Merellä tuulennopeus 25 m/s, tunturin laella 31 m/s – mistä tilanteessa on kyse?

Tunturialueiden ilmasto poikkeaa sekä muusta Suomesta että myös Lapin asutuista alueista. Tämä näkyy varsinkin tuulessa, lämpötilassa ja sateen olomuodossa.

Tuttu tilanne: Suomeen tulee myrsky, ja kovimmat tuulet mitataankin meren sijaan tuntureiden havaintoasemilla.

Torstaina 9. helmikuuta 2023 näin kävi jälleen. Merialueiden voimakkain 10 minuutin keskituuli oli Kemin Ajoksen 25,0 m/s ja puuska samalla asemalla mitattu 32,0 m/s. Nämä jäivät kauas taakse Saanatunturilla aiemmin samana päivänä rintaman ylityksen yhteydessä mitatusta 31,0 m/s keskituulesta ja 35,0 m/s puuskasta. 

Ei ole harvinaista, että tunturin huipulla menee myrskyn puolelle eli vähintään 21 metriin sekunnissa. Myös hirmumyrskyluokan 10 minuutin keskituulia, eli vähintään 33 m/s, on Suomessa toistaiseksi mitattu vain tuntureilla. Toisin on Atlantin valtameren rannalla Norjassa: myöhään keskiviikkona 8. helmikuuta Kråkenesissa Vågsøyn saarella keskituuli oli kovimmillaan 33,6 m/s.

Miksi tuntureilla on niin tuulista?

Huipulla tuulee: esimerkkinä Saana

Suomessa selvä ero säätilassa korkeuden suhteen nähdään Kilpisjärven havainnoista. Kyläkeskuksen säähavaintoasema on lähellä järven rantaa 482 metrin korkeudessa merenpinnasta, ja Saanatunturin havaintoasema on puolestaan 1002 metrin korkeudessa tunturin lakialueen reunalla. Vaakasuunnassa näiden havaintoasemien välinen etäisyys on noin pari kilometriä, pystysuunnassa puoli kilometriä.

Helmikuisessa myrskyssä keskituuli käväisi Saanalla hetken aikaa 30–31 m/s voimakkuudessa, ja rintaman siirryttyä tuulennopeus romahti äkisti. Suurimman osan ajasta tuuli oli kuitenkin tunturissa 5–15 m/s kovempi kuin alhaalla järven rannalla, ja samankaltaisia eroja mitataan sopivissa sääoloissa ympäri vuoden.

Lue myös: Tuuli – miksi ilma liikkuu?

Tuulieron takana varsinkin maanpinnan vaikutus

Maanpinnan kitka vaikuttaa merkittävästi tuulennopeuteen ilmakehän alaosassa. Tämän näkee esimerkiksi siitä, että metsissä ja kaupungeissa tuuli on yleensä heikompaa kuin tasaisemmilla alueilla merellä tai suurilla järvenselillä. Vähän ylempänä maanpinnasta tuulee jo kovempaa, ja esimerkiksi tuulivoimalat hyödyntävät tätä ilmiötä.

Pinnan vaikutus tuulioloihin yltää vielä jopa kilometrin tai kahden korkeudelle, mutta on ylhäällä pienempi kuin lähellä maanpintaa. Tämän kerroksen yläpuolella on niin sanottu vapaa ilmakehä.

Tuntureiden lakialueet ovat usein melko tasaisia: niissä ei ole metsää tai muuta korkeaa kasvillisuutta, ja pinnan rosoisuus tulee lähinnä kivikosta ja kallion muodosta. Tasaisuus sekä muuta ympäristöä korkeammalle kurottava huippu mahdollistavat suuret tuulennopeudet.

Muitakin säätilanteesta sekä tarkasta pinnanmuodosta riippuvia tekijöitä kuitenkin on.

Esimerkiksi inversiotilanteessa tuulennopeusero eri korkeuksien välillä voi olla vielä tavallistakin suurempi. Tällöin maanpinnan lähellä on kylmempää kuin vähän ylempänä ilmakehässä, ja usein myös tuuli tyyntyy pinnan lähellä. Ylempänä tunturin lakiosan tasalla tuuli sen sijaan puhaltaa edelleen.

Lämpötilaero useita asteita, lumipeite aikaisemmin – korkeus vaikuttaa myös lämpötilaan

Säätilanteesta riippuu, onko huipulla kylmempää vai lämpimämpää kuin alhaalla.

Keskimäärin lämpötila laskee ylöspäin mentäessä 6-7 astetta kilometriä kohti. Sopivissa oloissa, jos reitillä ei ole pilviä tai sumua, muutos on 9,8 astetta kilometrin matkalla. Saanatunturin tapauksessa silloin ylhäällä on noin 5 astetta kylmempää kuin kyläkeskuksen tasalla. 

Inversiossa tilanne on päinvastainen ja vielä voimakkaampi, eli pakkasta voi olla alhaalla helposti yli kymmenen astetta enemmän. Näin käy välillä talvella selkeässä ja heikkotuulisessa korkeapainesäässä. Hiihtokeskuksissa inversion huomaa helposti, sillä rinteiden alaosassa pakkanen on silloin kireämpää kuin rinteen yläpäässä.

Lue myös (17.11.2022): Mistä on kyse? Lämpöennätykset vaihtuivat pakkasiin muutamassa päivässä – Lapissa inversio saa aikaan yli 30 asteen lämpötilaeroja

Sateen olomuoto voi myös muuttua, kun lämpötila laskee. Lumi sataa Lapissa yleensä tunturialueille ennen kuin laaksoihin, ja talviset sääolot kestävät siellä pitempään myös keväällä. Huurretta eli pinnoille jäätyvää alijäähtynyttä vettä kertyy tuntureilla pitkin talvea puihin ja rakennelmiin.

Lue myös: Huurre: Hento jääkerros tai raskasta tykkylunta

Tuntureiden laella on siis pitempi talvi, kovempia tuulia ja tavallisesti kesälläkin kylmempää kuin alempana. Vakituinen asutus keskittyy perinteisesti lempeämpään ilmastoon hyvien kulkuyhteyksien varrelle, kuten laaksoihin, jokivarsiin ja rannikoille. Suomen tuulisten huippujen sääolot eivät vaikuta kovin paljon ihmisten arkielämään, minkä vuoksi virallisissa myrskypäivien tilastoissa otetaankin huomioon vain merialueiden tuuli.

Lue seuraavaksi: Näin ilmastonmuutos on vaikuttanut myrskyjen määrään Suomessa ja maailmalla: "Monella väärä mielikuva"

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 10.2.2023 klo 09.02