Näin ilmastonmuutos on vaikuttanut myrskyjen määrään Suomessa ja maailmalla: "Monella väärä mielikuva"

• Viimeisen 40 vuoden aikana Suomen tuulisuudessa ei ole juurikaan tapahtunut muutoksia.
• Myrskyt ovat meillä yleisimpiä ja voimakkaampia kylminä vuodenaikoina eli talvikuukausina.
• Keskimäärin eniten myrskyää joulukuussa.
• Trooppisten hirmumyrskyjen lukumäärä on maapallolla hieman vähentynyt, mutta voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen osuus on kasvanut.

Muistan, kun järjestimme kollegani kanssa muutamia vuosia sitten sää- ja riskienhallintakoulutuksen energia-alan ammattilaisille. Yleisöä heräteltiin kysymällä, "ovatko myrskyt mielestänne lisääntyneet viimeisten vuosikymmenien aikana Suomessa?"

Arvaatteko, mitä suurin osa yleisöstä vastasi? Tai mitä sinä olisit vastannut?

Oikea vastaus kysymykseen on, etteivät myrskyt ole viime vuosikymmenien aikana lisääntyneet, vaan niiden määrä on kutakuinkin pysynyt samana tai aavistuksen verran jopa vähentynyt 2000-luvulla. Mielikuva myrskyjen lisääntymisestä elää kuitenkin vahvana, koska koulutettavasta yleisöstä suurin osa nosti kätensä merkkinä siitä, että heidän mielestään myrskyjä on Suomessa nykyään enemmän kuin aiemmin.

Monella meistä onkin väärä mielikuva myrskyisyydestämme, mikä voi johtua uutisoinnin lisääntymisestä ja digitalisoitumisesta 2000-luvulla. Ehkä nykyään sääilmiöistä uutisoidaan herkemmin, ja uutiset ovat kaikkien ulottuvilla yhden painalluksen päässä älypuhelimella. Toisaalta ilmastonmuutostietoisuuden lisääntyessä sääilmiöt kiinnostavat yhä useampia ja keskustelu säästä on värikkäämpää kuin aiemmin.

"Myrskyjä on keskimäärin Suomessa esiintynyt 28 kappaletta vuodessa."

Tilastot ja tuore Helsingin yliopistossa tehty väitöskirjatutkimus kuitenkin puhuvat vahvasti vastaan, eli tuulisuus ei ole Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana lisääntynyt.

Lue myös tämä: Myrskyjä on kolmea eri tyyppiä, syntytavoissa iso ero

Keskileveysasteiden myrskyihin ei odoteta suuria muutoksia ilmastonmuutoksen myötä

Kulunut syksy on alkanut Suomessa rauhallisena myrskyrintamalla. Lokakuun ensimmäiseen viikkoon mennessä Suomessa on kuluneena vuonna ollut 19 myrskypäivää, eli lähellä keskivertoa ollaan. Tyypillisesti myrskyjen määrä kasvaa loppuvuotta kohden mentäessä.

Suomessa koettavat myrskyt ovat Pohjois-Atlantilla syntyneitä voimakkaita keskileveysasteiden matalapaineita, jotka ajelehtivat meille länsivirtausten mukana. Myrskyn määritelmä meillä on, että 10 minuutin keskituulen tulee olla vähintään 21 m/s. Muissa maissa määritelmä voi vaihdella. Jos hetkittäinen tuulenpuuska on yli 21 m/s, ei tätä vielä lasketa myrskyksi.

Myrskyjä on keskimäärin Suomessa esiintynyt 28 kappaletta vuodessa, kun katsotaan tilastoitavaa ajanjaksoa vuosilta 2006–2021. Eniten on myrskynnyt joulukuussa, jolloin myrskyjä on keskimäärin kuusi kappaletta kuukaudessa. Toisiksi myrskyisin kuukausi on tammikuu (keskimäärin 4,8 myrskyä) ja kolmanneksi marraskuu (keskimäärin 3,7 myrskyä).

Katso myrskyjen tilastoitu lukumäärä tarkemmin täältä!

Keskileveysasteiden matalapaineella on edellytyksiä voimistua myrskyksi, mikäli ilmakehän alimmissa kerroksissa vallitsee voimakas vaakasuuntainen lämpötilaero. Runsas vesihöyryn määrä voi myös voimistaa myrskyä ja sadantaa, mutta se ei ole niin ratkaisevassa roolissa kuin lämpötilaero. Tämän takia myrskyjä syntyykin eniten talvikuukausina, eli silloin, kun napa-alueen ja eteläisempien leveysasteiden väliset lämpötilaerot ovat suurimmillaan. Tyypillinen keskileveysasteiden myrskyn syntypaikka on Yhdysvaltojen itärannikko, missä Kanadan kylmät ilmamassat kohtaavat lämpimän Golfvirran.

Tutustu myös tähän: Tuulituhot – missä nopeuksissa tuuli alkaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle?

