Kesä–elokuun jakso oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin – elokuussa 19 hellepäivää, salamointi kiihtyi loppukesällä

Kesä–elokuun jakso oli Suomessa laajalti 1–2 astetta tavanomaista lämpimämpi. Kesän korkein lämpötila mitattiin kesäkuussa, 32,9 astetta. Eniten hellepäiviä oli elokuussa, 19 kappaletta. Elokuu olikin osassa maata jopa ennätyksellisen lämmin.

Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan kesä–elokuu oli suuressa osassa maata harvinaisen lämmin, Lapin itäosassa jopa poikkeuksellisen lämmin.

Kesä–elokuun jakso oli laajalti 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpi. Jakson keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin pohjoisosan noin yhdeksästä asteesta maan eteläosan noin 18 asteeseen.

– Kesä–elokuu 2022 oli selvästi ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi. Sademäärät vaihtelivat pitkin Suomea. Sateita tuli kesän aikana osassa maata selvästi ajankohdan keskiarvoja enemmän, osassa maata selvästi keskiarvoja vähemmän ja osassa keskiarvoisesti, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Lue myös: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Terminen kesä alkoi tänä vuonna aikaisimmillaan etelässä 18. toukokuuta ja myöhäisimmillään pohjoisessa Lapissa 24. kesäkuuta.

Kesän korkein lämpötila mitattiin kesäkuussa, kun Porin lentoasemalla oli 28. kesäkuuta 32,9 astetta. Viime kesänä korkein lämpötila oli 15. heinäkuuta Heinolassa mitattu 34,0 astetta.

Hellepäiviä tänä kesänä 43 kappaletta

Hellepäiviä oli touko–elokuussa yhteensä 43 kappaletta, kun jakson pitkän ajan keskiarvo on 36 kappaletta. Toukokuussa hellepäiviä oli yksi, kesäkuussa seitsemän, heinäkuussa 16 ja elokuussa 19. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä oli Heinolan Asemantauksen havaintoasemalla, 34 kappaletta. Helteellä tarkoitetaan vähintään 25,1 asteen lämpötilaa.

Sekä kesä-, heinä- että elokuussa oli useita päiviä, jolloin korkeimmat lämpötilat olivat yli 30 asteessa. Yhteensä 30 astetta ylitettiin neljänätoista päivänä. Aikaisin 30 asteen ylitys oli 25. kesäkuuta, jolloin lämpötila kohosi korkeimmillaan 30,5 asteeseen Kuopiossa. Myöhäisin 30 asteen ylitys oli puolestaan 19. elokuuta, jolloin päivän korkein lämpötila oli Heinolan 31,3 astetta.

Kesä–elokuun kylmin lämpötila oli 31. elokuuta Ylivieskassa mitattu −2,9 astetta.

Lue myös (1.7.2022): Kesäkuu oli tavanomaista lämpimämpi – korkein lämpötila 32,9 astetta, salamointi vaisua

Kesän sademäärät vaihtelivat suuresti alueittain – paikoin poikkeuksellisen sateista tai harvinaisen kuivaa

Kesä–elokuun sademäärissä oli suurta vaihtelua. Yleisesti maan keski- ja pohjoisosassa oli tavanomaista sateisempi kesä, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella peräti poikkeuksellisen sateinen kesä. Maan eteläosassa sadetta tuli tavanomaista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän.

Alustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi kesä–elokuun jaksolla Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla, missä kolmen kuukauden sademäärä oli 361,9 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi kesä–elokuussa Kotkan Rankin havaintoasemalla, 71,4 millimetriä.

Kesä–elokuussa maasalamoiden määrä oli Ilmatieteen laitoksen mukaan yli 155 000 kappaletta, mikä on yli 32 000 enemmän kuin tyypillisesti. Eniten salamoi elokuussa.

Lue myös (1.8.2022): Heinäkuussa korkein lämpötila kohosi 32,3 asteeseen, Lapissa oli paikoin ennätyssateista – merellä nähtiin näyttäviä vesipatsaita

Auringonpaistetunteja oli kesällä tavanomaista enemmän.

Elokuu oli osassa maata ennätyksellisen lämmin

Elokuussa nähtiin niin kovia helteitä kuin raju kylmeneminenkin aivan kuun lopussa. Myös salamamäärät olivat suuria.

Ilmatieteen laitoksen alustavien tilastojen mukaan yli viidesosalla vähintään 30 vuotta mitanneista havaintoasemista elokuu oli ennätyksellisen lämmin. Asemakohtaisia elokuun ennätyksiä rikottiin tai sivuttiin 18 havaintoasemalla, jotka ovat mitanneet lämpötilaa vähintään 30 vuotta. Elokuu oli muun muassa Heinolan 114-vuotisen mittaushistorian ja Tohmajärven 96-vuotisen mittaushistorian lämpimin.

Muuallakin maassa elokuu oli laajalti vähintään harvinaisen lämmin, Uudeltamaalta Itä-Lappiin ulottuvalla alueella jopa poikkeuksellisen lämmin.

