Sää ja ympäristötutkija: Tiina Ikäheimo on selvittänyt, missä lämpötilassa suomalaiset voivat parhaiten
Professori Tiina Ikäheimo on tutkinut lämpötilan vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen yli 20 vuoden ajan. Sekä liian matalat että korkeat lämpötilat ovat haitallisia ihmiselle, mutta erityisesti matalat lämpötilat tuntuvat lisäävän kuolleisuutta. Tutkimuksen mukaan suomalaisten kuolleisuus on matalin, kun ulkolämpötila on 12 astetta.
Tiina Ikäheimolla on kokemusta usealta tieteenalalta. Hän on toiminut kansanterveyden parissa ja tehnyt ympäristö- ja työterveystutkimusta. Tiina on tutkinut äärilämpötilojen vaikutusta ihmisen toimintakykyyn ja terveyteen. Lisäksi hän on toteuttanut sekä laboratoriotutkimuksia että epidemiologista tutkimusta.
Tätä haastattelua tehdessä (kevät 2023) Ikäheimo on töissä Norjassa Tromssan yliopistossa työterveyden professorina ja jatkaa myös sivutoimista tutkimustyötä Oulun yliopistossa.
Mikä on ihmiselle optimaalinen lämpötila?
Tiina Ikäheimon mukaan tähän vaikuttavat yksilölliset tekijät.
– Ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Ihanteellinen lämpötila on jokaiselle ihmiselle yksilöllinen. Tekijät, kuten ikä, sukupuoli, koko, fyysinen kunto, terveys ja aiempi lämpöaltistus vaikuttavat siihen, kuinka ihminen jäähtyy tai lämpenee eri ympäristöissä. Ihmisellä on niin kutsuttu termoneutraali alue, jossa pystyy ylläpitämään kehon lämpötasapainoa ilman että kehon tarvitsee käynnistää ylimääräistä lämmöntuoton tai -hukan keinoja.
Termoneutraalissa ympäristössä ihminen kokee, ettei ole liian kylmä eikä liian kuuma.
– Alastoman ihmisen lämpöneutraaliksi alueeksi on todettu noin 26 astetta, eli siinä lämpötilassa ei tarvitse hikoilla eikä käynnistää lämmöntuotantoa, toteaa Tiina.
Suomalainen voi parhaiten 12 asteessa – kuolleisuus minimissä
Tiina Ikäheimo on tutustunut tutkimuksiin, joissa on selvitetty lämpötilan yhteyttä kuolleisuuteen. Suomalaisilla kuolleisuus on vähäisin, kun ulkolämpötila on 12 astetta. Tässä lämpötilassa voimme keskimäärin parhaiten.
– Maailmalla on tutkittu lämpötilan yhteyttä kuolleisuuteen ja tultu siihen tulokseen, että noin 9 % kuolleisuudesta voidaan selittää lämpötilalla. Suurin osa kuolemista johtuu alhaisista lämpötiloista, eli lämpötilan vähäinenkin lasku nostavat kuolleisuutta suhteessa enemmän kuin sen kohoaminen, selvittää Tiina.
Haitallisia eivät ole pelkästään äärilämpötilat, vaan pienikin liike lämpötilassa suuntaan tai toiseen riittää.
– Ihmisillä tuntuu olevan virhekäsitys siitä, että vain äärikylmät tai -kuumat lämpötilat ovat haitallisia. Suurin osa terveyshaitoista tapahtuu suhteellisen pienillä poikkeamilla, eli esimerkiksi kun lämpötila laskee Suomessa alle 12 asteen, niin haitat alkavat jo lisääntyä. Jo pienikin nousu tai lasku tästä lämpötilasta voi pahentaa perussairauksien kulkua.
Pienimmän kuolleisuuden lämpötilaksi on siis Suomessa osoitettu 12 astetta, mutta muualla tämä lukema voi olla hyvin erilainen.
– Suomessa olemme tottuneet viileään säähän ja olemme sopeutuneet paremmin kylmään. Välimeren alueella vastaava minimikuolleisuuden lämpötila on selvästi korkeampi ja siellä kuolleisuus lisääntyy jyrkemmin lämpötilan laskun myötä kuin pohjoisessa, tähdentää Tiina Ikäheimo.
Suomalaisten parempi sopeutuminen kylmään johtuu muun muassa asuinrakennusten tehokkaasta lämmöneristyksestä ja yksittäisten ihmisten asianmukaisesta suojautumisesta pukeutumalla.
Kuumuus on kuitenkin ongelma erikseen.
– Ilmastonmuutoksen myötä hellehaitat kasvavat Suomessa, eikä niitä ole totuttu torjumaan samalla tavalla kuin etelämpänä, huomauttaa Ikäheimo.
Lue myös: Mitä eroa on säällä ja ilmastolla?
