Mainos latautuu…

Kevätpäiväntasaus: Päivä ja yö ovat yhtä pitkät koko maapallolla

Aurinkokalenteri
Aurinkoinen kevätpäivä Vaasassa.
Aurinkoinen kevätpäivä Vaasassa. Arkistokuva: Matti Hietala, Vaasa

Kevätpäiväntasauksena aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle. Pimeän ajan ja päivän valoisan ajan kestot ovat tällöin koko maapallolla kuta kuinkin yhtä pitkät eli noin 12 tuntia kumpikin.

Kevätpäiväntasauksen jälkeen pohjoisella pallonpuoliskolla lähestytään kesää ja päivä on yötä pidempi puolen vuoden ajan. Vastaavasti eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne kääntyy päinvastaiseksi.

Kevätpäiväntasauksen ajankohta

Kevätpäiväntasaus ajoittuu eri vuosina 19. ja 21. maaliskuuta välille. Kevätpäiväntasauksen aikoihin maapallon pyörimisakseli on kääntyneenä aurinkoon nähden siten, että aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle.

Kevätpäiväntasauksen jälkeen pohjoinen pallonpuolisko kallistuu vähitellen yhä enemmän kohti aurinkoa ja tämän vuoksi päivän kesto pitenee kesäpäivänseisaukseen saakka.

Koska aurinko paistaa kevätpäiväntasauksen jälkeen päivä päivältä yhä suoremmin ylhäältä päin, kohdistuu maanpinnalle myös enemmän aurinkoenergiaa pinta-alayksikköä kohden. Kun auringonpaisteen kulma pienenee, eivätkä lumi tai jää heijasta säteilyä pois, niin maanpinta ja ilmakehä pääsevät lämpenemään tehokkaammin.

Lue myös: Syyspäiväntasauksena yö on jälleen yhtä pitkä kuin päivä

Leskenlehti puskee esiin Jyväskylässä keväällä.
Kevätaurinko saa luonnon vähitellen heräämään. Arkistokuva: Maarit Siitonen

Termisen kevään kynnyksellä

Termisen kevään alkaminen ajoittuu yleensä eteläisessä Suomessa kevätpäiväntasauksen kynnykselle. Terminen kevät tarkoittaa, että vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi nollan asteen yläpuolelle. Terminen kevät alkaa maan eteläosassa tilastojen mukaan maaliskuun lopussa ja muualla maassa huhtikuun aikana.

Kevätpäiväntasauksen aikoihin aurinko paistaa jo yhtä korkealta kuin syyskuussa syyspäiväntasauksen aikoihin, mutta lämpötilat ovat syyskuuhun nähden vielä selvästi matalammat. Tämä johtuu siitä, että ilmakehällä kestää aikansa lämmetä kylmän talven jäljiltä ja lisäksi mahdollinen lumipeite ja jääpeite saattavat jarruttaa lämpötilan kohoamista.

Lue seuraavaksi: Termiset vuodenajat – milloin koittaa talvi, kevät, kesä tai syksy?

Päivitetty 20.3.2023 klo 10.05

Lue seuraavaksi

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa

Viimeksi katsomasi paikat

Foreca YouTubessa