Tammikuussa säässä tapahtui: Valtteri-pyry tykitti lunta, föhn-tuuli lämmitti, helmiäispilvet loistivat taivaalla – myrskypäiviä peräti yhdeksän kappaletta
Tammikuun sää oli Suomessa vaihtelevaa. Kuun aikana nähtiin niin kylmiä pakkasjaksoja kuin lauhoja föhn-tuulen jaksojakin. Kuukauden keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Kuun lopussa Valtteri-pyry toi Suomeen runsaasti lunta. Myrskypäiviä oli tammikuussa peräti yhdeksän.
Tammikuun keskilämpötila oli Suomessa laajalti 0,5–1 astetta keskimääräistä korkeampi, pohjoisessa Lapissa paikoin noin kaksi astetta keskimääräistä korkeampi. Kuukauden keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +1 asteesta pohjoisen Lapin −12,5 asteeseen.
– Lauhan vuodenvaihteen jälkeen lämpötila laski kuun alussa. Kireää pakkasta oli etelää myöten; tässä vaiheessa mitattiin myös tammikuun kylmin lämpötila. Kuun puolivälin lähestyessä lämpötila kohosi ja pysytteli seuraavat pari viikkoa enimmäkseen keskiarvon lämpimämmällä puolella. Aivan kuukauden lopussa Lapissa kylmeni jälleen 30 pakkasasteeseen, toteaa Forecan meteorologi Anna Latvala.
Yli 35 astetta pakkasta, lähes 9 astetta plussaa
Tammikuun kylmin lämpötila oli −35,7 astetta. Se mitattiin 8. tammikuuta Enontekiöllä – lukema on samalla talven tähän asti kylmin lämpötila. Kuukauden korkein lämpötila puolestaan oli Jomalassa Ahvenanmaalla 13. tammikuuta mitattu 8,8 plusastetta. Föhn-tuuli nosti lämpötilan hetkellisesti Lapissakin 3–6 plusasteeseen 23.–24. tammikuuta.
– Kuukauden kylmin lämpötila jäi aika maltilliseksi. Viimeksi tammikuun alin lämpötila oli tätä korkeampi vuonna 2008, silloin tammikuun kylmin lukema oli −31,3 astetta. 2000-luvulla puolestaan tammikuun ylin lämpötila on ollut kolme kertaa aiemmin korkeampi kuin nyt, Anna Latvala kertoo.
– Tammikuun aikana polaaripyörre oli vahva, eivätkä ajoittaiset kylmät jaksot johtuneet sen heikkenemisestä. Matalapaineet marssivat Suomen yli yksi toisensa jälkeen ja aina välillä niiden jäljessä vallitsi kylmä pohjoisvirtaus. Pakkasen ja suojasään välillä sahannut lämpötila liukasti teitä ja sulatti välillä lunta varsinkin etelästä.
Lue myös: Mikä on polaaripyörre?
Tammikuussa mitattiin jo yli metrin lumensyvyys
Tammikuun sademäärä oli maan etelä- ja keskiosassa sekä pohjoisessa Lapissa tavanomaista suurempi, muualla pohjoisessa sademäärä jäi laajalti tavanomaista pienemmäksi. Säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan etelässä sademäärät olivat paikoin harvinaisen suuria.
Tammikuun aikana eniten satoi Helsingissä Kumpulan havaintoasemalla, 101,4 millimetriä. Kuun pienin sademäärä mitattiin Rovaniemellä Apukan havaintoasemalla, 14 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä mitattiin Valtteri-myrskyn päivänä 29. tammikuuta Paraisten Utön havaintoasemalla, 35,2 millimetriä.
Lumensyvyys saavutti metrin rajan keskimääräistä aiemmin. Suurin aamulla kello 8 mittauksissa havaittu lumensyvyys oli Kilpisjärven 106 senttimetriä 26. tammikuuta, mutta metri ylittyi siellä ensimmäisen kerran 17. tammikuuta. Suurin hetkellinen lumensyvyys oli 25. tammikuuta samalla havaintoasemalla ollut 111 senttimetriä.
Tammikuun lumensyvyysennätys 176 senttimetriä jäi kuitenkin vielä kauas. Ennätys on mitattu Kilpisjärvellä vuonna 1992.
Lue myös (20.1.2022): Kilpisjärvellä mitattiin jo yli metri lunta: Rajapyykki ylittyi ”etuajassa” – ”Voi olla, että tulevaisuuden talvina Lapissa nähdään ennätyskorkeita hankia”
Kuukauden lopussa lunta oli maan etelä- ja keskiosassa yleisesti noin 15‒30 senttimetriä ajankohdan tavanomaisia lukemia enemmän, paikoin lunta oli harvinaisen paljon. Sen sijaan Etelä- ja Keski-Lapissa lunta oli tavanomaista vähemmän.
-a6xgvn9n.jpg "Revontulet Oulujoen yllä 15.1.2022")
Valtteri-pyry huononsi ajokeliä – myrskypäiviä tammikuussa yhdeksän
Tammikuun viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi reippaasti lunta etelään ja laajalti maan keskiosaankin.
– Tuulen osalta Valtteri ei kuitenkaan ollut voimakkain tammikuun myrskyistä, vaikka lumimäärä ja vaikutus keliin olivatkin suuria, Anna Latvala sanoo.
Tilastoihin jääviä myrskypäiviä oli tammikuussa peräti yhdeksän, kun niitä on keskimäärin tammikuussa 4,6. Myrskypäiväksi katsotaan päivä, jolloin ainakin yhdellä merisäähavaintoasemalla on mitattu 10 minuutin keskituulen nopeudeksi vähintään 21 m/s.
Suurin keskituulennopeus tammikuussa oli 17. tammikuuta Rauman Kylmäpihlajan ja 20. tammikuuta Kökarin Bogskärin 27 m/s.
Lue myös: Helmiäispilvet – mikä saa pilven hohtamaan?
Kuun aikana nähtiin sekä upeita revontulia, komeita helmiäispilviä että lumirullia.
Lue myös (16.1.2022): Revontuliloistoa – katso lukijoiden upeat kuvat!
Lunta satoi Ateenassa asti
Tammikuun aikana talvimyrskyjä oli sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Lunta satoi kuun loppupuoliskolla muun muassa Ateenassa Kreikassa ja Istanbulissa Turkissa. Norjassa puolestaan mitattiin föhn-tuulessa jopa 12–13 plusasteen lämpötiloja.
Lue myös (24.1.2022): Euroopan säät nurinkurisesti: Ateenassa pyryttää lunta – Norjassa mitattiin +13 astetta
Suomen Valtteri-pyryn kuun lopussa aiheuttanut matalapaine kulki monissa muissa Euroopan maissa nimellä Malik-myrsky. Myrsky tuntui muun muassa Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Isossa-Britanniassa, Saksassa, Puolassa ja Tšekissä.
Trooppinen myrsky Ana aiheutti rankkoja sateita, tuhoisia tulvia ja maanvyörymiä Afrikan kaakkoisosassa. Yhteensä Mosambikissa, Malawissa ja Madagaskarin saarella lähes sata ihmistä menehtyi Ana-myrskyn yhteydessä.
Tyynellämerellä merenalainen tulivuoren purkaus sai aikaan vaarallisen tsunamin, joka aiheutti tuhoja Tongalla.
Lue seuraavaksi: Helmikuun kuukausiennuste: Hyytävä alku, käänne edessä – katso, miltä näyttää talvilomaviikkojen ennuste nyt!
Päivitetty 1.2.2022 klo 20.02
