmässä säässä lunta ei pääse maan etelä- ja keskiosassa kertymään kunnolla suojasään ja vesisateen vuoksi.

Pohjoisessa monin paikoin normaalitilanne

Maan pohjoisosassa vuosien välinen vaihtelu on pienempää kuin etelämpänä. Alue on jo ilmastoltaan selvästi erilainen verrattuna esimerkiksi Etelä-Suomeen, ja talvet ovat kylmempiä sekä tavallisesti myös lumisempia.

Nyt kevättalvella lumensyvyys on ollut pohjoisessa laajalla alueella lähellä tyypillistä tai jopa vähän alempi, mutta Pohjois-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Kainuussa paikoin sitä suurempi. 

Lapin tähän vertailuun valituilla havaintoasemilla kuluva maaliskuu ei siis ole lumisin vuosikausiin, toisin kuin maan etelä- ja keskiosassa. Vuodesta 2002 lähtien maaliskuun 10. päivänä lumisinta oli vuonna 2020. Tämä oli sama hyvin lauha talvi, jolloin etelämpänä lunta oli vain vähän. Lapissa lauha sää toi kuitenkin tullessaan runsaita sateita, enimmäkseen lumena, ja lunta kertyikin talven aikana paljon. 

Seuraako lumisesta talvesta ankara kevättulva?

Tilastollisesti lumipeite on paksuimmillaan maan etelä- ja keskiosassa helmi–maaliskuun vaihteesta maaliskuun puolenvälin tienoille. Sen jälkeen lumi jo hupenee, sillä aurinko lämmittää päivä päivältä pitemmän aikaa ja alkaa sulattaa lunta.

Viimeisimpien kuukausiennusteiden mukaan tämän vuoden maaliskuusta on tulossa tavallista lauhempi, ja ajankohtaan nähden lämmintä säätä riittää vielä huhtikuun puolelle. 

Parhaiten lumi sulaa lämpimässä ja vesisateisessa säässä. Silloin vesisade sekä nopeuttaa lumen sulamista että lisää tulviviin vesistöihin virtaavan veden määrää.

Tänä vuonna maaliskuun puolivälin tienoilla on melko kuivaa, ja lämpötila sahaa päivän plusasteiden ja yön pakkasten välillä. Lumen sulaminen siis ainakin alkaa maltilliseen tahtiin. Jos tilanne jatkuu samankaltaisena, pahimmalta tulvaskenaariolta voidaan välttyä lumimäärästä huolimatta. Muutos säässä sateisempaan suuntaan muuttaisi kuitenkin myös tulvan suuruutta ja ajoitusta.

Pohjoisessa kevättulva ajoittuu yleensä huhtikuun ja kesäkuun välille, joten vielä sen alueen tilannetta ei voi arvioida.

Lue seuraavaksi: Uusi pitkän ajan sääennuste huhti–kesäkuulle julki: Tältä näyttää kevään ja alkukesän tilanne!

Anna Latvala

Päivitetty 11.3.2022 klo 17.52