Marraskuussa murskattiin lämpöennätyksiä ja kuukausi oli myrskyisä – jo 42 myrskypäivää tänä vuonna

Marraskuu oli Suomessa harvinaisen, paikoin poikkeuksellisen lämmin. Kuukauden aikana rikottiin marraskuun lämpöennätys kaksi kertaa – kuun korkein lämpötila oli peräti 16,6 astetta. Marraskuussa oli myös tavanomaista enemmän myrskypäiviä.

Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan säätilastojen mukaan maan etelä- ja keskiosassa mitattiin marraskuussa paikoin asemakohtaisia kuukauden keskilämpötilaennätyksiä. Marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin 7 asteesta Käsivarren noin −3,5 asteeseen. Poikkeama keskimääräiseen marraskuuhun oli noin 4–6 astetta tavanomaista lämpimämpään suuntaan, Keski-Lapissa oli jopa 6,5 astetta tavanomaista lämpimämpää.

Koko syksy eli syys–marraskuu oli keskilämpötilaltaan Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan monin paikoin maan etelä- ja länsiosassa mittaushistorian lämpimin. Muualla maassa syksy oli suurimmaksi osaksi harvinaisen lämmin, paikoin poikkeuksellisen lämmin. Syys–marraskuun lämpötilat olivat koko maassa noin kolme astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Syksy oli etenkin maan keskivaiheilla sateinen.

Säätilastoissa poikkeuksellisella tarkoitetaan tilannetta, kun sääilmiö esiintyy keskimäärin 2–3 kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinainen säätilanne on silloin, kun se esiintyy harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.

Marraskuun lämpöennätys nyt 16,6 astetta

Marraskuun sää oli vaihtelevaa: ajoittain matalapaineet toivat Suomeen erittäin lauhaa ilmaa, ajoittain puolestaan kylmää ilmaa ja lumisateita pääsi eteläiseen Suomeen saakka. Tuulet yltyivät myrskyksi asti useana päivänä.

Marraskuussa rikottiin marraskuun lämpöennätys peräti kahdesti. Vuodelta 2015 ollut aiempi marraskuun lämpöennätys, 14,3 astetta, rikkoutui ensin yöllä 3. marraskuuta, kun Porissa mitattiin 14,7 astetta. Ennätys syntyi myrskymatalapaineen tuotua Suomeen lämmintä ilmaa.

Marraskuussa rikottiin marraskuun lämpöennätys peräti kahdesti.

Vain muutamia päiviä myöhemmin ennätys meni jälleen uusiksi, kun Jomalassa Maarianhaminan lentoasemalla Ahvenanmaalla mitattiin 6. marraskuuta peräti 16,6 astetta. Ennätyksen taustalla olivat föhn-tuuli ja Ruotsin ja Norjan puolelta levinnyt lämmin ilmamassa.

Vielä kuun puolivälin jälkeen 18. marraskuuta havaittiin ajankohtaan nähden erikoisen korkeita lämpötiloja, kun lounaassa, lännessä, lounaisessa saaristossa ja Ahvenanmaalla oli yli 12 asteen lukemia. Päivän korkein lämpötila oli Hammarlandin Märketin havaintoaseman 12,6 astetta.

Kuukauden loppupuolella 25.–26. marraskuuta yölämpötilat kipusivat etelässä paikoin yli kahdeksaan, jopa lähes yhdeksään asteeseen, kun etelästä virtasi matalapaineen mukana lämmintä ilmaa. Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta lämpötila on yöaikaan koko Suomessa nollan alapuolella.

– Marraskuu oli hyvin lauha ja varsinkin maan keskivaiheilla sateinen. Erikoista oli kuun alun lämpö, kun ensin keskellä yötä syntyi uusi marraskuun lämpöennätys ja muutamaa päivää myöhemmin Ahvenanmaalla tämäkin ennätys ylittyi lähes kahdella asteella. Marraskuussa yölämpötilat ovat olleet suuressa osassa maata ajoittain joko päivän tavallisen tilastollisesti ylimmän lämpötilan luokkaa tai jopa korkeampia, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.

Marraskuun kylmin lukema mitattiin 27. marraskuuta Kittilän Pokassa, −21,6 astetta. Viime vuonna marraskuun kylmin lämpötila oli −30,9 astetta.

Liisa-myrsky mylläsi ja katkoi sähköjä

Myrskypäiviä marraskuussa oli kuusi, kun niitä on keskimäärin marraskuussa 3,7. Tuhoiltaan merkittävin marraskuun myrskyistä oli Liisa-myrsky 19. marraskuuta.

Lännestä saapunut Liisa-myrsky muun muassa kaatoi puita ja katkoi sähköt yli 70 000 kotitaloudelta. Myrskyn voimakkain keskituuli merellä oli Pietarsaaren Kallanin 25,4 m/s ja kovin puuska Kaskisissa Sälgrundin 31,5 m/s. Myrsky toi mukanaan myös runsaita lumi- ja vesisateita, paikoin myös rakeita ja salamointia. Myrskyvuorokauden aikana mitattiin etelässä vielä yli 11 asteen lämpötiloja, mutta sää kylmeni nopeasti myrskyn jälkeen niin, että jo seuraavana päivänä lumisateita tuli eteläisessä Suomessa asti.

