Miten ukkonen syntyy?
Ukkonen on yksi vaikuttavimmista sääilmiöistä. Suomessa ukkoskausi alkaa tyypillisesti toukokuussa ja päättyy syyskuussa. Ukkospilven synty vaatii tarpeeksi vesihöyryä eli kosteutta ja pystysuuntaisia lämpötilaeroja ilmakehässä.
Myös kylminä vuodenaikoina yksittäiset ukkoset ovat mahdollisia, eli joskus salamointia voi nähdä keskellä talven sakeaa lumipyryä. Salamaksi kutsutaan ukkosen näkyvää osaa, ukkonen puolestaan kuullaan jyrähdyksenä tai pamauksena.
Miten ukkospilvi syntyy?
Usein ukkonen yhdistetään lämpimään kesäsäähän, sillä se vaatii syntyäkseen sekä lämpöä että kosteutta. Vain lämmin ilma voi sisältää paljon vesihöyryä, joka toimii ukkospilven rakennusaineena. Ukkospilvelle suotuisat olosuhteet syntyvät, kun lämpötila laskee voimakkaasti korkeuden mukana ja ilmakehässä on tarpeeksi kosteutta.
Kesäpäivänä ukkosen kehittyminen alkaa yksittäisen kumpupilven kasvamisesta lämpimässä säässä. Nousevat ilmavirtaukset saavat pilven kasvamaan pystysuunnassa, kunnes pilven huippu kohtaa inversiokerroksen, missä lämpötila alkaakin nousta. Kumpupilvi voi kasvaa muutamassa tunnissa täysimittaiseksi ukkospilveksi, jonka kasvu tyssää, kun se saavuttaa tämän kerroksen.
Lue myös: Ilmankosteus kertoo, kuinka paljon ilmaan on sitoutunut näkymätöntä vesihöyryä
Miten ukkospilven tunnistaa?
Ukkospilvet tunnistaa siitä, että ne kasvavat nopeasti korkeutta ja niissä on kukkakaalimainen rakenne. Nämä ovat merkkejä siitä, että ilmakehässä on runsaasti kosteutta.
Ukkospilven kasvu pysähtyy tropopaussiin kuta kuinkin matkustajaliikenteen lentokorkeudelle, missä pilven yläosa leviää vaakatasossa. Syntyy ukkospilvelle tyypillinen alasin, missä nousuvirtausten kuljettama kosteus leviää vaakasuunnassa eri suuntiin. Ukkospilven alaosa puolestaan on aina tumma, sillä auringonvalo ei läpäise paksua pilveä.
Helteet purkautuvat ukkosiin
Suomessa ukkoskausi on tyypillisesti aktiivisimmillaan kesä–elokuussa, tilastollisesti eniten on salamoinut heinäkuussa. Voimakkaimmat ukonilmat liittyvät meillä yleensä kylmän säärintaman ylitykseen, jonka myötä kostean ja helteisen ilmamassan ylle kiilaa ylemmässä ilmakehässä kylmää ja kuivaa ilmaa. Tällöin rytisee laajoilla alueilla ja ukkospilvistä voi tulla pitkäkestoisia ja laaja-alaisia.
Lue seuraavaksi: Pilvillä on monia eri syntytapoja – mitä ne ovat?
Päivitetty 9.2.2021 klo 11.26
