Miltä näyttää Suomen sää keväällä 2100? Katso meteorologin kuvitteellinen ennuste!

Kevätkuukaudet, maalis–toukokuu, voivat Suomessa lämmetä 2–6 asteella vuosisadan loppuun mennessä riippuen ilmastotavoitteiden täyttymisestä. Pessimistisimmässä RCP8.5-skenaariossa keväät lämpenevät jopa 5–6 asteella, kun taas maltillisemmassa RCP4.5-skenaariossa lämpeneminen on 3–4 asteen luokkaa. Myös kevätkuukausien sademääriin on tiedossa lisäystä.

Vuonna 2100 terminen kevät tulee keskimäärin alkamaan Suomessa useita viikkoja nykyistä aikaisemmin. Eteläisessä Suomessa osa termisistä talvista saattaa nykymääritelmin jäädä kokonaan välistä, jolloin yhä useammin käy niin, että syksystä siirrytäänkin suoraan kevääseen. Etelä- ja lounaisrannikolla terminen talvi voi lyhetä lähivuosikymmeninä yhdeksällä vuorokaudella vuosikymmenessä, maan pohjoisosassakin viidellä.

Terminen talvi on silloin, kun vuorokauden keskilämpötila on pitkäkestoisesti nollan alapuolella. Termisellä keväällä tarkoitetaan, että vuorokauden keskilämpötila kohoaa pysyvästi 0 ja +10 asteen välille. Termisen kesän alkaessa vuorokauden keskilämpötila nousee yli 10 asteen.

Nykyilmastossa terminen kevät on vuodenajoistamme lyhyin, mutta tulevaisuudessa sen kesto pitenee maan eteläosassa ja pysyy kuta kuinkin ennallaan pohjoisessa Suomessa. Terminen kesä puolestaan saattaa vuosisadan loppupuolella alkaa maan eteläosassa yhä useammin jo huhtikuun puolella. Aikaisimmillaan se onkin Etelä-Suomessa alkanut jo 19. huhtikuuta vuosina 1991 ja 2000.

Lämpötilojen ohella kevätkuukausien sademääräkin on kasvamassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin talvikuukausina. RCP8.5-skenaariossa sademäärä kasvaa Suomessa vuosisadan loppuun mennessä keväisin noin 20 %, kun taas RCP4.5-skenaariossa kasvu on 10–15 %.

Lopullinen lämpenemisen suuruus ja muut muutokset ilmastossa riippuvat ennen kaikkea kasvihuonepäästöjen määrästä, ilmakehään sitoutuneesta hiilidioksidista ja ilmastotavoitteiden onnistumisesta.

Käytämme tässä artikkelissa kahta ilmastonmuutoksen vaikutuksia kuvaavaa skenaariota (RCP8.5 ja RCP4.5) Suomen tulevan kevätilmaston arvioimiseksi.

Katso alta videolta meteorologin kuvitteellinen sääennuste huhtikuulle 2100!

RCP8.5-skenaario (ilmastotavoitteet eivät toteudu): Keväät lämpenevät selvästi ja sademäärä kasvaa

RCP8.5 on skenaario, jossa ilmastotavoitteet kirjaimellisesti karkaavat käsistä ja ilmaston lämpeneminen jatkuu voimakkaana. Tällöin päästöt jatkavat kasvamistaan kolminkertaistuen vuoteen 2100 mennessä. Tämä tarkoittaa, että Suomen kevätkuukaudet lämpenevät keskimäärin 5–6 asteella siten, että lämpeneminen on voimakkainta maaliskuussa ja pienintä toukokuussa.

RCP8.5-skenaario nostattaa myös kevätkuukausien sademäärää muita ilmastoskenaarioita enemmän. Eli mitä enemmän maapallon ilmasto vuosisadan loppuun mennessä lämpenee, sitä suurempia sademääriä Suomeen on kevätpuolella odotettavissa. Keskimäärin sademäärä nousee RCP8.5-skenaariossa keväisin noin 20 %. 

Pessimistisin RCP8.5-skenaario indikoi myös auringonsäteilyn vähenemistä erityisesti maalis–huhtikuussa (5–10 %), jolloin kevään alkupuolisko olisi nykyistä pilvisempi. Toukokuun osalta muutosta ei tulisi olemaan.

Mikäli maalis–toukokuun lämpötila kohoaisi meillä 5–6 asteella, tarkoittaisi tämä käytännössä seuraavaa:

• Helsingissä kevätsää muistuttaisi Unkarin pääkaupungin Budapestin nykyistä kevätsäätä.
• Sodankylässä keväät muistuttaisivat Suomen etelärannikon nykykeväitä.
• Loppukevään hellepäivien todennäköisyys kasvaa.
• Kevättulvat pahenevat selvästi maan pohjoisosassa, kun taas etelässä niiden todennäköisyys laskee.
• Ruohikko- ja maastopalokausi aikaistuu ja pitkittyy selvästi.
• Siitepölykausi aikaistuu ja oireilu pahenee voimakkaasti.
• Keväisten rankkasateiden todennäköisyys kasvaa varsinkin loppukeväällä.

RCP4.5-skenaario (ilmastotavoitteet toteutuvat osittain): Keväät lämpenevät ja sateistuvat maltillisemmin

RCP4.5-skenaarion toteutuminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kasvihuonepäästöt jatkavat aluksi kasvamistaan, mutta kääntyvät laskuun vuoden 2040 jälkeen. Jos näin kävisi, kevätkuukaudet lämpenisivät Suomessa noin 3–4 asteella. Lämpeneminen olisi suurinta maaliskuussa (noin neljä astetta) ja pienintä toukokuussa (kolme tai hieman alle kolme astetta).

