Heinäkuu oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi – eniten hellepäiviä oli Utsjoella

Heinäkuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, Lapissa oli paikoin jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmintä. Sademäärissä oli suurta paikallista vaihtelua. Salamamäärät jäivät tavanomaista heinäkuuta pienemmiksi. Eteläisessä Euroopassa mitattiin paikoin yli 40 asteen lukemia.

Mennyt heinäkuu oli koko Suomessa keskimääräistä heinäkuuta lämpimämpi. Pitkän ajan säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan Pohjois- ja Keski-Lapissa oli havaintoasemasta riippuen harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen lämmintä.

Heinäkuun keskilämpötila vaihteli kaakon ja idän paikoin noin 19 asteesta Käsivarren Lapin 11–12 asteeseen.

– Heinäkuu oli suuressa osassa maata 0,5–1,5 astetta tavanomaista lämpimämpi, mutta Keski- ja Pohjois-Lapissa eroa keskiarvoon oli noin 1,5–3,5 astetta. Ero tavanomaista lämpimämpään suuntaan oli suurin Utsjoen ja Inarin Lapissa, kertoo Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Sää oli Suomessa heinäkuussa vaihtelevaa.

– Matalapaineita sateineen kulki Suomen yli usein, mutta toisaalta väleissä pääsivät vahvistumaan myös korkeapaineet, jotka toivat meille aurinkoisempaa säätä. Kuun viimeisellä kolmanneksella päivälämpötilat olivat viikon verran tavanomaista lämpimämpiä, muuten päivälämpötilat olivat melko tavanomaisia. Pohjoisessa Lapissa tavanomaista korkeampien lämpötilojen jakso oli pidempi, esimerkiksi Utsjoella lähes tauoton hellejakso kesti 14.–28. heinäkuuta. Tällä aikavälillä Utsjoella oli vain yksi päivä, jolloin päivälämpötila jäi alle hellerajan, Joanna Rinne sanoo.

Helteellä tarkoitetaan vähintään 25,1 asteen lämpötilaa.

Heinäkuun ylin lämpötila 30,4 astetta ja alin 2,4 astetta

Heinäkuun korkein lämpötila oli 26. heinäkuuta Lappeenrannan Hiekkapakan havaintoasemalla mitattu 30,4 astetta. Heinäkuussa 30 astetta ylittyi myös 23. heinäkuuta. Silloin päivän korkein lämpötila oli Utsjoen Kevon havaintoasemalla mitattu 30,1 astetta.

Heinäkuun korkeimmilla lukemilla ei kuitenkaan ylletty vielä tämän kesän ylimpään lämpötilaan – kesän 2024 toistaiseksi korkein lämpötila on edelleen Heinolassa ja Kuopiossa 28. kesäkuuta mitattu 31,4 astetta.

Heinäkuun lämpöennätys Suomessa ja samalla Suomen mittaushistorian korkein lämpötila on 29. heinäkuuta 2010 Liperissä mitattu 37,2 astetta.

Heinäkuun kylmin lämpötila tänä vuonna oli 2,4 astetta. Se mitattiin Inarissa Saariselän havaintoasemalla 4. heinäkuuta ja Sallan Naruskassa 14. heinäkuuta. Kyseessä on vuodesta 1959 eteenpäin olevissa digitoiduissa vuorokausitilastoissa korkein kuukauden alin lämpötila.

Mittaushistorian kylmin heinäkuun lukema Suomessa on 1. ja 12. heinäkuuta 1958 Enontekiön Kilpisjärvellä mitattu −5,0 astetta.

Heinäkuussa 20 hellepäivää – yhteensä tänä vuonna jo 50 hellepäivää

Heinäkuussa oli yhteensä 20 hellepäivää, kun niitä on pitkän ajan tilastojen mukaan heinäkuussa keskimäärin 16 kappaletta. Hellepäivällä tarkoitetaan säätilastoissa päivää, jolloin vähintään yhdellä Suomen virallisella säähavaintoasemalla mitataan vähintään 25,1 astetta.

– Utsjoki oli Suomen helteisin kunta heinäkuussa. Utsjoen Kevon havaintoasemalla mitattiin yhteensä peräti 14 hellepäivää, Joanna Rinne kertoo.

Tänä vuonna hellepäiviä on heinäkuun loppuun mennessä ollut yhteensä jo 50 kappaletta, kun keskimääräinen koko kesän hellepäivien lukumäärä on 36 kappaletta. Tänä vuonna toukokuussa oli 16 hellepäivää ja kesäkuussa 14 hellepäivää.

Lue myös blogi: Tuntuuko kesä 2024 helteiseltä? Tilastojen mukaan ei ihme!

Heinäkuun sademäärissä suurta paikallista vaihtelua 

Heinäkuun alussa maan pohjoisosassa satoi runsaasti. Kuukauden alkupuoli olikin Ilmatieteen laitoksen mukaan pohjoisessa jopa harvinaisen tai poikkeuksellisen sateinen. 