Tutkimuksen mukaan ilmastonmuutos ei ole juurikaan vaikuttanut myrskyjen lukumäärään tai voimakkuuteen Suomessa viimeisen 40 vuoden aikana. Ilmastonmuutosmallien keskiarvo kertoo, ettei suuria muutoksia ole odotettavissa vastaisuudessakaan, eli ilmastonmuutoksen ei odoteta kuluvalla vuosisadalla radikaalisti lisäävän myrskyjä Suomessa.

Kun pohjoisen napa-alueen odotetaan lämpenevän suhteessa voimakkaammin kuin eteläisempien leveysasteiden, tarkoittaa tämä lämpötilaerojen pienenemistä eri leveysasteilla. Keskileveysasteiden myrskyiltä siis periaatteessa vähenee voimistumispotentiaali. Samalla kuitenkin merialueiden lämpenemisen myötä ilmakehässä on vastaisuudessa enemmän vesihöyryä, mikä voi vähän paikata lämpötilaeron pienenemisen aiheuttamaa "vajetta". Täytyy kuitenkin muistaa, että meidän leveysasteilla myrskyjen syntyyn ja voimistumiseen vaikuttaa ensisijaisesti ilmakehässä oleva lämpötilaero, ja vasta toissijaisesti saatavilla olevan vesihöyryn määrä.

Jääkin siis mysteeriksi, mitä tapahtuu vuosikymmenien edetessä myrskyjen lukumäärälle ja voimakkuudelle. Toistaiseksi voimakkain myrskymme on ollut tammikuussa 2019 koettu Aapeli-myrsky, jonka yhteydessä 10 minuutin keskituulennopeus oli avomerellä Bogskärissä 32,5 m/s. Virallinen hirmumyrskyraja on 32,7 m/s. Muissa Pohjoismaissa hirmumyrskyraja on ylitetty, mutta Suomessa ei vielä tuntureita lukuun ottamatta.

Lue myös tämä: Mikä on hirmumyrsky ja voiko niitä esiintyä Suomessa?

Trooppiset myrskyt ovat vähentyneet, mutta niiden voimakkuus on kasvanut

Trooppiset myrskyt ja hirmumyrskyt ovat asia erikseen. Niiden syntymekanismi poikkeaa täysin keskileveysasteiden matalapaineista. Lämpötilaero on ratkaisevassa roolissa keskileveysasteiden myrskyjen syntymisessä, mutta tropiikin myrskyt saavat alkunsa lämpimästä merestä haihtuvan vesihöyryn seurauksena. Yksittäinen ukkoskuuro voi sopivissa olosuhteissa voimistua trooppiseksi matalapaineeksi ja siitä edelleen trooppiseksi myrskyksi ja lopulta hirmumyrskyksi. Meriveden tulisi olla vähintään 26-asteista, jotta myrsky pääsee syntymään.

Tutkimustulosten mukaan trooppisten myrskyjen määrä on vähentynyt 13 % ilmastonmuutoksen seurauksena. Tässä on verrattu esiteollisia aikoja vuosiin 1900–2000. Voimakkaiden trooppisten hirmumyrskyjen todennäköisyys on puolestaan viimeisen 40 vuoden aikana kasvanut 15 %:lla. Vaikuttaisi siis siltä, että tulevaisuudessa trooppisten hirmumyrskyjen lukumäärä saattaa kokonaisuudessaan vähetä, mutta yksittäiset trooppiset syklonit, taifuunit ja hurrikaanit voivat olla entistäkin voimakkaampia ja tuhoisampia.

Erityisesti Atlantin valtamerellä hurrikaanien aiheuttamien tuhojen arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan. Vastaavaa kehitystä odotetaan myös Tyynen valtameren läntisissä osissa esiintyvien taifuuneiden osalta. Sitä vastoin esimerkiksi Australian edustalla ja Intian valtamerellä riehuvien syklonien odotetaan kokonaisuudessaan heikkenevän.

Vaikka trooppisten hirmumyrskyjen esiintyvyys ilmastonmuutoksen myötä aavistuksen verran pienenisikin, niiden tuhopotentiaali kasvaa. Meriveden lämpenemisen myötä trooppisten myrskyjen kausi pitenee ja ne voivat ajautua yhä korkeammille leveysasteille. Yksittäiset myrskyt voivat olla yhä voimakkaampia, kun merialueet lämpenevät ja ilmakehän vesihöyrypitoisuus kasvaa. Tämä tarkoittaa myös aiempaa suurempia sademääriä ja mahdollisesti myös voimakkaampia tuulia trooppisen hirmumyrskyn rantautumisvaiheessa.

Lue seuraavaksi: Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi kommentoi talven tilannetta

Lähteitä: https://www.researchgate.net/publication/228243614_The_Impact_of_Climate_Change_on_Global_Tropical_Storm_Damages

https://www.carbonbrief.org/major-tropical-cyclones-have-become-15-more-likely-over-past-40-years/

https://www.carbonbrief.org/tropical-cyclones-now-13-less-frequent-due-to-climate-change/

https://www.c2es.org/content/hurricanes-and-climate-change/

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/343417

Markus Mäntykannas

Päivitetty 12.10.2022 klo 15.24