Myrskypäiviä marraskuussa oli kuusi, kun niitä on keskimäärin marraskuussa 3,7.

Marraskuun voimakkain merialueiden keskituuli mitattiin kuitenkin jo ennen Liisa-myrskyä, kun 2. marraskuuta Kaskisissa havaittiin 27,5 m/s. Marraskuun 21. päivän myrskyssä risteilyalus Viking Grace ajoi karille Maarianhaminassa.

Vuosi 2020 on ollut kokonaisuudessaan myrskyisä, sillä yhteensä myrskypäiviä on ollut tänä vuonna jo 42. Tämä on suurin myrskypäivien lukumäärä vuonna 2006 alkavissa Ilmatieteen laitoksen myrskypäivätilastoissa – ja vuotta on yhä jäljellä. Aiempi suurin lukema oli vuodelta 2007, jolloin oli 39 myrskypäivää. Tilastojen mukaan keskimääräinen myrskypäivien määrä vuodessa on 27 myrskypäivää. Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu kymmenen minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.

Sateita lumena ja vetenä

Matalapaineet toivat marraskuun mittaan Suomeen ajoittain runsaita vesi- ja lumisateita. Sää oli tavanomaista sateisempaa etenkin maan keskiosasta Keski-Lapin paikkeille. Kainuussa ja Meri-Lapissa sademäärät olivat Ilmatieteen laitoksen mukaan harvinaisen tai jopa poikkeuksellisen suuria. Kuukauden suurin sademäärä mitattiin Puolangalla, 146 millimetriä.

Tavanomaista vähäisemmiksi sateet jäivät paikoin etelässä, idässä ja Pohjois-Lapissa. Lunta oli maassa kuun mittaan ajoittain etelässäkin.

– Myräkät ja myrskyt toivat pohjoiseen välillä reippaastikin lunta kerralla, mutta pohjoisessakin sekä päivien että paikkakuntien välinen vaihtelu oli suurta. Vaikka sää oli aika sateinen, oli myös lauhaa ja suurin osa sateesta tuli maan etelä- ja keskiosassa vetenä, joten lumisateet jäivät näillä alueilla vähiin. Etelän ja lännen tilanne ei ole mitenkään erikoinen, sillä pysyvä lumipeite tulee etelässä ja lännessä keskimäärin vasta joulukuun puolella tai rannikolla paikoin jopa vuodenvaihteen jälkeen. Itä-Suomeen ja Pohjois-Pohjanmaan länsiosaan pysyvän lumen pitäisi tilastojen mukaan tulla kuitenkin jo marraskuun aikana. Tällä hetkellä näilläkin alueilla lunta on vain vähän ja lisää lauhoja päiviä on vielä tulossa, Anna Latvala sanoo.

Terminen talvi myöhässä keskimääräisestä

Terminen talvi on todennäköisesti alkanut jo Pohjois-Suomessa. Kilpisjärven seudulla talvi alkoi jo lokakuun puolella.

– Esimerkiksi Ivalossa terminen talvi on todennäköisesti alkanut vasta marraskuun puolivälin jälkeen eli jopa noin kuukauden myöhässä keskimääräisestä ajankohdasta. Suuressa osassa Lappia, Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta talvi on parista viikosta jopa kuukauteen myöhässä tavanomaisesta. Terminen talvi voi jo kolkutella myös maan keskiosan kylmemmillä alueilla. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa terminen talvi on alkanut todennäköisesti marraskuun loppupuolella, mikä on sielläkin parisen viikkoa tavanomaista myöhemmin, kertoo Anna Latvala.

Lue myös: Mitä tarkoittaa terminen talvi?

Atlantilla rikottiin myrskyennätys

Atlantin hurrikaanikausi jatkui marraskuussa vilkkaana ja rikkoi ennätyksen vuosittaisessa nimettyjen myrskyjen määrässä. Yhteensä Atlantilla on tänä vuonna ollut jo 30 nimettyä myrskyä. Marraskuussa voimakkaat hurrikaanit Eta ja Iota iskivät molemmat Keski-Amerikkaan.

Aiempi hurrikaanikauden ennätys oli vuodelta 2005, jolloin Atlantilla oli yhteensä 28 myrskyä. Näistä kauden aikana nimettyjä oli 27, mutta yksi myrsky lisättiin tilastoihin jälkikäteen. Atlantin hurrikaanikausi päättyy virallisesti marraskuun lopussa, mutta myrskyjä voi syntyä vielä tämän jälkeenkin.

Lue myös: Uusi kuukausiennuste julki: Tältä näyttää joulun ja vuodenvaihteen sää nyt – meteorologilla heräsi toivonkipinä

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 1.12.2020 klo 15.54