Elämme kylmintä talvea moneen vuoteen, mutta mitä tapahtui ilmastonmuutokselle? "Talvet 2020 ja 2021 kuin yö ja päivä"

Eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa on eletty kylmintä talvea vuosiin. Samalla esiin on noussut kysymys, että mitä kuuluu ilmastonmuutokselle, kun nyt on näin kylmää. Iso kuva saattaa kuitenkin helposti unohtua, sillä ilmastonmuutosta ei yksittäinen talvi hetkauta suuntaan eikä toiseen. Talvisäät vaihtelevat Suomessa ennen kaikkea luonnollisten syiden takia.

Vuosi sitten Suomessa rekisteröitiin digitoidun mittaushistorian lämpimin talvi, mutta tämä talvi on täysi vastakohta. Sään luontainen vaihtelu on meidän leveysasteilla Atlantin valtameren ja Venäjän mantereen välissä suurta, joten eri vuodet harvoin muistuttavat toisiaan. Viime talven lauhalle ja tämän talven kylmälle säätyypille löytyy ennen kaikkea liuta luonnollisia syitä, mutta kyllä ilmastonmuutoskin taustalla vaikuttaa.

Lue lisää tämän talven kylmyydestä eri puolilla maapalloa:

• Pohjois-Amerikkaa piinaa nyt ilmiö, joka ei meteorologisesti olisi mahdollinen muualla: "Pakkaset kolkuttelevat tropiikkia"

• Kylmyys kouraisee Suomesta Välimerelle – myös Texasissa asti sataa lunta! Miltä näyttää alkava viikko?

• Helmikuu hyydytti Euroopan, mutta ennusteissa näkyy mielenkiintoinen yksityiskohta: "Yläilmakehässä tapahtuu pian ratkaiseva käänne"

• Kanariansaaret peittyivät lumeen – katso hämmentävät kuvat ja selitys ilmiölle

• Espanjassa erikoisin tammikuu ikinä: Uusi pakkas- ja helle-ennätys saman kuukauden aikana – taustalla tuttu ilmiö Norjasta

Talvi 2020: Vahva polaaripyörre ja länsivirtaukset

Vuosi sitten maa oli synkän mustana eteläisessä Suomessa, eikä pysyvästä lumipeitteestä ollut tietoakaan. Termisen talven kesto jäi esimerkiksi Helsingissä ja Turussa vain viiteen vuorokauteen ja monet kauhistelivat, ovatko litisevän märät ja umpiharmaat talvet tulleet jäädäkseen.

Ennätyslämpimän talven taustalla olivat ennen kaikkea luonnolliset syyt, mutta poikkeama normaalia lämpimämpään suuntaan tuskin olisi ollut yhtä suuri ilman taustalla vaikuttavaa ilmastonmuutosta.

Suomen talvisäähän ja lämpötiloihin vaikuttavat ennen kaikkea seuraavat tekijät:

• Polaari- eli napapyörteen voimakkuus
• Suihkuvirtauksen reitit
• Pohjoisen napa-alueen jääpeite
• Itämeren lämpötila ja jääpeite
• Matalapaine- ja myrskytoiminta

Tiiviin polaaripyörteen aikana länsivirtaukset ovat keskimäärin leveysasteillamme voimakkaita ja kaikista kylmin, arktinen ilmamassa, pysyy tiiviin pyörteen sisäpuolella. Pyörteestä pääsee muodostumaan voimakas, jos pohjoisen napa-alueen jääpeitteen laajeneminen alkaa jo hyvissä ajoin syksyllä, koska tällöin lämpötilaerot eteläisempien leveysasteiden välillä kasvavat suuriksi. Tämä mekanismi ruokkii napapyörteen voimistumista.

Talvella 2020 polaaripyörre oli ajoittain ennätysvahva ja länsivirtaukset olivat hyvin voimakkaita, mistä kielivät myös lukuisat Pohjois-Atlantilla syntyneet matalapaineet ja talvimyrskyt. Vuonna 2020 Suomessa koettiin peräti 44 myrskypäivää, kun tilastollinen keskiarvo on 27. Aktiivinen myrskyvuosi on kytköksissä voimakkaaseen napapyörteeseen.

Ilmamassoja Suomen ympäristössä tyypillisesti jakava polaarinen suihkuvirtaus kaartoi talvella 2020 melko pohjoiseen, jolloin meille ohjautui jatkuvalla syötöllä Atlantin lauhaa ja kosteaa ilmaa. Itämeren jääpeite jäi hyvin suppeaksi ja merivesi oli läpi talven tavanomaista lämpimämpää, mikä nosti erityisesti saariston ja rantakaistaleen keskilämpötiloja.

Lukuisten myrskyjen ja jäättömänä lainehtivan Itämeren lieveilmiöinä nähtiin myös säännöllisiä rannikkotulvia, kun voimakkaat ja pitkäkestoiset lounaistuulet pakkasivat merivettä kohti Suomen rantaviivaa.

Ilmastonmuutoksen myötä lumiset pakkastalvet tulevat olemaan harvinaisempia maan etelä- ja keskiosassa ja pohjoisessakin lumipeitekauden kesto on vääjäämättä lyhenemään päin. Talvisadanta kasvaa ja yhä suurempi osuus sateista tulee varsinkin lähellä rannikkoalueita silkkana vetenä.

