Tiedätkö, mitä ilmamassa tarkoittaa? Tämä on arktisen, polaarisen ja keskileveysasteen ilmamassan ero

Säälähetyksissä meteorologi puhuu usein ilmamassasta. Se voi olla esimerkiksi arktista, polaarista tai keskileveysasteiden ilmamassaa. Voidaan puhua myös kylmästä, lämpimästä tai helteisestä ilmamassasta. Ilmamassalla viitataan ilmakehän ominaisuuksiin noin 1500 metrin korkeudella.

Tietyn tyyppisen ilmamassan alueella ilmapaketin ominaisuudet, kuten esimerkiksi sen lämpötila ja kosteus, ovat samanlaiset. Samanlainen ilmamassa voi levittäytyä satojen tai tuhansien kilometrien laajuudelle.

Erilaisten ilmamassojen rajavyöhykkeellä kulkee tyypillisesti rintamavyöhykkeitä, joiden yhteyteen kehittyy myös sadealueita. Ylempänä ilmakehässä ilmamassojen rajavyöhykkeellä kulkee suihkuvirtaus.

Suomi kuuluu tyypillisesti polaarisen ja keskileveysasteiden ilmamassan rajavyöhykkeelle, mutta talvisin meille voi levitä myös pohjoisen napa-alueen arktista ilmamassaa.

Arktinen ilmamassa

Ilmamassojen määritelmissä saattaa olla maakohtaisia eroja, eikä mikään seuraavista määritelmistä ole absoluuttinen, mutta suuntaa-antavina niitä voi pitää.

Suomessa arktisen ilmamassan määritelmänä on se, että 850 hPa:n (hehtopascal) painepinnassa eli noin 1500 metrin korkeudessa ilman lämpötila on vähintään –18 astetta. Arktinen ilmamassa on tyypillisesti peräisin pohjoiselta napa-alueelta ja sen aikana maanpinnallakin koetaan kireitä pakkasia, ellei sitten sää ole pilvistä tai tuulista, mikä hidastaa pinnan säteilyjäähtymistä.

Talven kireimmät pakkaset liittyvät arktisen ilmamassan purkauksiin.

Polaarinen ilmamassa

Useimmiten Suomi kuuluu polaarisen ilmamassan vaikutuspiiriin. Sen määritelmä kesäaikana on se, että lämpötila 850 hPa:n painepinnassa on –5 ja +9 asteen välillä. Maanpinnalla lämpötila on keskikesällä aurinkoisessa ja heikkotuulisessa säässä reilut 15 astetta ilmamassan lämpötilaa korkeampi, eli periaatteessa jo polaarisen ilmamassan vallitessa Suomessa voisi kesäkuukausina nipin napin olla hellettä eli yli 25 astetta maan pinnalla kahden metrin korkeudessa.

Talvella polaarisen ilmamassan vallitessa lämpötila 1,5 kilometrin korkeudessa on –17 ja –3 asteen välillä. Kireitäkin pakkasia voi täten esiintyä.

Katso videolta, miten eri ilmamassat liikkuvat ja kilpailevat keskenään (sininen on polaarista tai arktista ilmamassaa, oranssi keskileveysasteiden ja punasävyinen trooppista ilmamassaa): 

Keskileveysasteiden ilmamassa

Toisinaan Suomeen pääsee virtaamaan keskileveysasteiden ilmamassaa etelämpää Euroopasta. Tämä tuo yleensä vuodenaikaan nähden lämmintä säätä, kesäisin jopa tukalaa hellettä.

Keskileveysasteiden ilmamassan lämpötila on kesäaikana yli +10 ja talviaikana yli –2 astetta. Suomen ennätyslukemat ilmamassan lämpötilassa ovat kohonneet reiluun 20 asteeseen. Tämä aiheutti 29. heinäkuuta vuonna 2010 sen, että maan pinnalla kahden metrin korkeudella lämpötila kohosi itäisessä Suomessa Joensuun Liperissä jopa 37,2 asteeseen. Lukema on Suomen virallinen lämpöennätys.

Muita määritelmiä

Voidaan puhua myös lämpimästä, kylmästä, viileästä ja epävakaisesta ilmamassasta, mutta nämä määritelmät ovat enemmänkin subjektiivisia, eikä niille ole siis mitään absoluuttista meteorologista määritelmää. Edellä ylhäällä otettiin kantaa lähinnä niihin ilmamassoihin, jotka vaikuttavat Suomen säähän. On myös olemassa esimerkiksi trooppinen ilmamassa, mutta sen vaikutus ei koskaan yllä näin korkeille leveysasteille.

Lue seuraavaksi: Harvinainen, poikkeuksellinen ja ennätyksellinen – mitä tarkoittavat nämä meteorologiasta tutut termit?

Päivitetty 21.12.2021 klo 16.48