Sateen todennäköisyys näyttää, kuinka luotettava sade-ennuste on – ilmankosteus ei kerro sateesta
Tavallinen sade-ennuste ja sateen todennäköisyys pohjautuvat erityyppisiin sääennusteisiin, ja ne voivat olla näennäisesti ristiriidassa keskenään. Molemmilla on omat hyvät puolensa ja heikkoutensa, mutta parhaimmillaan ne yhdessä antavat kokonaiskuvan ennustetusta sateesta. Lue seuraavaksi, miten tavallista eli determinististä sade-ennustetta ja sateen todennäköisyyden prosenttilukua tulisi tulkita!
Forecan tuntiennusteessa on paras mahdollinen arvio siitä, milloin ja kuinka paljon vettä sataa tulevina päivinä. Sääennusteen pohjana ovat havainnot ja fysikaalinen säämalli: ennuste muodostetaan laskemalla tilanne eteenpäin pienin aika-askelin, jolloin lähipäiville saadaan sademäärä ja sateen ajoitus jopa tunneittan.
Deterministinen ennuste perustuu parhaaseen mahdolliseen lähtötietoon
Sääennuste perustuu nykytilanteen havaintoihin, joita kerätään koko maapallolta pääasiassa havaintoasemien, sadetutkien ja sääsatelliittien avulla. Tähän parhaaseen tietoon perustuvaa ennustetta kutsutaan deterministiseksi ennusteeksi.
Täydellisiä havaintoja on kuitenkin käytännössä mahdotonta saada jokaisesta pisteestä meren pintakerroksesta, maanpinnalta ja ilmakehän eri korkeuksilta. Sääennusteen alkutiedot ovat sen vuoksi aina jollakin tavalla vähän pielessä. Mitä pitemmälle ennuste yltää, sitä suurempia muutoksia virhe voi aiheuttaa.
Sääennusteen epävarmuutta voidaan tarkastella todennäköisyysennusteen avulla.
Todennäköisyysennuste ottaa huomioon säätilanteen eri vaihtoehdot
Havainnot eivät siis ole koskaan täysin kattavia. Niissä voi olla virheitä, jotka vaikuttavat suoraan sääennusteeseen. Ilmakehä on kaoottinen systeemi, eli pieni muutos lähtötilanteessa voi aiheuttaa merkittävän eron muutaman päivän päässä.
Sään ennustettavuutta tarkastellaan usein niin sanotun parviennusteen avulla. Siinä säämallia ajetaan pienin muutoksin kymmeniä eri kertoja, jolloin säätilanteen kehittymisen erilaiset vaihtoehdot näkyvät. Sadealue voi mennä parven jäsenissä vähän eri reittiä, eri muotoisena tai eri aikaan – tai jäädä kokonaan muodostumatta. Mitä kauemmas ennuste ulottuu, sitä suurempia erot tyypillisesti ovat.
Todennäköisyysennusteessa parven jäseniä verrataan keskenään. Sateen todennäköisyyden prosenttiluku kertoo, kuinka suuressa osassa parven jäsenistä sataa samassa koordinaattipisteessä. Sateen määrään pelkkä prosenttiluku ei ota kantaa.
Sateen todennäköisyys on saatavilla Forecan mobiilisovelluksessa (lataa sovellus iPhonelle App Storesta tai Androidille Play Storesta). Foreca.fi-sivuston tuntiennusteessa on sateen todennäköisyys 12 tunnin ajanjaksolle, ja 15 vrk ennusteessa todennäköisyys ilmoitetaan sadekertymän mahdollisena vaihteluvälinä.
Suuri todennäköisyys eli suuri prosenttiluku tarkoittaa sitä, että useimmissa parven jäsenistä sataa samaan aikaan ja samassa paikassa. Näin on esimerkiksi laajan matalapaineen yhteydessä.
Pieni todennäköisyys eli pieni prosenttiluku viittaa siihen, että vain harvassa säämalliajossa sataa yhtä aikaa. Sadekuurot voivat olla hyvin paikallisia, tai sadealue voi mennä tarkasteltavan paikan vierestä.
Miksi sade-ennuste ja sateen todennäköisyys vaikuttavat joskus keskenään ristiriitaisilta?
Deterministinen ennuste ja sateen todennäköisyys saattavat joskus vaikuttaa ristiriitaisilta. Ennustettu sademäärä voi olla 0 mm, ja samaan aikaan sateen todennäköisyys on yli 80 %. Sääsymbolissa voi myös näkyä sadetta, vaikka sateen todennäköisyys on alle 50 %. Miksi ennusteessa on sadetta, jos poutasää on todennäköisempää?
Deterministinen sääennuste on joskus erilainen kuin suurin osa parven jäsenistä. Alueella liikkuva laaja mutta hajanainen sadealue voi nostaa sateen todennäköisyyden korkeaksi, vaikka parhaan arvion mukaan sateessa on aukko tarkastellun koordinaattipisteen kohdalla. Vastaavasti sadekuurojen muodostuminen voi olla paikkakunnalla hyvin epävarmaa, mutta deterministisen ennusteen mukaan niin tapahtuu.
Sade-ennuste ja sateen todennäköisyys kertovatkin eri asiasta, mutta täydentävät toisiaan.
Ilmankosteus ei kerro sateen todennäköisyydestä
Yksi yleinen väärinkäsitys on se, että suhteellinen ilmankosteus kertoisi sateen todennäköisyydestä – eli mitä korkeampi ilmankosteus, sitä todennäköisemmin sataa. Näin asia ei kuitenkaan ole.
Suhteellinen ilmankosteus kuvaa ilmassa olevan vesihöyryn määrää suhteessa siihen, joka tarvittaisiin kyllästyspisteen saavuttamiseksi samassa lämpötilassa. Täysin vesihöyryn kyllästämä ilma eli 100 % suhteellinen ilmankosteus tarkoittaa maanpinnan lähellä käytännössä sumua.
Sateen muodostumiseen tarvitaan kyllä kosteutta, mutta sade syntyy yleensä satojen tai tuhansien metrien korkeudessa kostean ilman nousuliikkeestä. Putoavan sadepisaran tai lumihiutaleen reitin varrella tai maanpinnan lähellä ilma voi olla selvästi kuivempaa kuin sateen lähtöpaikassa.
Sääennusteessa suhteellinen ilmankosteus annetaan kahden metrin korkeuteen maanpinnasta. Kosteusprosentti voi siis olla suuri myös poutasäässä, ja joskus ilma voi olla melko kuivaa sateesta huolimatta.
Lue seuraavaksi: Ilmankosteus kertoo, kuinka paljon ilmaan on sitoutunut näkymätöntä vesihöyryä
Päivitetty 20.6.2023 klo 08.22
