Onko edessä helteetön kesä? Tässä selitys, miksi helle pysyy kaukana Suomesta ja milloin tilanne voi purkautua

Kun etelämpänä Euroopassa kärvistellään jo kuluneen vuoden kolmannessa merkittävässä helleaallossa, Suomessa helleraja on toistaiseksi ylittynyt vain yhtenä päivänä. Hellettä eli yli 25 asteen lukemia on meillä ollut vuodenaikaan nähden harvinaisen vähän. Jatkuuko sään räikeä kahtiajako Euroopassa vastaisuudessakin, vai murtuuko vankka asetelma pian?

Etelä- ja Pohjois-Euroopan välillä on ollut huimia lämpötilaeroja, ja sama kahtiajako säässä näyttäisi jatkuvan vielä tovin. Kun mantereemme eteläkolkassa Espanjassa kärvistellään parhaillaan yli 40 asteen helteissä, ovat päivälämpötilat Suomessa monin paikoin jääneet alle 10 asteen.

Etelä-Euroopan helle on vähitellen leviämässä pohjoisemmas. Välimereltä virtaa kohti keskistä Eurooppaa viikonlopun kuluessa erittäin kuumaa ilmaa, ja tämän myötä sekä Iberian niemimaalla että Ranskassa päivälämpötilan odotetaan kohoavan paikoin yli 40 asteeseen, jopa lähelle 45 astetta.

Meneillään on järjestyksessään jo kuluneen vuoden kolmas helleaalto, jonka aikana Euroopassa koetaan 40 asteen ylityksiä – ja vastahan on kesäkuun puoliväli!

Kuumimmat ajat osuvat tilastollisesti Etelä-Euroopassa vasta elokuun alkuun, joten jos sama meno jatkuu, niin pahoin pelkään, että keskikesällä kolkutellaan jo 50 asteen rajaa.

Välimeri on jo paikoitellen yhtä lämmin kuin keskimäärin heinäkuussa, ja se tulee mahdollistamaan entistäkin korkeammat lämpötilat Etelä-Euroopassa kesän edetessä. Kuiva maasto on toinen tekijä, joka edesauttaa lämpötilojen kohoamista, sillä lämpöenergiaa ei juurikaan kulu kosteuden haihduttamiseen.

Kolean pohjolan ja kuuman Etelä-Euroopan välissä kulkee nyt jääräpäinen, paikoilleen jähmettynyt suihkuvirtaus, joka pitää koleat ja epävakaiset ilmat Pohjois-Euroopassa, kun taas suihkuvirtauksen eteläpuolella kuumuus korventaa.

Lue lisää: Mikä on suihkuvirtaus ja miten se syntyy?

Voiko Suomen kesä jäädä helteettömäksi?

Tähän mennessä helteen ystävät ovat saaneet olla kärsivällisiä, koska kuluneen vuoden aikana helleraja on ylittynyt Suomessa vain kertaalleen. Näin tapahtui Oulussa toukokuun 25. päivänä, kun lämpötila kohosi 25,4 asteeseen.

Aiemmin yhtä vähähelteinen kesän aloitus koettiin vuonna 2015, jolloin hellettä ei kesäkuun puoliväliin mennessä mitattu yhtenäkään päivänä. Vuonna 2015 ensimmäinen hellepäivä oli vasta kesäkuun 29. päivänä Varkaudessa.

Tilastot paljastavat, että hellepäiviä on Suomen kesässä keskimäärin yhteensä 36–37 kappaletta. Tämä tarkoittaa, että jossain päin Suomea helleraja ylittyy kesäkauden aikana 36–37 päivänä. Yleensä vuoden helteisin kuukausi on heinäkuu, kakkossijaa pitää elokuu ja kesäkuu tulee kolmantena.

