Mistä aineista ilmakehä koostuu ja miksi otsoni on meille hyödyllinen?
Maata ympäröivä, noin 100 kilometrin paksuinen ilmakehä, mahdollistaa elämän ja sään maapallollamme.
Ilmakehä koostuu muun muassa typestä, kaasusta ja hiilidioksidista, jolla on suuri merkitys maapallon elinolosuhteiden ja kasvien kannalta. Ilmakehästä löytyy myös vesihöyryä, joka mahdollistaa meillä näkyvän sään, kuten pilvet ja sateet.
Ilmakehä koostuu neljästä eri kerroksesta
Ilmakehän alin kerros on troposfääri, joka yltää keskimäärin 20 kilometrin korkeudelle. Seuraavana vuorossa on stratosfääri, joka kohoaa 50 kilometriin. Mesosfääri kohoaa 80 kilometrin korkeuteen ja tämän yläpuolella on viimeinen kerros, termosfääri, missä muodostuvat muun muassa revontulet.
Näkyvä sää syntyy troposfäärissä
Näkyvä sää syntyy ilmakehän alimmassa kerroksessa troposfäärissä erityisesti 1–10 kilometrin korkeudella. Vielä stratosfäärissä ja mesosfäärissäkin näemme välillä pilviä, kuten esimerkiksi helmiäispilviä ja valaisevia yöpilviä. Korkeuden mukana kosteussisältö kuitenkin laskee hyvin pieneksi, joten pilvillä ei enää ole niin paljoa rakennusainesta.
Otsoni torjuu haitallista säteilyä
Otsonia esiintyy kaikissa ilmakehän kerroksissa, mutta eniten sitä tavataan 15–30 korkeudella. Otsonista on suuri hyöty meille maapallon asukkaille, sillä se sitoo itseensä auringon haitallista ultraviolettisäteilyä. Otsonikadon aikana haitallista säteilyä pääsee maanpinnalle enemmän.
Seuraavassa taulukossa on esitetty ilmakehämme yleisimmät kaasut ja niiden pitoisuudet ilmakehässämme.
| Aine | Pitoisuus ilmakehässä (%) |
|---|---|
| Typpi | 78,1 % |
| Happi | 20,9 % |
| Argon | 0,93 % |
| Hiilidioksidi | 0,039 % |
| Neon | 0,0018 % |
| Helium | 0,0005 % |
| Metaani | 0,00017 % |
| Krypton | 0,00011 % |
| Vety | 0,00005 % |
| Otsoni | 0,000004 % |
Lue seuraavaksi: Ilmakehän kerrokset
Päivitetty 20.5.2020 klo 09.21
