"Syvä kuoppa" länsivirtauksissa ennakoi kuluvan talven kylmimpiä hetkiä: "Pörssisähkön käyttäjät joutuvat koetukselle"

Lauhat ja lumettomat ajat ovat nyt ohi eteläisestäkin Suomesta. Säätyypin ennakoidaan muuttuvan lähipäivinä selvästi talvisemmaksi: pakkanen kiristyy ja lisää luntakin on tiedossa. Yläilmakehässä oleva polaaripyörre on heikkenemässä ja länsivirtaukset hidastuvat helmikuun lopussa rajusti, mikä lisää kylmän sään todennäköisyyttä. Pörssisähkön käyttäjät joutuvat vielä kertaalleen koetukselle, kun kylmä ja heikkotuulinen sää uhkaavat nostaa sähkön hintaa.

Euroopan keskuksen ECMWF:n ennusteissa on nyt selvä merkki säätyypin hyytymisestä Pohjois-Euroopassa. Myös muut ennustemallit tukevat tätä kehityssuuntaa.

Norjan Huippuvuorten läheisyydessä on yhdysvaltalaisen GFS-analyysin perusteella havaittu yli 50 astetta normaalia korkeampia lämpötiloja stratosfäärissä 30 kilometrin korkeudessa. Lämpötila kohosi siellä +1 asteeseen. Ilmiötä kutsutaan stratosfäärin äkilliseksi lämpenemiseksi (eng. "Sudden stratospheric warming") ja tämä ilmiö tuppaa heikentämään napa-aluetta kiertävää polaaripyörrettä.

"Jossain päin pohjoista pallonpuoliskoa tämä ennustettu asetelma voi jarruttaa kevään alkamista ja tuoda mukanaan hyytäviä ja talvisia episodeja"

Polaaripyörteen heikkeneminen lisää arktisen ilmamassan purkausten todennäköisyyttä Suomen leveysasteilla ja etelämpänäkin.

Lue seuraavaksi: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Länsivirtaukset heikkenevät rajusti, sää kylmenee Suomessa alkavalla viikolla

ECMWF:n ennusteen mukaan Suomen leveysasteilla (leveyspiirillä 60 °N) puhkuvat yläilmakehän länsivirtaukset ovat hidastumassa merkittävästi helmikuun loppua kohden mentäessä, mikä viittaa stratosfäärissä olevan polaaripyörteen heikkenemiseen. Ennusteen mukaan länsivirtaukset elpyvät tilapäisesti 20. helmikuuta alkavalla viikolla, mutta notkahtavat uudestaan helmi–maaliskuun vaihteessa.

Länsivirtausten ennustetaan elpyvän hitaasti maaliskuun aikana lähemmäs tilastollista keskiarvoa, mutta kokonaisuudessaan ne näyttävät jäävän vaisuiksi. Jossain päin pohjoista pallonpuoliskoa tämä ennustettu asetelma voi jarruttaa kevään alkamista ja tuoda mukanaan hyytäviä ja talvisia episodeja. Ei voida kuitenkaan tarkkaan sanoa, mihin kohtaan kylmän ilmamassan purkaukset kulloinkin osuisivat.

Tavanomaista kylmemmän sään todennäköisyys kasvaa keskileveysasteilla kuun loppupuolella ja Suomikin on saamassa siitä osansa. ECMWF:n tuoreen sään kuukausiennusteen mukaan polaaripyörteen heikkenemisen merkit tuntuvat lähiaikoina selvimmin Pohjois-Amerikan pohjoisissa osissa, sillä esimerkiksi Kanadaan ennustetaan helmikuun lopulla laajalti 30–45 asteen pakkasia.

Eteläsuomalaisten talvilomaviikko starttaa kylmenevissä merkeissä. Seuraavaa sakeaa lumisadealuetta odotellaan maan lounaisosaan maanantai-illan ja tiistaiyön aikana. Tämänhetkisessä ennusteessa sadealueen itäreuna näyttäisi yltävän hieman Hankoniemen itäpuolelle, mutta sadealueen reittiin liittyy vielä epävarmuuksia.