RCP4.5-skenaariossa kevätkuukausien sadanta kasvaa 10–15 %. Sadannan kasvu on suurempaa alkukeväällä maaliskuussa ja pienintä toukokuuussa.

RCP4.5-skenaarion toteutuminen vähentäisi lumisateiden osuutta keväisin ja aikaistaisi termisen kevään alkua niin ikään viikoilla. Kevätkuukausien lämpeneminen voisi kiihdyttää kevättulvia Lapissa, sillä lumet sulavat aiempaa nopeammin. RCP4.5-skenaariossa pysyvä lumipeite olisi maan etelä- ja länsiosasta todennäköisesti sulanut pois jo maaliskuun alkuun mennessä, eikä sitä joka talvi rannikkoalueilla välttämättä saataisi lainkaan.

Mikäli maalis–toukokuun lämpötila kohoaisi meillä 3–4 asteella, tarkoittaisi tämä käytännössä seuraavaa:

• Helsingissä keväät muistuttaisivat Tanskan pääkaupungin Kööpenhaminan nykykeväitä.
• Sodankylässä keväät muistuttasivat Tampereen nykykeväitä.
• Hellepäivien todennäköisyys kasvaa loppukeväällä.
• Kevättulvat pahenevat maan pohjoisosassa, kun taas etelässä niiden todennäköisyys laskee.
• Ruohikko- ja maastopalokausi aikaistuu ja pitkittyy.
• Siitepölykausi aikaistuu ja oireilu voi pahentua.
• Keväisten rankkasateiden todennäköisyys kasvaa varsinkin loppukeväästä.

Keväät pitenevät ja lumi sulaa aikaisemmin pois

Kevät on nykyilmastossamme lyhyin vuodenaikamme. Keskimäärin termistä kevättä kestää vain vajaan kahden kuukauden ajan.

Jos tulevaisuudessa kevät alkaa aikaisemmin, voi termisen kevään kestokin pidentyä. Mielenkiintoisia ovatkin ne vuodet, jolloin termisen talven määritelmä ei osassa maata täyty lainkaan – tällöin vuorokauden keskilämpötila ei enää yhtäjaksoisesti laske nollan asteen alapuolelle.

Tämän myötä onkin aiheellista pohtia, pitääkö termisen talven määritelmää uudistaa vai hypätäänkö termisestä syksystä suoraan kevääseen, jos talvi jää välistä. Esimerkiksi Ruotsissa on käytössä menetelmä, jonka mukaan termiseen kevääseen siirrytään viimeistään 15. helmikuuta siirrytään, mikäli termisen talven määritelmä ei ole siihen mennessä täyttynyt.

Talvi- ja kevätkuukausien lämpeneminen aiheuttaa väistämättä sen, että lumipeite sulaa pois nykyistä aiemmin. On mahdollista, että kevättulvat helpottavat maan etelä- ja keskiosassa, mutta vastaavasti pohjoisessa ne voivat pahentua. Talvikuukausien sademäärän kasvu voi tuoda Lappiin erittäin runsaslumisia talvia ja mikäli kevät alkaa nykyistä aiemmin ja nopeammin, tuloksena on ennennäkemättömiä kevättulvia.

Siitepölykausi pitenee, allergiaoireet lisääntyvät

Kevään aikaistuminen tuo siitepölyallergikoille ikäviä uutisia: siitepölykausi pitkittyy ja alkaa nykyistä aiemmin. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan jo menneinä vuosikymmeninä Euroopassa on havaittu, kuinka esimerkiksi koivun siitepöly aiheuttaa yhä useammille oireita ilmastonmuutoksen myötä. Koivun siitepölyä on ollut ilmassa aiempaa pidemmän aikaa.

Samansuuntainen huomio on myös kirjattu Michiganin yliopiston tutkimuksessa, jonka mukaan vuonna 2018 siitepölykausi alkoi Yhdysvalloissa 20 vuorokautta aikaisemmin ja päättyi 10 vuorokautta myöhemmin kuin vuonna 1990. Trendi lienee Euroopassa samansuuntainen, koska meiltä löytyy paljon samoja puu- ja kasvilajeja.

Michiganin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa puhutaan myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden lisääntymisestä ja sen vaikutuksesta siitepölyallergiaan. Hiilidioksidin lisääntyminen voi lisätä proteiinien määrää siitepölyssä, mikä kuormittaa siitepölyallergikkoa entisestään. Myös ilmansaasteiden lisääntyminen kasvattaa allergiaoireista kärsivien tuskaa. Pienemmät saastepartikkelit voivat yhdessä siitepölyn kanssa kulkeutua yhä herkemmin hengitysteihin ja laukaista oireita.

Lue seuraavaksi: Suomen sää talvella 2100, katso meteorologin kuvitteellinen ennuste: Talvitulvia, tuulituhoja ja läpitunkematonta harmautta

Lähteet:

Ilmasto-opas: Sademäärät kasvavat ja rankkasateet voimistuvat

Tutkimus: Ruosteenoja ym. (2016): Climate Projections for Finland Under the RCP Forcing Scenarios

Tutkimus: Biedermann ym. (2019): Birch pollen allergy in Europe

Tutkimus: Zhang & L. Steiner, Michiganin yliopisto (2022): Projected climate-driven changes in pollen emission season length and magnitude over the continental United States

Markus Mäntykannas

Päivitetty 8.4.2022 klo 16.03