Mitkä asiat vaikuttavat lämpötilaan? 

Lämpötilaeroihin maapallolla vaikuttaa ensisijaisesti auringonsäteilyn epätasainen jakautuminen. Myös meret, vuoristot ja pilvet vaikuttavat osaltaan.

Lämpötila on sademäärän lisäksi toinen suure, jonka avulla eri ilmastovyöhykkeet määritellään. Lämpötilaan vaikuttavia tekijöitä on useita: vesistöjen läheisyys, merivirrat, maanpinnan muodot, ilmamassat, auringonsäteilyn jakaantuminen, kosteusolot, sateet, tuuli ja pilvisyys. Lämpöoloihin vaikuttaa ennen kaikkea auringonsäteilyn epätasainen jakautuminen maapallolla.

Meret tasoittavat lämpötilan vaihtelua

Meret ja muut suuret vesistöt sitovat lämpöenergiaa ja vaimentavat lämpötilan vuorokautisia ja vuodenaikaisia muutoksia. Merivirrat vaikuttavat paikalliseen ilmastoon ja siten myös kunkin ajan hetken lämpötilaan kuljettamalla lämpöä.

Golfvirta on tästä hyvänä esimerkkinä, sillä se kuljettaa ympäristöään selvästi lämpimämpää merivettä Meksikonlahden edustalta aina Jäämerelle saakka. Tämän vuoksi Pohjois-Eurooppa onkin keskimäärin selvästi vastaavia leveysasteita lämpimämpi erityisesti talvikuukausina.

Vuoristoilla kylmempää, laaksoissa vaikuttaa föhn-ilmiö

Vuoristot voivat vaikuttaa lämpötilaan eri tavoin. Kun kivutaan korkeampaan ilmanalaan, lämpötila laskee keskimäärin 6–7 astetta jokaista kilometrin kohden. Tämän johdosta useat tropiikin korkeimmat vuorenhuiput ovat lumen ja jään peitossa.

Vuoristot laukaisevat usein myös paikallisia tuuli-ilmiöitä, kuten esimerkiksi föhn-tuulen. Se on lämmin laskutuuli, jonka vallitessa lämpötila voi laaksoalueilla kohota selvästi vuorten vastarinteitä korkeammalle.

Pilvet vaimentavat auringonsäteilyä ja säteilyjäähtymistä

Pilvinen sää tasoittaa vuorokauden eri ajanhetken välisiä lämpötilaeroja, eikä lämpötila yleensä pääse nousemaan kesälläkään kovin korkealle. Vastaavasti talvisin pilvipeite suojelee maanpinnan säteilyjäähtymiseltä, mikä pitää kovimmat pakkaset kurissa.

Korkeammalla ilmakehässä sijaitsevat yläpilvet vaikuttavat säähän keskimäärin lämmittävästi: ne päästävät auringonsäteilyä lävitseen ja kaappaavat maanpinnasta karkaavan pitkäaalto- eli lämpösäteilyn. Ala- ja keskipilvet puolestaan keskimäärin viilentävät säätä, sillä niiden läpi pääsee huomattavasti vähemmän säteilyä.

Ilmamassatkin vaikuttavat lämpötiloihin

Meteorologiassa puhutaan usein ilmamassoista, eli laajalla alueella vallitsevasta samankaltaisesta ilmasta. Ilmamassan lämpötilasta puhuttaessa meteorologit viittaavat siihen lämpötilaan, joka vallitsee keskimäärin 1,5 kilometrin korkeudella olevassa ilmakerroksessa. Suomen alueella vaikuttavat keskileveysasteiden ilmamassa sekä polaarinen ja arktinen ilmamassa.

Tuulet syntyvät lämpötila- ja ilmanpaine-erojen seurauksena. Ilmamassojen rajavyöhykkeellä tuuli yleensä voimistuu varsinkin ylempänä ilmakehässä. Ilmamassojen rajavyöhykkeelle syntyy myös matalapaineita, joskus jopa myrskyjä.

Ilmanpaine-ero kertoo yleisemminkin alueen säästä ja siten myös lämpötilasta. Mitä pienempiä ilmanpaine-eroja alueella on, sitä tasaisempaa säätä, heikompia tuulia ja pienempää päivien välistä lämpötilan vaihtelua. Tropiikissa on yleensä tällaista.

Tuuli tasoittaa lämpötilaeroja

Tuuli hillitsee lämpötilan laskuja ja nousuja sekoittamalla ilmaa pystysuunnassa. Kylmimmät lämpötilat vaativat selkeän ja heikkotuulisen sään, jolloin maanpinnasta pääsee karkaamaan lämpösäteilyä avaruuteen.

Rannikoille syntyvä merituuli viilentää säätä erityisesti rantakaistaleen tuntumassa. Tuuli voi kuljettaa pitkiäkin matkoja mukanaan lämpimiä ja kylmiä ilmamassoja.

Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?

Päivitetty 4.2.2021 klo 15.23