Koko heinäkuun sademäärä oli tavanomaista suurempi etenkin paikoin pohjoisessa, maan keskiosassa ja kaakossa.

– Etenkin Pohjanmaalta Pohjois-Pohjanmaalle ja Etelä-Lappiin sadetta tuli paikoin tavanomaista runsaammin, Joanna Rinne sanoo.

Tavanomaista vähäsateisempaa oli etenkin pohjoisessa Lapissa.

Sademäärissä oli heinäkuussa suuria paikallisia eroja. Heinäkuun suurin sadekertymä oli Vaasan Klemettilän havaintoasemalla, 164 millimetriä. Vähiten sadetta tuli Paraisten Fagerholmissa, 37,1 millimetriä.

Suurin havaittu vuorokausisademäärä oli Ranuan lentokentällä 28. heinäkuuta mitattu 44,2 millimetriä.

Salamoita tavanomaista vähemmän

Maasalamoita havaittiin heinäkuussa vajaat 38 000 kappaletta. Tämä on vähemmän kuin jakson 1991–2020 keskiarvo, joka on 54 300 maasalamaa.

Myrskypäiviä oli heinäkuussa yksi, 8. heinäkuuta. Heinäkuun kovin keskituuli oli tuona päivänä Hailuodon Marjaniemen havaintoasemalla mitattu 21,3 m/s. Kovin puuska mitattiin 7. heinäkuuta Mustasaaren Valassaarilla, 27,0 m/s.

Auringonpaistetunteja oli laajalti 220–280. Maan pohjoisosassa lukemat olivat tilastollisesti keskiarvoa suurempia, kun taas etelärannikolla ja lounaissaaristossa auringonpaistetunteja oli heinäkuussa tavanomaista vähemmän.

Hurrikaani Beryl teki historiaa, eteläisessä Euroopassa yli 40 asteen lukemia ja Baltiassa myrskyä

Kesä–heinäkuun vaihteessa Atlantilla jylläsi voimakas hurrikaani Beryl. Karibianmerellä sijaitsevaan Grenadan saarivaltioon 1. heinäkuuta iskenyt Beryl on ennätyksellisen aikainen viidennen kategorian hurrikaani Atlantilla. Beryl iski Grenadaan luokassa 4 ja voimistui tämän jälkeen 2. heinäkuuta luokkaan 5.

Heinäkuun 8. päivä Beryl rantautui Yhdysvaltoihin Texasiin kategorian 1 hurrikaanina.

Ainakin 64 ihmistä sai surmansa hurrikaanin reitillä.

Edellinen aikaisin viidennen luokan hurrikaani Atlantilla oli hurrikaani Emily vuonna 2005, joka kehittyi viidenteen eli voimakkaimpaan luokkaan 16. heinäkuuta. Beryl on myös vasta toinen viidenteen kategoriaan kehittynyt hurrikaani heinäkuussa. Tyypillisimmin näin voimakkaita hurrikaaneja esiintyy vasta elokuun puolivälistä lokakuun puoliväliin.

Lue myös: Atlantin hurrikaanikausi käynnistyi ennätyksellisen voimakkaalla myrskyllä

Heinäkuun 22. päivä oli EU:n ilmastopalvelu Copernicuksen mukaan maailmanlaajuisesti kuumin päivä ainakin vuodesta 1940 alkaen. Maapallon keskilämpötila oli 22. heinäkuuta 17,16 astetta.

Eteläisessä Euroopassa oli heinäkuussakin erittäin kuumaa. Yli 40 asteen lukemia mitattiin paikoin esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa sekä monissa Balkanin niemimaan maissa ja aina Romaniassa ja Bulgariassa asti. Heinäkuun 24. päivä Espanjassa oli paikoin jopa 44–45 asteen lukemia. Pariisissa kesäolympialaisten avajaisia vietettiin 26. heinäkuuta kovissa sateissa, mutta heinäkuun viimeisinä päivinä lämpötilat kipusivat jopa 30–35 asteeseen.

Taifuuni Gaemi iski Taiwaniin 24. heinäkuuta. Taifuunin vaikutukset ylsivät myös muun muassa Filippiineille, Kiinaan ja Japaniin. Ainakin 77 ihmisen on raportoitu menehtyneen Gaemi-taifuunissa. Eniten uhreja oli Filippiineillä, ainakin 39.

Kuun lopussa 28.–29. heinäkuuta Baltiaa ravisteli kesämyrsky, joka toi runsaita sateita ja tuulia. Latviassa mitattiin 24 tunnin suurimmaksi sadekertymäksi jopa 193 millimetriä.

Ainakin yksi ihminen menehtyi Baltian myrskyssä Liettuan Vilnassa puun kaaduttua hänen päälleen. Myrsky aiheutti muun muassa tulvia, sähkökatkoja ja viivästyksiä lentoliikenteessä.

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 2.8.2024 klo 10.10