Kehon varoitusmerkit kylmästä
Yksi meistä saa vilunväristyksiä jo 20 asteessa, kun taas toisen keho ei reagoi millään tavalla. Reagoimme siis kylmään eri tavalla.
– Lämpimän ja kylmän ilman vaikutukset ovat yksilöllisiä. Väestötutkimuksen mukaan oireiden ilmoittaminen lisääntyy, kun ollaan pakkasen puolella. Tärkeimpiä oireita ovat sydän- ja hengitystieoireet. Henkilöillä, joilla on sydän-, verisuoni- tai hengitystiesairaus ilmoittavat pakkassäällä keskimäärin 4–5 kertaa enemmän näitä oireita kuin muut.
Tietyistä merkeistä voi kuka tahansa päätellä, että ruumiinlämpö alkaa laskea ja keho joutuu tekemään töitä tuottaakseen lämpöä. Tällöin kannattaa lisätä vaatetusta tai liikettä.
– Yleisoireita kylmässä ovat vilunväristykset, jotka ovat merkki ihmisen koko kehon jäähtymisestä. Kehon omaa lämmöntuotantoa käynnistetään lihasvärinän avulla.
Kehon ääreisosat jäähtyvät herkimmin ja tähän voi liittyä kiputuntemuksia.
– Kehon ääreisosissa, käsissä ja jaloissa, kiputuntemukset käynnistyvät, kun ihon lämpötila on laskenut noin 10 asteeseen. Iho menee tunnottomaksi, kun sen lämpötila on laskenut seitsemään asteeseen. Normaalitilanteessa ihon pintakerroksen lämpötila on noin 33 astetta. Kiputuntemukset ja tunnottomuus ovat henkilökohtaisia varoitussignaaleja haitallisesta jäähtymisestä, neuvoo Tiina.
Tutustu myös tähän: Milloin pakkanen on kireää? Näin määritelmä vaihtelee eri puolella Suomea
Erityisen vaaralliseksi tilanne menee, kun ihon pinnalla lämpötila on laskemassa nollaan asteeseen. Esimerkiksi tuuli lisää merkittävästi pakkasen purevuutta ja haihduttaa tehokkaasti lämpöä paljaalta iholta.
– Silloin on kohonnut riski paleltumille. Itse paleltuma on kudosvaurio, ja sen aikana soluihin alkaa muodostua jääkiteitä.
Kaiken kaikkiaan ihmisellä on kuitenkin mahdollisuus selviytyä kylmästä paremmin kuin kuumasta. Jos kuvitellaan kaksi skenaariota, jossa ensimmäisessä ihminen eksyy kylmään taigametsään ja toisessa kuumalle aavikolle, niin todennäköisemmin elossa selviää kylmässä ympäristössä.
– Kylmässä ympäristössä on paremmat mahdollisuudet toimia kuin kuumassa. Kun on kuuma, ei ole muuta keinoa kuin hikoilu, jotta pääsee ylimääräisestä lämmöstä eroon. Kylmässä pystytään liikkumalla tai pukeutumalla suojautumaan. Liikkumalla pystytään lisäämään kehon lämmöntuottoa moninkertaisesti ja enimmillään jopa 10-kertaisesti verrattuna lepotilanteeseen. Liikunnan lisäksi kehon oman lämmöntuoton eli lihasvärinän kautta voidaan myös moninkertaistaa lämmöntuotanto ja hidastaa kehon syvälämpötilan laskua.
Kehon syvälämpötilalla tarkoitetaan syvempien osien, kuten sisäelinten alueiden lämpötilaa.
Hypotermia uhkaa siinä vaiheessa, kun kehon syvälämpötila laskee alle 35 asteen. Hypotermiaa todetaan melko harvoin Suomessa ja se liittyy usein onnettomuustilanteisiin. Sen oireita ovat voimakkaat vilunpuistatukset ja niiden edetessä myös tajunnantilan häiriöt yleistyvät. Ihminen voi menettää tajuntansa, kun kehon syvälämpötila laskee alle 30 asteen. Sydän- ja hengitystoiminnot pysähtyvät noin 25 asteessa.
Kehon varoitusmerkit kuumasta
Suomessa helteestä puhutaan, kun lämpötila kohoaa 25 asteen yläpuolelle. Näissä lämpötiloissa alkaa tulla kuuma, jolloin kehomme yrittää poistaa ylimääräistä lämpöä hikoilemalla. Kuumassa säässä olo on nihkeä ja epämiellyttävä, keskittymishäiriöitäkin voi ilmaantua.
– Älyllinen suorituskyky voi heikentyä sekä kuumassa että kylmässä, samoin vireystila. Kun ihmisen syvälämpötila kohoaa tai laskee keskimääräisestä, on nähty, että älyllinen suoriutumiskyky heikkenee erityisesti muistia tai loogista päättelykykyä vaativissa tehtävissä, paljastaa Tiina.
