Jättikokoinen antisykloni jämähtää Eurooppaan: Näin se vaikuttaa talven alkuun Suomessa

Ennusteen mukaan Eurooppaan on jämähtämässä laaja-alainen antisykloni eli sulkukorkeapaine, joka nimensä mukaisesti sulkee matalapaineet ympäristöstään. Ilmiö pitää myös talven loitolla Suomesta. Välimeren alueella rankkasateiden riski pysyy vastaisuudessakin koholla.

Hidasliikkeisiä, laaja-alaisia ja voimakkaita korkeapaineen alueita kutsutaan myös antisykloneiksi tai sulkukorkeapaineiksi. Kesällä ne voivat tuoda pitkiä hellejaksoja, talvisin puolestaan pakkasjaksoja. Näin talven kynnyksellä paljon riippuu korkeapaineen sijainnista, minkälaista säätä se mihinkin päin Eurooppaa tuo.

Tämänhetkisessä ennusteessa laaja-alainen ja voimakas korkeapaineen alue jämähtää keskiseen Eurooppaan pitkälle ensi viikkoon saakka, mikä meillä Suomessa korkeapaineen pohjoispuolella tietää voimakkaita länsi- ja luoteistuulia. Niiden ansiosta sää on meillä vuodenaikaan nähden leutoa ja vähäsateista. Asetelma suosii myös myrskyjen syntyä.

Lämpötila kohoaa voimakkaan tuulen ja föhn-tilanteiden ansiosta ajoittain maan pohjoisosaa myöden 10 asteeseen, joten talvea odottaville tuleva sääasetelma on sangen epämieluisa.

Milloin talvi normaalisti alkaa?

Talvisia elementtejä on jo jonkin verran ollut ilmassa, vaikka lumet saavatkin kuluvalla viikolla kyytiä koko maassa. Termisen talven määritelmä täyttyy, kun vuorokauden keskilämpötila laskee pysyvästi nollan asteen alapuolelle. Vuoden 1991–2020 säätilastojen mukaan valtaosassa Lappia terminen talvi starttaa jo lokakuun puolella, maan keskivaiheilla marraskuun aikana ja eteläisimmässä osassa maata joulukuun puolella.

Vuosien välinen vaihtelu on kuitenkin suurta, sillä aikaisimmillaan termiseen talveen on etelässä siirrytty jo lokakuussa ja myöhäisimmillään vasta maaliskuussa. Esimerkiksi talvikautena 2007–2008 termistä talvea kesti Helsingin Kaisaniemessä vain kahdeksan vuorokautta ja talvi alkoi maaliskuun puolella.

Ennuste: Talven alkaminen viivästyy

Havaintojen mukaan edeltävän viikon keskilämpötila ajanjaksolla 28.10.–3.11 täyttäisi termisen talven määritelmän laajalti maan pohjoisosassa ja osittain myös Pohjois-Karjalassa, koska näillä alueilla loka–marraskuun vaihteen lämpötila on ollut nollan asteen alapuolella. Kylmin havaintoasema on Savukoski Tulppio, missä vuorokauden keskilämpötila on ollut –7,8 astetta. Sallan Naruskassa ja Kilpisjärvellä se oli –7,2 astetta. Kylmästä viikosta huolimatta terminen talvi ei välttämättä ole vielä koko tällä alueella alkanut.

Todennäköisesti terminen talvi on päässyt alkamaan ainakin Pohjois-Lapissa, eikä sitä sään väliaikainen lauhtuminen enää peruuta, mutta etelämpänä tilanne on toisenlainen. Vuorokauden keskilämpötila voi nousta loppuviikosta alkaen Etelä-Lappia myöden nollan yläpuolelle, joten on mahdollista, että termisen talven lähtölaskenta alkaakin osassa maata uudestaan, mikäli lauha jakso kestää pitkään. Lämpötila kohoaa ennusteen mukaan loppuviikolla suuressa osassa maata hyvin korkeisiin, Lapissa jopa poikkeuksellisen korkeisiin lukemiin. Ylimmät lämpötilat ovat ennusteessa jopa 8–10 asteen luokkaa föhn-tuulen johdosta ja lämpimän ilmamassan johdosta.

Termisen talven alkaminen näyttää viivästyvän ennen kaikkea maan keskivaiheilla ja mahdollisesti myös osassa pohjoista Suomea.

Pitkäkestoinen korkeapainejakso tietää Suomeen lauhoja tuulia

Eurooppaan on kuluvalla viikolla muodostumassa Suomen sään kannalta yksi lämpimimmistä mahdollisista asetelmista tähän vuodenaikaan. Kun laaja-alainen korkeapaineen alue dominoi keskisessä Euroopassa, pakottaa se matalapaineet joko pohjois- tai eteläpuolelleen.

Näillä näkymin voimakkaiden matalapaineiden rata suuntautuu vastaisuudessa Islannin suunnalta kohti Jäämerta ja Huippuvuoria, mikä pitää Suomessa länsi- ja luoteisvirtaukset voimakkaina. Kun matalapaineiden reitti kulkee laaja-alaisen korkeapaineen pohjoispuolitse voimakkaan länsivirtauksen alueella, suosii se voimakkaidenkin myrskyjen syntymistä. Myrskyisä marraskuun alku onkin todennäköisesti saamassa jatkoa. Kuun ensimmäisenä päivänä Suomessa mitattiin merialueilla ensimmäistä kertaa mittaushistoriassa hirmumyrskytuulia, kun Rauman Kylmäpihlajan sääasemalla kuitattiin 33,5 m/s puhkunut keskituuli.

Voimakkaat länsivirtaukset mahdollistavat tähän vuodenaikaan hyvin korkeat lämpötilat, kun ne kuljettavat Pohjois-Atlantin lämpöä kohti Suomea. Mikäli Norjan vuoristoon osuu runsaita sateita, on föhn-ilmiön syntyminenkin todennäköistä. Näiden yhteisvaikutus voi loppuviikolla tuoda osaan maata jopa 10 asteen lämpötiloja.

Sään kuukausiennusteen mukaan lauhaan säätyyppiin ei tällä erää liity runsaita sateita, vaan edessä on Keski-Euroopassa sijaitsevan korkeapaineen pohjoisreunalla tavanomaista kuivempaa säätä.

Välimerellä voi kehittyä uusia tulvasateita

Kun korkeapaineen alue jämähtää tähän vuodenaikaan keskiseen Eurooppaan, syntyy Välimeren alueelle ja Pohjois-Afrikkaan herkemmin pienikokoisia mutta pitkään paikallaan pysyviä matalapaineen alueita. Ne joutuvat laajan korkeapaineen eteläpuolella liikkumaan ikään kuin "vastavirtaan", idästä kohti länttä, ja tämän vuoksi ovat hidasliikkeisiä. Suotuisissa olosuhteissa Välimeren matalapaineet voivat tuoda samalle alueelle pitkäkestoisia rankkasateita ja johtaa tuhoisiin tulviin.

Viime viikolla Espanjaa piinanneet rajuilmat ja tulvat vaativat yli 200 ihmisen hengen. Vastaavaa rankkasade-episodia ei tällä hetkellä ennusteissa näy, mutta rankkasateiden riski pysyy epävakaisessa sääasetelmassa alueella koholla vastaisuudessakin.

Lue seuraavaksi: Tuulituhot – missä nopeuksissa tuuli alkaa olla haitallinen ihmisille ja ympäristölle?

Markus Mäntykannas
meteorologi