Miksi ennustettu ukkonen jäi tulematta?

Ukonilmat kuuluvat Suomen kesään. Joskus ennustetut ukkoset jäävät kuitenkin tulematta. Syynä voi olla ilmiön paikallisuus tai ilmakehän muut olosuhteet, jotka estävät ukkoskehityksen.

Valtaosa Suomen ukkosista liittyy melko pienialaisiin ja yksittäisiin ukkoskuuropilviin. Toisinaan ukkospilvet voivat liittoutua ja muodostaa hyvinkin laaja-alaisia ja nopealiikkeisiä ukkospilvirykelmiä. 

Ukkonen on paikallinen ilmiö

Salamasymboli lisätään sääennusteeseen silloin, kun ukkosen todennäköisyys on tietyllä alueella kohonnut. Se ei kuitenkaan ole tae salamoinnista. Ukkospilviä kehittyy sattumanvaraisesti tietyille alueille ja niiden halkaisija voi olla vain joitain kilometrejä. Usein ilmiö onkin hyvin paikallinen, jolloin voi käydä niin, että suurin osa ennustetusta ukkosalueesta jääkin vaille ukonilmaa.

Seuraa sade- ja ukkoskuuroja reealiajassa Forecan säätutkasta.

Ukkospilvet ovat lyhytikäisiä

Paikallisuuden lisäksi ukkoskuurot ovat usein lyhytikäisiä. Yksittäisten ukkoskuuropilvien elinkaari voi olla vain tunnin tai muutaman luokkaa. Sadetutkassa voikin joskus näyttää siltä, että voimakas ukkonen tulee ihan kohta päälle, mutta pilvi ehtiikin menettää energiansa ennen paikalle saapumista.

Näin käy erityisesti Baltian puolelta lähestyville ukkoskuuroille, kun ne lähtevät ylittämään kylmää merialuetta. Kylmän meren yllä ukkosille ei ole energiaa samalla tavalla tarjolla kuin auringon lämmittämän mantereen yllä.

Lue myös: Missä päin Suomea ja maapalloa ukkostaa eniten?

Ilmakehän "tulppa" voi estää ukkoskehityksen

Entä kun ennustetut ukkoset jäävät tulematta, vaikka olosuhteet ovatkin suotuisat?

Tyypillisin syy ukkoskehityksen tyssäämiseen on ilmakehän ”tulppa” eli inversiokerros, jossa lämpötila ylempänä ilmakehässä nouseekin korkeuden mukana hetkellisesti. Ukkospilven syntymisen edellytys on, että lämpötila laskee korkeuden mukana ja mielellään voimakkaasti.

Aurinko lämmittää kesäpäivinä maanpintaa voimakkaasti, jolloin lämmennyt ja ympäristöään kevyempi ilma nousee kohti ylempiä ilmakerroksia. Nousuliike jatkuu niin kauan, kunnes kohdalle osuu ilmakerros, jossa ympäröivä ilma onkin nousevaa ilmapakettia lämpimämpää. 

Lämpimämpi ilmakerros voi torpata ukkospilven kehityksen, sillä silloin ilma ei pääse enää kohoamaan ylöspäin, mikä on ukkospilven kehityksen kannalta välttämätöntä. Tällöin taivaalla voi näkyä runsaasti kumpupilviä, joiden huippu lähtee inversiokerroksen kohdalla leviämään.

Lue seuraavaksi: Miten ukkonen syntyy?

Päivitetty 16.7.2020 klo 09.09