Nämä ovat eri ukkostyypit – miten rintamaukkonen eroaa ilmamassaukkosesta?

Ukkostyypit ovat seuraavat: ilmamassaukkonen, rintamaukkonen ja supersolu-ukkonen.

Näistä yleisimpiä Suomessa ovat ilmamassa- ja rintamaukkoset. Supersolu-ukkoset ovat harvinaisempia ja hyvin voimakkaita.

Ilmamassaukkonen on paikallinen

Ilmamassaukkoset ovat lämpimään ja kosteaan ilmaan syntyviä ukkospilviä. Ne ovat halkaisijaltaan suhteellisen pienikokoisia ja melko lyhytikäisiä: yksittäinen ilmamassaukkonen selviää hengissä keskimäärin vain tunnin tai pari.

Ilmamassaukkosia kehittyykin usein kuuman kesäpäivän iltapäivinä tai iltoina, kun ukkospilvet kasvavat päivän mittaan lämpimässä ja kosteassa säässä. Ilmamassaukkosten sijaintia on hankala ennustaa, sillä ne ovat hyvin paikallisia ja lyhytikäisiä. Parhaiten ukkostilannetta voikin seurata sade- ja ukkostutkasta.

Katso seuraavaksi: Forecan sade- ja ukkostutka

Rintamaukkoset voivat olla laaja-alaisia

Rintamaukkoset puolestaan syntyvät säärintaman yhteyteen ja ovat laaja-alaisempia ja pitkäkestoisempia kuin ilmamassaukkoset. Rintamaukkoset voivat liittoutua useamman ukkossolun kanssa, jolloin ne muodostavat voimakkaita ja laaja-alaisia ukkosmyräköitä.

Rintamaukkosissakin on yleensä vuorokausivaihtelua ja ne ovat voimakkaimmillaan päivällä, mutta vuorokausivaihtelu ei ole yhtä suurta kuin ilmamassaukkosissa. Esimerkkeinä rintamaukkosista ovat Suomessa 12. elokuuta 2017 riehunut Kiira-ukkosmyräkkä sekä kesällä 2010 tuhoa aiheuttaneet Sylvi- ja Asta-rajuilmat.

Supersolu-ukkonen kylvää tuhoa

Ukkosista voimakkaimpia ovat niin sanotut supersolu-ukkoset. Supersolu-ukkoset ovat yleensä pienikokoisia ja tuhoisia. Niihin liittyy isoja rakeita ja voimakkaita tuulen puuskia, joissain tapauksissa myös trombeja ja tornadoja.

Supersolu-ukkonen on kuin raju matalapaine pienoiskoossa: supersolussa on “keskus”, jota tuuli kiertää aiheuttaen pilven uhkaavan näköisen ulkomuodon. Supersolu-ukkoset ovat hyvin paikallisia, mutta ne voivat olla pitkäkestoisia ja niihin liittyy erittäin voimakkaita nousuvirtauksia ja pyörteisyyttä.

Supersolu-ukkosia esiintyy Suomessa harvakseltaan ja ne ovatkin yleisimpiä lämpimämmässä ilmastossa keskileveysasteilla kesäaikana. Euroopassa supersolu-ukkosia on varsinkin Keski-Euroopassa ja Välimeren pohjoisosassa, mutta eniten niitä havaitaan Yhdysvalloissa tornadoalueella Keskilännessä.

Lue seuraavaksi: Trombin ja tornadon ero – miten ne syntyvät?

Päivitetty 10.2.2021 klo 12.35