Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso Suomessa – ”Kevään alkamisajankohtaan ennuste ei suoraan ota kantaa, mutta…”

Uusi vuodenaikaisennuste helmi–huhtikuun jaksolle ennakoi Suomeen keskimääräistä lämpimämpää lopputalven ja alkukevään jaksoa. Meteorologin mukaan mahdollisuudet föhn-tuulitilanteiden syntymiseen kasvavat. Sademäärät näyttävät ajankohdalle tyypillisiltä. Myös muualle Eurooppaan ennustetaan tavanomaista lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. tammikuuta pitkän ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen helmi–huhtikuulle.

– Vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso helmikuusta huhtikuuhun on selvästi tavanomaista lämpimämpi niin Suomessa kuin laajalti muuallakin Euroopassa. Suomessa jakson ennustetaan olevan 1–2 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Sama 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi keskilämpötila on ennusteen mukaan myös Ruotsissa, Norjassa sekä laajalti Itä-Euroopassa helmi–huhtikuussa. Länsi- ja Etelä-Euroopassa on ennusteen perusteella 0,5–1 tai paikoin 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi helmi–huhtikuu.

Ennusteen mukaan Keski-Euroopassa korkeapainesään osuus jakson säätilanteissa on tavanomaista helmi–huhtikuuta suurempi.

– Keski-Euroopan korkeapainetilanteiden yhteydessä Suomessa mahdollisuudet kasvavat föhn-tuulitilanteiden syntymiseen. Föhn-tuulitilanteissa tuuli puhaltaa meille Norjan vuoriston yli, jolloin ilma on kuivaa ja lauhaa. Keväisin föhn-tuulitilanteet tuovat Suomeen usein ensimmäiset keväisen tuntuiset säätilanteet. Vaikka vuodenaikaisennuste ei suoraan kerro mitään Suomen föhn-tuulitilanteiden esiintymisestä, ilmanpaine- ja lämpöennuste yhdessä viittaavat siihen, että olosuhteet voisivat olla föhn-tuulelle ajoittain otolliset tämän kolmen kuukauden jakson aikana, Joanna Rinne sanoo.

Mitä voi sitten tämän ennusteen perusteella sanoa jakson kylmistä hetkistä?

– Ennusteen perusteella pitkät kylmät jaksot näyttävät helmi–huhtikuussa epätodennäköisiltä, ja keväisen tuntuiset tuulahdukset talvisen sään välissä todennäköisiltä. Kevään alkamisajankohtaan ennuste ei suoraan ota kantaa, mutta keväisen tuntuista säätä voi helmi–huhtikuussa olla odotettavissa tavanomaista enemmän.

Sateiden ennuste helmi–huhtikuulle: Ei juurikaan merkkejä tavanomaista sateisemmasta tai vähäsateisemmasta säästä Suomeen

Sateiden osalta helmi–huhtikuun ennuste näyttää Suomeen jaksolle melko tyypillisiä sademääriä.

– Sateissa ei ennusteta Suomeen merkittävää poikkeamaa ajankohdan keskiarvosta, mutta Norjan vuoriston tienoille sateita ennakoidaan tavanomaista enemmän. Myös Norjan vuoriston sateiden runsaus sopii yhteen föhn-tuulelle suotuisien suursäätilanteiden kanssa, Joanna Rinne toteaa.

– Föhn-tuulessa tuuli puhaltaa Suomeen Norjan vuoriston yli Atlantilta, ja suuri osa ilman sisältämästä kosteudesta putoaa vuoriston tuulenpuolelle sateena. Kuivunut ilma lämpenee laskeutuessaan vuoren suojanpuolen rinnettä alas ja jatkaa matkaansa meille lauhana tuulena, Joanna Rinne kertoo.

Etenkin Länsi- ja Kaakkois-Euroopassa sekä osassa Italiaa on ennusteen mukaan tavanomaista vähäsateisempaa helmi–huhtikuun jaksolla. Tavanomaista sateisempia alueita on ennusteessa puolestaan Norjan lisäksi paikoin Ruotsissa ja Islannissa sekä Espanjan itärannikolla.

Lue myös:

• Suomen sää helmikuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää maaliskuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää huhtikuussa tilastojen mukaan

Mikä on vuodenaikaisennuste?

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei siis pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja