Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?
Meteorologiassa säätapahtumien toistuvuus ja niiden todennäköisyys voidaan ilmaista erilaisin termein.
Sääennusteissa ja tilastojen yhteydessä käytetyt termit harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen ilmaisevat, kuinka usein jokin tietty sääilmiö Suomessa toistuu.
Harvinainen sääilmiö
Harvinaisen sääilmiön toistuvuus on keskimäärin kerran 10–30 vuodessa. Sää voi olla esimerkiksi harvinaisen lämmintä tai kylmää.
Poikkeuksellinen sääilmiö
Poikkeuksellisen sääilmiön toistuvuus on enintään kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suomessa esimerkiksi 35 asteen helle kesäisin tai yli 45 asteen pakkaset talvisin voitaisiin luokitella poikkeuksellisiksi säätapahtumiksi.
Ennätyksellinen sääilmiö
Ennätyksellisestä sääilmiöstä puhutaan, kun se ei ole mittaushistorian aikana koskaan aiemmin tapahtunut Suomessa tai tietyllä havaintoasemalla. Mittaushistoria on se ajanjakso, jonka aikana säähavaintoja on kerätty virallisella havaintoasemalla joko käsin tai digitaalisesti. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemen säähavaintoja on kerätty jo vuodesta 1844 asti, mutta monilla muilla havaintoasemilla mittaushistoria on huomattavasti lyhyempi.
Harvinaisten, poikkeuksellisten ja ennätyksellisten säätapahtumien yhteydessä puhutaan usein digitoidusta mittaushistoriasta. Voidaan esimerkiksi todeta, että sää oli tietyllä paikkakunnalla lämpimintä koko digitoidun mittaushistorian aikana. Digitoitu mittaushistoria alkaa Suomessa vuodesta 1961 ja se tarkoittaa käytännössä sitä, että kyseisestä vuodesta lähtien säähavainnot löytyvät lähtökohtaisesti kaikilta havaintoasemilta digitaalisessa muodossa verkosta.
Lue seuraavaksi: Miten lämpötilaa mitataan?
Päivitetty 5.11.2021 klo 16.37