"Ilmastonmuutoksen myötä lumiset pakkastalvet tulevat olemaan harvinaisempia"

Vuosi sitten koettu talvi oli siis esimakua siitä, mihin suuntaan yhä useampi talvi on vastaisuudessa kehittymässä, mutta täytyy muistaa, että vuosien välinen vaihtelu tulee pysymään suurena. Tulemme siis tulevaisuudessakin varmasti kokemaan kylmiä lumitalvia.

Talvi 2021: Polaaripyörre hajosi, kylmää kyytiä keskileveysasteilla

Kulunut talvi näyttäytyy täydellisenä vastakohtana viime talvelle, jos ei joulukuuta lasketa mukaan. Tammi- ja helmikuussa olemme saaneet reilusti lunta ja kylmä sää on valunut pohjoisesta hyvinkin eteläisille leveysasteille Atlantin molemmin puolin. Viime talven kosteat matalapaineet vaihtuivat Pohjois-Euroopassa tänä talvena pitkäkestoiseen ja kylmään korkeapaineeseen.

Euroopan hyytävän sään ja lumentulon myötä on kyseenalaistettu jopa koko ilmastonmuutos, vaikka yksittäinen talvi ei merkitse ilmastotilastoissa mitään. Ilmastollinen vertailukausi on yleensä 30 vuotta ja näin pitkään tarkastelujaksoon mahtuu aina myös kylmempiä talvia. Ilmaston maailmanlaajuinen trendi on ollut kuitenkin lämpenevä jo viimeiset neljä vuosikymmentä, eikä sitä yksittäinen kylmempi talvi Euroopassa hetkauta.

"Hyytävän sään ja lumentulon myötä on kyseenalaistettu jopa koko ilmastonmuutos, vaikka yksittäinen talvi ei merkitse ilmastotilastoissa mitään"

Tänä talvena kylmien sääilmiöiden tapahtumaketjun laukaisi vuodenvaihteessa Siperian yllä tapahtunut äkillinen stratosfäärin lämpeneminen, jonka myötä polaaripyörre heikkeni. Sen seurauksena heikkenivät myös länsivirtaukset ja matalapainetoiminta. Tämä puolestaan johti siihen, että laajoille alueille keskileveysasteita pääsi muodostumaan pitkäkestoisia korkeapaineen alueita, joiden ympäristössä pakkanen on paukkunut. Euroopassa kylmät itä- ja koillisvirtaukset ovat hallinneet säätä jo usean viikon ajan.

Yhdysvalloissa puolestaan kylmän sään todennäköisyyttä on tänä talvena polaaripyörteen heikentymisen ohella ruokkinut La Niña -ilmiö. Sen aikana kylmänpurkutilanteet ovat yleisiä pitkin Kanadaa ja Yhdysvaltojen pohjoisissa osavaltioissa. Nyt arktista ilmaa on kuitenkin lurahtanut jo Meksikoon saakka.

Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti myös yllättämään ääri-ilmiöillään: lauhtuvien talvien vastapainona kylmänpurkutilanteita lumisateineen tullaan kenties näkemään yhä säännöllisemmin eteläisillä leveysasteilla, vaikka isossa kuvassa talvien keskilämpötila onkin kohoamassa.

Kun napa-alueen ja tropiikin väliset lämpötilaerot pienenevät vuosien saatossa, kaiken järjen mukaan myös napapyörre heikkenee. Tämä voi johtaa siihen, että kylmää ilmaa pääsee talviaikana valumaan hyvin eteläisille leveysasteille, kuten esimerkiksi Välimerelle tai jopa Afrikkaan saakka.

Suomessakin "vanhan ajan" pakkastalvia tullaan vielä näkemään, mutta taustalla olevan ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo pakkastilanteissakin. Kun ilma virtaa meille kylmimmästä mahdollisesta suunnasta idästä tai koillisesta, uusia pakkasennätyksiä ei ole enää syntynyt. Vaikka sääasetelma siis on ollut meillä useampana talvena "kylmin mahdollinen", lämpötila ei laske enää niin alhaiseksi kuin se olisi vastaavassa asetelmassa voinut laskea vuosikymmeniä sitten.

Lumi- ja jääpeitteen vaikutus talvisäähän

Kylmä sää on myös tuonut pitkään odotetun jääpeitteen Itämeren pohjoisiin osiin. Yhä kuitenkin merkittävä osa merestämme lainehtii jäättömänä, eikä vielä olla edes saavutettu tyypillisen helmikuisen jääpeitteen laajuutta.

Jää- ja lumipeite itsessään edesauttavat sitä, että talviset olosuhteet jatkuvat ja pakkanen pääsee kiristymään, koska jää ja lumi heijastavat merkittävän osan auringonsäteilystä. Lumeton maaperä ja sulat vesistöt pääsisivät lämpenemään nopeammin kevättalven auringossa.

Lue seuraavaksi: Talvilomien kuukausiennuste: “Suomi on tulevat viikot kahden tulen välissä” – näkyykö jo kevättä?

Markus Mäntykannas

Päivitetty 17.2.2021 klo 10.44