Talven pitkä ennuste: Kartalla näkyy nyt hyvin voimakas signaali Suomeen joulu–helmikuulle!
Tuore vuodenaikaisennuste ennakoi joulu–helmikuun jakson olevan Suomessa selvästi keskimääräistä lauhempi. Suomi ja Suomen ympäristö erottuvat Euroopan ennustekartalla suurimmilla poikkeamilla keskimääräisistä lämpötiloista. Suomen vaihtelevassa säässä kolmen kuukauden jaksoon mahtuu kuitenkin sekä lauhempia että kylmempiä jaksoja. Sademäärien ennakoidaan olevan tavanomaista suurempia, joka voi tarkoittaa, että varsinkin pohjoisessa saattaa olla hyvinkin luminen talvi, kun taas etelämpänä sateen olomuoto vaihtelee enemmän. Ennuste näyttää koko Eurooppaan tavanomaista lauhempaa talvea.
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. marraskuuta niin sanotun vuodenaikaisennusteen joulu–helmikuun jaksolle.
– ECMWF:n pitkän ennusteen mukaan talvikausi joulu–helmikuu on Suomessa todennäköisimmin tavanomaista lauhempi ja sateisempi. Lämpötilapoikkeama keskimääräiseen verrattuna voi olla kaksi astetta tai enemmänkin, kertoo Forecan meteorologi Anna Latvala.
ECMWF:n keskilämpötilan poikkeamien ennusteessa vaihtoehto ”enemmän kuin kaksi astetta keskimääräistä lämpimämpää” on ennusteen suurin mahdollinen poikkeama-arvo keskimääräistä lämpimämpään suuntaan – ja tämä voimakas signaali näkyy siis nyt Suomeen joulu–helmikuulle. Suomi ja Suomen lähialueet erottuvatkin tummanpunaisina Euroopan vuodenaikaisennustekartalla.
– Lämmön takana on asetelma, jossa Etelä- ja Keski-Euroopassa on tavallista enemmän korkeapainesäätä ja Islannista Jäämerelle matalapainetoiminta on tavallista vilkkaampaa. Matalapaineet voivat siis kulkea itäänpäin tavallista pohjoisempaa reittiä, jolloin lauhaa ilmaa leviää niiden yhteydessä myös Pohjois-Eurooppaan. Suomen kannalta tämä tarkoittaa sitä, että sää todennäköisesti vaihtelee tavalliseen tapaan kirpeistä pakkasista lauhan tuuliseen säähän, mutta lauhoja jaksoja olisi enemmän kuin yleensä. Voimakas korkeapaine ja Jäämeren kautta liikkuvat matalapaineet ovat hyvä yhdistelmä myös lämpimän föhn-tuulen kannalta. Tällaista voi siis välillä tulla, jos ennuste toteutuu, Anna Latvala sanoo.
Suomen lisäksi siis myös Suomen itäpuolella Venäjällä sekä paikoin Baltiassa, Ruotsissa ja Norjassa ennusteessa näkyy jopa yli kahden asteen poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan joulu–helmikuun jaksolle.
Keski- ja Itä-Eurooppaan ennustetaan laajalti 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpää joulu–helmikuun jaksoa ja aivan läntisimpään ja aivan eteläisimpään Eurooppaan 0–1 astetta keskimääräistä lämpimämpää.
Talvikuukausien sademäärä Suomessa tavanomaista suurempi
Joulu–helmikuun pitkä ennuste näyttää Suomeen keskimääräistä sateisempaa talvikuukausien jaksoa.
– Lauha talvisää on Suomessa yleensä myös sateinen. Tämänkin ennusteen perusteella lämpö tulee sateen kera. Pohjois-Euroopassa on ennusteen mukaan vilkkaan matalapainesään vuoksi laajalla alueella keskimääräistä sateisempaa eikä Suomi tee poikkeusta. Jos näin käy, niin varsinkin pohjoisessa Suomessa voi olla hyvin luminen talvi. Etelämpänä Suomessa sateen olomuoto vaihtelee enemmän, Anna Latvala sanoo.
Keskisessä Euroopassa joulu–helmikuun sademäärät ovat ennusteen mukaan melko tavanomaisia ja eteläisessä Euroopassa monin paikoin tavanomaista vähäisempiä.
Meteorologi muistuttaa kuitenkin, että Suomen talveen mahtuu monenlaista säätä. Lisäksi pitkissä ennusteissa on paljon epävarmuutta.
– Näin pitkissä ennusteissa pitää aina muistaa, että ne toimivat parhaiten tropiikissa ja Suomen leveysasteilla ennustettavuus ei ole hyvä. Sää on yleensä meillä niin vaihtelevaa, että jo viikon sisällä voi olla talvella sekä plusasteita että hyytävää pakkasta. Pienetkin muutokset suursäätilanteessa voivat siis vaikuttaa huomattavasti lämpötilaan ja sateisuuteen, Anna Latvala toteaa.
Talven tilanteessa voi olla monia erilaisia muuttujia.
– Talvisten ennusteiden epävarmuutta lisää niin sanottu stratosfäärin äkillinen lämpeneminen, joka heikentää polaaripyörrettä ja lisää kylmän sään todennäköisyyttä Suomessa. Tällaisten tilanteiden ajoitusta tai edes sitä, tapahtuuko sellainen, ei voi näin paljon etukäteen käytännössä ennustaa. Jos sellainen tulee tänäkin talvena, niin talvikaudesta voi tulla tätä ennustetta kylmempi.
Lue myös:
- Suomen sää joulukuussa tilastojen mukaan
- Suomen sää tammikuussa tilastojen mukaan
- Suomen sää helmikuussa tilastojen mukaan
Viime talvena joulu–helmikuun jakso oli Suomessa yleisesti 1–3 astetta tavanomaista kylmempi. Kuukaudet jakaantuivat niin, että joulu- ja tammikuu olivat laajalti selvästi keskimääräistä kylmempiä, kun taas helmikuun keskilämpötilat olivat etenkin pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa tavanomaista korkeampia ja maan keskivaiheilla lähellä tavanomaisia.
Viime talven alin lämpötila oli Enontekiöllä 5. tammikuuta mitattu −44,3 astetta.
”Viimeisimpien arvioiden mukaan La Niña jää heikoksi, jos se pääsee muodostumaan”
Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.
Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.
Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.
ENSO-kierto Tyynellä valtamerellä on ollut neutraalissa vaiheessa, mutta on nyt kallellaan La Niñan muodostumisen suuntaan.
– Viimeisimpien arvioiden mukaan La Niña jää kuitenkin heikoksi, jos se pääsee muodostumaan. Tämän vaikutukset Suomen ja ylipäänsä Euroopan säähän eivät ole yksiselitteisiä, Anna Latvala toteaa.
Lue seuraavaksi:
Päivitetty 6.11.2024 klo 16.58