– Alkukuusta Suomi kuului pitkään matalapaineiden ja ajoittaisten sadealueiden reitille. Kuun puolivälin lähestyessä Suomessa alkoi vahvistua kaakonpuoleinen korkeapaine. Kaakkoisen ilmamassan reuna-alueet sijaitsivat lähellä Suomea, jolloin maan länsi- ja pohjoisosaan pääsi ajoittain rankkojakin sateita ukkosineen, kun taas etelässä ja idässä sää oli kuumaa ja vähäsateista. Vaikka korkeapaine heikkeni, ilmamassa pysyi meillä jopa helteisen lämpimänä ainakin osassa maata, kunnes kuun lopulla helleilmamassa väistyi. Ilmavirtaus kääntyi puhaltamaan pohjoisesta, jolloin sää muuttui selvästi ajankohdan keskiarvoja viileämmäksi, Joanna Rinne kertoo.

Elokuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon reilusta 19 asteesta Käsivarren pohjoisosan vajaaseen yhdeksään asteeseen. Kuukausi oli laajalti 1–2,5 astetta keskimääräistä elokuuta lämpimämpi, etelässä ja kaakossa paikoin jopa lähes kolme astetta tilastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvoa lämpimämpi.

Kuukauden korkein lämpötila oli Porissa 16. elokuuta mitattu 31,7 astetta. Hellepäiviä elokuussa oli yhteensä 19, kun keskimäärin niitä on elokuussa yhdeksän kappaletta. Viimeksi näin monta elokuista hellepäivää oli vuonna 2006, jolloin niitä oli 27 kappaletta. Yli 30 asteen lämpötiloja mitattiin elokuussa neljänä päivänä.

– Elokuun 11. päivä alkaen hellettä havaittiin jossakin päin Suomea peräti yhtenätoista peräkkäisenä päivänä. Elokuussa oli myös trooppisia öitä, jolloin lämpötila ei laskenut lainkaan alle 20 asteen, Joanna Rinne sanoo.

Elokuun lämpöennätys Suomessa on 33,8 astetta. Se on mitattu 7. elokuuta 2010 Heinolassa ja 8. elokuuta 2010 Lahdessa.

Kylmin elokuun lämpötila tänä vuonna oli 31. elokuuta Ylivieskassa mitattu −2,9 astetta. Elokuun pakkasennätys on 26. elokuuta 1980 Sallan Naruskajärvellä mitattu −10,8 astetta.

Elokuussa paikoin kaatosateita, paikoin kuivuutta

Elokuussa sademäärissä oli suurta vaihtelua: paikoin vettä tuli erittäin runsaasti, paikoin kärsittiin kuivuudesta. Eniten vettä satoi maan länsiosasta Pohjois-Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Länsirannikon läheisyydessä sadetta kertyi harvinaisen tai poikkeuksellisen paljon. Vähiten satoi puolestaan etelässä ja idässä, missä sateita tuli monin paikoin harvinaisen vähän.

Eniten kuukauden aikana satoi alustavien tietojen mukaan Isojoen Kärjenkosken havaintoasemalla, 210,4 millimetriä. Elokuun sademääräennätys Suomessa on vuonna 1967 Alahärmässä mitattu 279,3 millimetriä.

Elokuun suurin havaittu vuorokausisademäärä aamuyhdeksästä seuraavan aamun kello yhdeksään oli 5. elokuuta Seinäjoen Pelmaan havaintoasemalla mitattu 90,9 millimetriä.

Helsinki-Vantaan lentoasemalla elokuu oli aseman mittaushistorian vähäsateisin, kun vettä tuli vain 5,9 millimetriä.

– Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessäkin jäätiin vain 8,6 millimetriin, kun elokuun keskiarvo on kyseisellä havaintoasemalla 81 millimetriä, Joanna Rinne sanoo.

Elokuussa salamoi vilkkaasti

Elokuussa koettiin kesän vilkkaimmat ukkospäivät. Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuun maasalamamäärä oli 86 280 kappaletta, mikä on vuodesta 1960 eteenpäin olevissa salamatilastoissa suurin elokuun kokonaissalamamäärä. Aiempi elokuun ennätys vuodelta 1972 rikkoutui yli 1 200 salamalla.

Mauno-rajuilmassa 19. elokuuta maasalamoita havaittiin reilut 30 000 kappaletta, Verneri-rajuilmassa 17. elokuuta noin 20 000 kappaletta.

Myrskypäiviä elokuussa oli yksi. Auringonpaistetta oli elokuussa tavanomaista enemmän, paikoin harvinaisen paljon.

Lue seuraavaksi: Neljän viikon kuukausiennuste: Karut kartat syyskuulle – näin meteorologi kommentoi tilannetta

Poikkeukselliseksi sääilmiötä kutsutaan ainoastaan, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun se esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Foreca

Päivitetty 1.9.2022 klo 16.30