Piinaavan liukkaat talvet yleistyvät vuosisadan edetessä maan pohjoisosassa – nämä neljä tilannetta johtavat yleisimmin liukastumistapaturmiin
Kuluneen talven aikana haastava ajokeli ja piinaavan liukkaat kevyen liikenteen väylät ovat koetelleet suomalaisia. Lunta on tullut yli tarpeiden, ja varsinkin pääkaupunkiseudulla runsas lumentulo on aiheuttanut haasteita, kun auratulle lumelle ei enää yksinkertaisesti ole tilaa. Liukkauden torjuntaan tarvitaan vastaisuudessa yhä enemmän resursseja, sillä liukkaiden päivien lukumäärä on lisääntymässä ja niiden painopiste siirtyy kohti pohjoista.
Arvion mukaan jopa 100 000 suomalaista joutuu lääkärin vastaanotolle liukastumisen vuoksi vuosittain. Sairaalahoitopäiviä kertyi tilastojen mukaan jopa 130 000 liukastumistapaturmien vuoksi vuodessa. Kyseessä on siis merkittävä yhteiskunnallinen haaste, johon meidän tulee ilmastonmuutoksen myötä sopeutua useilla toimialoilla, erityisesti sosiaali- ja terveysalalla.
Tulevaisuudessa talvikuukausien keskilämpötila nousee voimakkaimmin maan pohjoisosassa – joidenkin arvioiden mukaan jopa reilusti yli viisi astetta vuosisadan loppuun mennessä. Tämän myötä yleistyvät myös liukkaat päivät. Mitä useammin lämpötila pyörii nollan asteen läheisyydessä, sitä enemmän liukkauden torjuntaa tarvitaan.
Eteläisimmässä Suomessa liukkaus on kuitenkin vuosisadan edetessä vähenemässä, kun pysyvä lumipeite joidenkin arvioiden mukaan voisi kadota maan etelä- ja lounaisosasta täysin. Tämä johtaisi todennäköisesti liukastumistapaturmien vähenemiseen, kun liukkaiden päivien lukumäärä vähenee.
Pohjoisessa olosuhteet muuttuvat kuitenkin haastavammiksi ja tämän johdosta liukkaan kelin päiviä voi kokonaisuudessaan olla Suomessa entistäkin enemmän.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Lue myös nämä:
- Kuura – tienpintojen yllättävä liukastaja
- Jäätävä sade ja jäätävä tihku virittävät autoilijalle jääkentän
- Polanne on lumesta tamppautunut jääharjanne
Neljä haastavinta kelitilannetta
Tietyt kelitilanteet aiheuttavat piikin liukastumistilastoihin ja vaativat runsaasti kunnossapidon resursseja. Liukkauden torjunnan kannalta on neljä erityisen haastavaa kelitilannetta:
- lumen ja jään päälle satava vesi
- lumisade lämpötilan ollessa lähellä nollaa astetta
- jäätävä sade
- keväiset sulamisvedet.
Sään nopea lauhtuminen pitkän pakkasjakson jälkeen voi aiheuttaa laaja-alaista kuuraliukkautta ajoväylillä, kun taas kevyen liikenteen väylillä sulamisvesi ja mahdollinen sadevesi luovat omat haasteensa. Hiekoituksesta on tässä tilanteessa vain lyhytkestoista apua, koska hiekka voi jo tunnissa tai parissa painua lumi- ja jääkerrokseen.
Kun lunta sataa lämpötilan ollessa lähellä nollaa astetta, lumi vuoroin sulaa ja vuoroin jäätyy ajoväylillä. Renkaiden kohdistama paine sulattaa lumen hetkellisesti, mutta kun auto väistyy, sulanut kohta jäätyy nopeasti jääkalvoksi, jos lämpötila on vähänkään pakkasen puolella. Näissä lämpötiloissa myös lumen auraus kevyen liikenteen väylillä johtaa herkästi erittäin liukkaaseen pintaan.
