Miksi taivas on sininen?

Ilmakehän molekyylit ja pienhiukkaset vaikuttavat taivaan väriin. Kirkas ja kuiva ilma on syvän sininen, kostean ilman väri on vaaleampi. Pölyinen ilma voi näyttää jopa kellertävältä.

Auringosta saapuva valo siroaa ilmakehässä ja saa taivaan näyttämään siniseltä. Valo siroaa erikokoisista pienistä hiukkasista tai molekyyleistä Rayleigh'n sirontalain mukaan, eli valo muuttaa suuntaansa osuessaan hiukkaseen. Mitä lyhyempi valon aallonpituus on, sitä voimakkaammin se siroaa ilmakehässä, joten ilmiö vaikuttaa enemmän siniseen kuin punaiseen valoon. Auringonvalon sinisen ja violetin sävyt muuttavat siis suuntaansa ja tulevat havaitsijaa kohti eri puolilta taivasta.

Violetin värin aallonpituus on lyhyempi kuin sinisen, mutta taivas ei silti näytä violetilta. Tämä johtuu siitä, että silmä havaitsee violettia huonommin ja auringonvalossa on suhteessa enemmän sinistä väriä.

Entä jos taivas ei näytäkään siniseltä?

Taivas näyttää yleensä punertavalta auringon ollessa lähellä horisonttia. Kun valo kulkee pitemmän matkan ilmakehässä, yhä suurempi osuus sinisestä valosta siroaa pois ja jäljelle jäävät punertavat sävyt. 

Joskus ilmassa on myös paljon pienhiukkasia, esimerkiksi maastopalon aikaan. Sininen valo siroaa silloin voimakkaasti ja lisäksi nokihiukkaset absorboivat lyhyitä aallonpituuksia, joten taivas näyttää kellertävältä. 

Suuremmat hiukkaset tai esimerkiksi vesihöyry sirottavat valoa eri tavalla kuin pienemmät, jolloin taivas näyttää vaaleammalta kuin kirkkaalla ilmalla. Vielä suuremmat sirottavat kohteet, kuten vesipisarat, saavat alueen näyttämään lähes valkoiselta, minkä vuoksi pilvet ovatkin usein valkoisia. Taivaalla voi nähdä myös muita värejä hiukkasten koon ja koostumuksen muuttuessa.

Lue seuraavaksi: Rusko – miksi auringonlasku on punainen?

Päivitetty 6.12.2020 klo 12.08