Lämpötilan nousulla ja laskulla on erilaisia vaikutuksia kehon toimintoihin.
– Olemme vaihtolämpöisiä raajoista, ne ovat vähän viileämmät kuin ihon pinnan laajemmat osat. Lämpötilan kohoaminen aiheuttaa verisuonten laajenemista, jolloin ylimääräistä lämpöä hukataan kehosta ympäristöön. Kylmässä puolestaan verisuonet supistuvat, jolloin verenkiertoa ohjataan kehon keskiosiin.
Kuumassa ympäristössä olisi tärkeä huolehtia nesteytyksestä ja suojautua auringolta.
– Tärkeintä on suojautua auringonpaisteelta. Hikoilemalla kyllä päästään liikalämmöstä eroon, mutta siinäkin on maksimi, kuinka paljon keho voi hikoilemalla lämpöä hukata. Tämän ylittyessä kehon syvälämpötila kohoaa voimakkaammin.
Lue myös tämä: Helle – mitä se on ja missä on eniten hellepäiviä?
Kuumassa säässä kannattaa käyttää hengittäviä ja mielellään valkoisia vaatteita.
– Musta väri imee auringon säteilylämpöä, jolloin keho kuumenee.
Kuumassa tulisi myös välttää ylimääräistä liikkumista toisin kuin kylmässä.
– Kuumassa ympäristössä on hyvä välttää liikaa liikkumista, siitä aiheutuu lisäkuormitusta keholle. Parasta on, jos löytyy suoja tai varjo, missä voi olla. Hirveän tärkeä on, että on juotavaa mukana. Hikoilun ylläpitämiseksi pitää olla hyvin nesteytetty. Mielellään mineraalipitoista nestettä, koska hikoilun myötä menetetään suoloja, vinkkaa Tiina Ikäheimo.
Sairastuttaako kylmä?
Hengitystieinfektiot tuntuvat villiintyvän talviaikana, mutta mistä tämä oikein johtuu?
– Olemme tehneet tutkimuksia esimerkiksi varusmiesten parissa. On viitteitä, että lämpötilalla ja ilmankosteudella on yhteys sairastumiseen. Esimerkiksi Rinoviruksen (nuhakuume), influenssaviruksen ja muiden hengitystieinfektioiden tartuttavuus lisääntyy matalassa lämpötilassa ja pienessä ilmankosteudessa.
Matala ilman lämpötila ja alhainen absoluuttinen ilmankosteus lisäävät todennäköisyyttä sairastua, kun taas kovalla pakkasella ja muutenkin äärilämpötiloissa sairastumisriski pienenee.
– Rino- ja influenssaviruksessa sairastumisriski tuntuu olevan suurimmillaan, kun lämpötila on lähellä nollaa astetta. Talviaikana toki vaikuttaa lämpötilan lisäksi myös se, että olemme sisätiloissa enemmän ja erilaiset infektiosairaudet leviävät tehokkaasti.
Erityisesti yksi yhdistelmä tuntuu sairastuttavan tehokkaammin.
– Armeijaolosuhteissa harjoituksiin liittyvä raskas liikunta matalassa lämpötilassa voi altistaa sairastumiselle silloin, kun hengitetään suun kautta ja limakalvot jäähtyvät ja kuivuvat tehokkaammin, paljastaa Tiina Ikäheimo.
Mikä on optimilämpötila sisätiloissa?
Vuosien 2022–2023 energiakriisin myötä on puhuttu paljon energian säästämisestä. Yksi keino on lämmityksen vähentäminen ja sisälämpötilan laskeminen. Onko ihmiselle olemassa jotain optimilämpötilaa sisätiloissa?
– Ihanteellinen sisälämpötila olisi noin 18–21 astetta. Tutkimukset maailmalta kertovat, että jos sisälämpötila laskee alle 18 asteen, erilaiset terveyden haittavaikutukset lisääntyvät. Matalat sisälämpötilat ovat yhteydessä muun muassa verenpaineen kohoamiseen, mikä voi pahimmillaan johtaa haitallisiin sydäntapahtumiin.
Tutustu myös tähän: Näin lämpötilaa mitataan
Tiina Ikäheimo, minkälainen on suosikkisääsi?
– Nautin erityisesti keväästä. Sanotaanko, että viihdyn ennemmin viileässä kuin kuumassa ympäristössä. Sekä kevät että syksy ovat mukavia vuodenaikoja. Keväässä viehättävät valo, pidentyvä päivä ja odotukset tulevasta kesästä.
Lue seuraavaksi: Sää ja allergia-asiantuntija: Katariina Ijäs tietää, miten helpottaa siitepölyallergian oireita ja mistä ne tunnistaa
Päivitetty 12.6.2023 klo 18.49