Lumisateiden jälkeen Suomeen on vahvistumassa korkeapaineen alue, joka pyöräyttää maahamme koillisesta hyvin hyytävää ilmaa. Keskiviikon vastaisena yönä maan etelä- ja itäosassa voidaan mitata jopa 15–25 asteen pakkasia, paikoin itärajalla voi olla tätäkin kylmempää. Lämpötila näyttäisi pysyvän pakkasen puolella koko talvilomaviikon ajan, ja selkeinä hetkinä pakkanen voi loppuviikollakin olla paikoin kireää.

"Etelärannikolla edessä ovat todennäköisesti kuluvan talven kylmimmät hetket"

Etelä-Suomessa kireän pakkasen raja on –15, Keski-Suomessa –20 ja pohjoisessa Suomessa –25 astetta.

Katso alkavan viikon sääennuste alta videolta:

Etelärannikolla edessä ovat todennäköisesti kuluvan talven kylmimmät hetket, sillä esimerkiksi Helsinki–Kaisaniemen mittausasemalla talven toistaiseksi kylmin lukema on "vain" –13,5 astetta. Keskiviikkoaamuna ja -iltana lämpötilan on ennustettu Helsingissä ja muuallakin etelärannikolla laskevan alle 15 pakkasasteen.

NAO-indeksi negatiiviseksi ja perään korkeapaine: "Kaikki lämpötilat –30 ja +10 asteen välillä ovat mahdollisia"

Myös Euroopan ilmanpaineasetelmia ennustava parametri ennakoi Euroopan-mantereelle kylmän ilmamassan purkauksia lähiaikoina.

NAO-indeksin positiivinen vaihe on päättymässä helmikuun 23. päivänä ja vaihtumassa heilahtelun negatiiviseen vaiheeseen, jonka aikana länsivirtaukset keskimäärin Euroopassa heikkenevät. Samaan aikaan pakkanen lähtee tuntuvasti Suomessakin kiristymään ja kylmää ilmaa on leviämässä myös muualle itäiseen Eurooppaan ja Mustanmeren ympäristöön.

Lue myös: Mikä on NAO ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

Helmikuun viimeisinä päivinä on puolestaan merkkejä Skandinavian ympäristössä olevasta laaja-alaisesta korkeapaineen alueesta, joka voisi tuoda säähän erittäin suuria vaihteluita. Ajoittain pakkanen voi pohjoisvirtauksissa olla kireää, mutta ajoittain syntyisi lauhoja ja keväisiä föhn-tilanteita.

Sanoisin, että helmi–maaliskuun vaihteessa kaikki lämpötilat –30 ja +10 asteen välillä ovat Suomessa mahdollisia riippuen tuulen suunnasta. Vaihtelut eri päivien välillä voivat olla erittäin suuria, eli kertaheitolla voidaan mennä kylmästä lämpimään ja päinvastoin.

Sähkön hinnassa nousupainetta

Pörssisähkön käyttäjät ovat kuluvan helmikuun aikana päässeet helpolla tuulisen ja lauhan sään siivittäminä. Sähkön hinta on pysynyt kurissa.

Pian säässä koetaan kuitenkin samoja elementtejä, joita nähtiin joulukuussa: tuulet tyyntyvät, korkeapaine vahvistuu ja pakkanen kiristyy. Sähkön hintaan kohdistuu helmikuun loppupuolella selvää nousupainetta.

Kylmän sään odotetaan lisäävän sähkönkulutustarvetta, kun taas tuulten tyyntyminen vähentää tuulivoimalla tuotettavan sähkön osuutta. Pörssisähkön käyttäjät joutuvatkin vielä ainakin kertaalleen koetukselle.

Myös Forecan sähkön hintapuntari ennakoi, että tuleva säätyyppi nostaa sähkön hintaa eri puolilla Suomea.

Lue seuraavaksi: Katso kevään pitkä ennuste: Tältä näyttää maalis–toukokuun jakso Suomessa!

Markus Mäntykannas
meteorologi