Toukokuun helteet:

Kesäkuun helteet:

Heinäkuun helteet:

Elokuun helteet:

Digitoidun, vuodesta 1961 alkaneen mittaushistoriamme aikana, ei ole käynyt kertaakaan niin, että Suomen kesä olisi jäänyt täysin helteettömäksi. Digitoidun mittaushistoriamme vähähelteisin kesä koettiin vuonna 1962, jolloin hellepäiviä kertyi vain kolme kappaletta. Eniten niitä kertyi vuonna 2002, jolloin helleraja ylittyi jossain päin Suomea peräti 65 päivänä.

"Digitoidun, vuodesta 1961 alkaneen mittaushistoriamme aikana, ei ole käynyt kertaakaan niin, että Suomen kesä olisi jäänyt täysin helteettömäksi."

Vähähelteinen tai helteetön alkukesä ei tarkoita, että kesä jatkuisi helteettömänä. Tilanne voi kääntyä päälaelleen missä vaiheessa tahansa. Pidän erittäin epätodennäköisenä sellaista skenaariota, että kuluvan kesän hellesaldo jäisi vain yhteen päivään. Varsinkin, kun huomioidaan se, että tilastollisesti vuoden helteisimmät ajat ovat vasta edessäpäin.

Helteen ystävien pitää siis vielä odottaa kärsivällisesti. Tällä hetkellä näyttää, että Euroopassa vallitseva lämpötilojen kahtiajakautuneisuus pitää toistaiseksi pintansa: Etelä- ja Keski-Eurooppa ovat tukalan kuumia, kun taas pohjoinen Eurooppa viileä ja epävakainen.

Tilanne voi kuitenkin lähteä purkautumaan kesäkuun loppupuolella. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen, ECMWF:n, mukaan korkeapaineen alueen todennäköisyys kasvaa Skandinaviassa juhannuksen jälkipuolella. Tämä puolestaan voi tarkoittaa säätyypin äkkijyrkkää käännettä. Tilanne on kuitenkin vielä epävarma ja vaatii seurantaa.

Lomalle Välimerelle? Varmista ilmastointi ja muista nesteytys, vältä keskipäivän aurinkoa

Etelämpänä Euroopassa tilanne kääntyy kesäkuun puolivälin jälkeen kriittiseksi. Jo kolmatta kertaa tänä vuonna läntisellä Välimerellä mitataan yli 40 asteen lämpötiloja, viikonlopun kuluessa hätyytellään jopa 45 asteen hirmuhelteitä. Vastaavat lukemat ovat mahdollisia myös Ranskassa.

Paahtava helle käväisee myös osassa Saksaa ja muuallakin keskisessä Euroopassa, missä ylimmät lukemat kohoavat viikonlopun kuluessa 35 asteen vaiheille.

Pitkäkestoisen helteen seurauksena läntinen Välimeri on tällä hetkellä lämmennyt jo laajalti 22–26-asteiseksi, ja nämä lukemat vastaavat tyypillisiä pintaveden lämpötiloja heinäkuussa. Erityisesti Välimeren läntinen osa on nyt paikoin jopa viisi astetta normaalia lämpimämpi.

"Jos Välimerelle on suuntaamassa lomanviettoon, kannattaa varmistaa, että majoituksesta löytyy toimiva ilmastointi. Riittävästä nesteytyksestä on myös syytä huolehtia ja keskipäivän aurinkoa tulee välttää."

Kuumalla Välimerellä on helteen tukaluutta pahentava vaikutus: lämmin pintavesi pitää myös yölämpötilat tukalan korkeina varsinkin rannikkojen suosituissa lomakohteissa. Jos Välimerelle on suuntaamassa lomanviettoon, kannattaa varmistaa, että majoituksesta löytyy toimiva ilmastointi. Riittävästä nesteytyksestä on myös syytä huolehtia ja keskipäivän aurinkoa tulee välttää.

Laaja-alaisten maastopalojen riskiäkään ei voi poissulkea. Väärässä paikassa väärään aikaan maastoon päätynyt pienikin kipinä voi laukaista nopeasti etenevän katastrofin.

Lue seuraavaksi: Helle ei jätä ketään kylmäksi – onko helle alueellasi harvinaisuus vai peruskauraa?

Markus Mäntykannas
meteorologi