Kehät – valoa valon ympärillä

Kehä muodostuu valon taittuessa ja valon aaltoliikkeen eri vaiheiden vaikuttaessa toisiinsa.

Kehiä näkyy yleensä ohuen pilven pienissä vesipisaroissa tai jääkiteissä, mutta myös muissa pienissä hiukkasissa, kuten siitepölyssä. Valonlähteenä on usein kuu tai aurinko.

Yksinkertaisin kehätyyppi on valonlähteen ympärillä näkyvä sädekehämäinen, leveä valorengas tai -ympyrä, jota kutsutaan aureolaksi. Valonlähteen lähellä väri on vaalea tai sinertävä, kehän ulkolaidalla punertava.

Aureolan ympärillä voi näkyä myös useampia rengasmaisia kehiä, joissa ulkoreuna on jälleen punainen. Kehät erottuvat sitä paremmin, mitä vähemmän kokoeroa pisaroissa tai jääkiteissä on.

Väripilvet

Jos pilvet ovat hyvin kirkkaita ja niissä näkyy voimakkaita, sateenkaarta tai helmiäistä muistuttavia värejä, kyseessä voi olla väripilvi. Väripilvet muodostuvat yleensä yläpilvistä ja ovat lähellä aurinkoa. Värien syntytapa on sama kuin muissakin kehissä, mutta vesipisarat tai jääkiteet ovat keskenään osittain erikokoisia eikä pilvi ole tasainen, joten kehä ei näytä pyöreältä.

Väripilvet voivat muistuttaa helmiäispilviä, mutta helmiäispilvi on korkeammalla ilmakehässä ja koostumukseltaan erilainen.

Bishopin rengas

Tulivuorenpurkauksen tuottamat aerosolit, eli pienhiukkaset ja pisarat, voivat aiheuttaa laajan kehän valonlähteen ympärille. Yleensä tällainen Bishopin rengas muodostuu auringon ympärille.

Kuten muissakin yksinkertaisissa kehissä, sisäosa on vaalea, jopa sinertävä, ja sitä kiertävä reunus on valon taittumisen vuoksi punertava.

Lue seuraavaksi: Mikä on kangastus?

Päivitetty 25.1.2024 klo 17.42