Euroopan merialueet hohkaavat nyt epätavallisen paljon lämpöä: Vaikutukset voivat yltää Suomen talveen

Vaikka elämmekin jo lokakuun puolta, on pintaveden lämpötila jämähtänyt Itämerellä normaalille syyskuun tasolle. Merivesi on yhä paikoitellen yli 15-asteista, jopa Perämerellä saakka on havaintoja 12-asteisesta pintavedestä. Itämeren lisäksi myös valtaosa Välimerestä ja Mustastamerestä ovat tuntuvasti ajankohdan keskiarvoja lämpimämpiä. Epätavallisen paljon lämpöä hohkaavat meret voivat vaikuttaa syksyn ja alkutalven säähän erityisesti itäisellä Välimerellä ja Itämeren ympäristössä.

Pitkän ja helteisen kesän vaikutuksia puidaan Itämeren maissa, Välimeren itäisissä osissa sekä Mustanmeren ympäristössä todennäköisesti vielä pitkään. Merialueet ovat varastoineet lämpöaaltojen seurauksena valtavan määrän lämpöenergiaa, ja luovuttavat sitä nyt hitaasti ympäristöönsä. Syyskuun aikana Itämeri on ollut paikoitellen jopa ennätyksellisen lämmin, kun huomioidaan sen 30-vuotinen havaintohistoria. Poikkeamat ovat olleet enimmillään viiden asteen luokkaa, ja samansuuntaisia poikkeamia on mitattu myös Välimeren itäosassa ja Mustallamerellä.

Kuluneen kesän aikana voimakkaimmat helleaallot suuntautuivat Välimereltä kohti itäistä Eurooppaa ja lämpöä ylsi roppakaupalla myös Suomeen. Taustalla on ennätyksellisen helteinen kesä, joka jatkui pitkälle syyskuuhun saakka. Eipä ihmekään, ettei Itämeri ole päässyt elokuun jälkeen normaaliin tapaan viilenemään, vaan vielä syyskuussakin pintavesihavainnot näyttivät ajoittain 20 asteen lämpötiloja.

Vielä näin lokakuun alkupäivinäkin Itämeri on paikoitellen viisi astetta tavanomaista lämpimämpi. Suurimmat poikkeamat löytyvät Itämeren itäisistä osista esimerkiksi Suomenlahden itäkolkasta. Ainoastaan Ruotsin itärannikolla merivesi on lähempänä pitkän ajan keskiarvoja, kun länsi- ja lounaisvirtaukset ovat kuljettaneet lämmintä pintavettä idemmäs, jolloin kumpuamisilmiö on todennäköisesti tuonut pintaan viileämpää merivettä syvemmistä kerroksista.

Seurauksena runsaat sateet, syysukkoset ja pitkittynyt lämpö

Selvästi tavanomaista lämpimämpi Itämeri tulee väistämättä vaikuttamaan Suomenkin säähän syksyn ja alkutalvenkin aikana. Toki paljon vaikuttaa se, mistä suunnasta vallitseva ilmavirtaus meille käy, mutta mikäli matalapaineet saapuvat Skandinaviaan tyypillisestä suunnasta lännen ja lounaan puolelta, on lämpimällä Itämerellä seuraavia vaikutuksia:

• Sateet voimistuvat, kun lämpimästä merestä haihtuu pilvien "polttoaineeksi" lisäkosteutta. Länsi- ja lounaisvirtausvoittoisessa säätyypissä erityisesti Suomen ja Baltian rannikkoalueilla voidaan kokea rankkojakin syyssateita ja tulvimista.
• Lämmin merialue voi edesauttaa harvinaisten syysukkosten kehittymistä, kun lämpötila laskee meren yllä voimakkaasti ilmakehässä ylöspäin mentäessä.
• Rannikoilla syksy voi pitkittyä tuntuvasti ja talven saapuminen lykkääntyy. Sateet pysyvät vetisinä lämpimän meren äärellä, eikä lumi pysy maassa.
• Myrskytuhojen todennäköisyys kasvaa varsinkin rannikkojen äärellä, mikäli routakauden alkaminen lykkääntyy.

Lue myös: Suomen sää lokakuussa tilastojen mukaan

Toisessa ääripäässä sakeat lumisateet

Voi toki myös käydä niin, että syksyn edetessä Euroopan suursäätila muuttuu ja vallitseva ilmavirtaus onkin Pohjois-Euroopassa viime vuoden tapaan itä tai pohjoinen. Jos erittäin kylmää ilmamassaa pääsisi purkautumaan viime syksyn ja alkutalven tapaan lämpimän Itämeren ylle, seuraukset tuntuisivat näin:

• Itämeren yllä voisi syntyä jatkuvalla syötöllä hyvin sakeita lumikuuroja, jotka tuulen suunnasta riippuen ajautuisivat esimerkiksi Suomen etelärannikolle, Viron pohjoisrannikolle tai Ruotsin itärannikolle. Mereen varastoitunut lämpö kirjaimellisesti "höyryäisi" pois mahdollistaen paikallisesti erittäin suuret lumikertymät. Tässä asetelmassa pääkaupungit Helsinki, Tallinna ja Tukholma ovat "riskivyöhykkeellä" ja voisivat itävirtauksilla saada hurjia lumikertymiä.
• Suomen rannikoilla kovimmat pakkaset pysyisivät kurissa, kunnes ympäröivä Itämeri olisi kunnolla jäätynyt. Tähän tosin menisi pitkä aika.

Välimerellä ja Mustallamerellä kohonnut rankkasade- ja tulvariski

Välimeren itäisiä osia kurittaneiden helleaaltojen vaikutukset tuntuvat yhä siten, että meriveden lämpötila on laajalti Turkin, Kyproksen, Israelin ja Egyptin edustalla 26–30 astetta. Muualla Välimerellä pintavesi on noin 25-asteista. Myös Mustallamerellä pintavesi on vuodenaikaan nähden erittäin lämmintä, laajalti 20–25-asteista. 

Poikkeama normaaliin on erityisen suuri Välimeren etelä- ja itäosassa sekä Mustallamerellä, missä merivesi on näin lokakuun alussa monin paikoin kahdesta viiteen astetta pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Suurimmat poikkeamat löytyvät Mustanmeren pohjoisista osista.

Syksyn edetessä Välimeren suunnalle ajautuvat matalapaineen alueet voivat ammentaa lisäenergiaa lämpimästä merestä, mikä lisää rankkasateiden ja ukkosten todennäköisyyttä. Rankkasateiden ajautuminen vuoristoisille rannikoille voi pahimmillaan johtaa useiden satojen millimetrien sadekertymiin vuorokaudessa, joten tulvariski on lämpimän meren vaikutuksesta kohonnut.

Mustameri on huomattavasti pienempi vesiallas, mutta toki sielläkin sateet voivat voimistua varsinkin ajautuessaan Mustanmeren itärannikolle hyvin vuoristoiselle alueelle.

Lähteitä: Ilmatieteen laitoksen tilastot, NOAA (Ocean temperature departure), ECMWF,  Aaltopoiju

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 3.10.2024 klo 17.44