Alijäähtynyt vesi eli jäätävä sade on oma lukunsa: siitä on haittaa liikenteelle niin maalla kuin ilmassakin. Alijäähtyneitä vesipisaroita voi tulla, vaikka maan pinnalla olisikin pakkasta. Alijäähtynyt sade tarraa välittömästi kiinni kylmiin pintoihin aiheuttaen petollista liukkautta. Väittäisin, että tämä sääilmiö aiheuttaa liukkauden torjunnalle suurimmat haasteet.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Liukkaden torjunnalle haasteita voi aiheuttaa myös sulamisveden jäätyminen. Aurinkoisten ja lämpimien kevätpäivien seurauksena lumi sulaa nopeasti. Vaikka avoimet paikat olisivat jo paljaina lumesta, tämän talven kaltaisilla lumikasoilla kestää aikansa sulaa. Öisin lämpötila kuitenkin laskee vielä varsinkin maalis- ja huhtikuussa herkästi pakkasen puolelle, jolloin sulamisvesien jäätyminen voi aiheuttaa varhain aamusta liikkuville jalankulkijoille vaaratilanteita.
Tulevaisuuden talvet liukkaampia pohjoisessa, etelä pääsee helpommalla
Ilmastonmuutos lämmittää korkeita leveysasteita keskimäärin enemmän kuin matalampia. Tämän myötä erityisesti talvikuukaudet tulevat kuluvan vuosisadan aikana lämpenemään Suomessa. Lämpenemisen voimakkuus riippuu päästöjen rajoittamisesta, mutta on odotettavissa, että pohjoisessa Suomessa talvet lämpenevät voimakkaammin kuin maan eteläosassa.
Jos Suomen talvet lämpenevät vuosisadan loppuun mennessä noin viidellä asteella, etelärannikolla keskilämpötila nousisi samalle tasolle kuin nykyilmastossa Saksassa. Lapissa keskilämpötila nousisi lähemmäs niitä lukemia, mitä se nykyilmastossa on maan eteläosassa sisämaassa talvella.
Liukkaiden päivien määrä on vuosikymmenien edetessä nykytiedon perusteella vähenemässä maan eteläosassa, mutta lisääntymässä maan pohjoisosassa. Liukkaat olosuhteet näyttäisivät suosivan tilanteita, kun lämpötila heiluu nollan asteen molemmin puolin. Nykyilmastossa nämä päivät ovat maan pohjoisosassa selvästi harvinaisempia kuin maan eteläosassa talviaikana, mutta tulevaisuudessa ne tulevat yleistymään Pohjois-Suomessa merkittävästi.
Etelässä puolestaan talvikunnossapidon tarve voi vuosisadan loppua kohden mentäessä vähetä dramaattisesti, jos pysyvä lumipeite häviää ja termisestä talvesta tulee hyvin lyhyt. Terminen talvi saattaa jopa kadota kokonaan etelä- ja lounaisrannikolta, mikä tarkoittaa, ettei vuorokauden keskilämpötila missään kohtaa talvea laskisi enää pysyvästi nollan alapuolelle. Tällöin myös liukkautta esiintyisi selvästi nykyistä vähemmän.
Kaiken kaikkiaan liukkaiden päivien lukumäärä saattaa kuitenkin ilmaston lämpenemisestä huolimatta kasvaa. Vaikka liukkaus eteläisessä Suomessa vähenee, nettovaikutus valtakunnallisella tasolla voi olla liukkaiden päivien lukumäärän kasvu. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea Pohjois-Suomen talvien voimakas lämpeneminen tulevina vuosikymmeninä.
Talvikunnossapidon ja liukkauden torjunnan tarve tulee valtakunnallisella tasolla kasvamaan ja tähän onkin vastaisuudessa päättäjien tärkeä satsata.
Katso alta videolta, miltä näyttää kuvitteellinen sääennuste tammikuulle 2100!
Lähteet: Ilmastonmuutos muuttaa tienpitoa, Jalankulkijoiden liukastumiset, vaikeimmat kelit ja niiden ennustaminen sekä tiedottamiskokeilu pääkaupunkiseudulla
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu