Talvikuukausien jakso oli keskimääräistä kylmempi – helmikuussa osassa maata tavanomaista lauhempaa
Helmikuun keskilämpötilat olivat etenkin pohjoisessa ja eteläisessä Suomessa tavanomaista korkeampia, maan keskivaiheilla lähellä tavanomaisia. Talvikuukausien jakson eli joulu–helmikuun keskilämpötilat olivat puolestaan koko maassa keskimääräistä kylmempiä.
Joulu–helmikuun jakso eli talvikuukausien jakso oli Suomessa tavanomaista kylmempi. Suomessa pitkän ajan säätilastoja pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan edellisen kerran talvikuukausien jakso oli kylmempi suuressa osassa maata vuonna 2011, tosin Pohjois-Lapissa oli kylmempää talvella 2018. Jakson keskilämpötila oli yleisesti 1–3 astetta pitkän ajan keskiarvoa matalampi.
Joulu–helmikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin −1 asteesta Itä- ja Pohjois-Lapin noin −14 asteeseen. Joulu–helmikuun jaksosta sekä joulukuu että tammikuu olivat laajalti selvästi keskimääräistä kylmempiä, sen sijaan helmikuun keskilämpötilat olivat hieman tavanomaista korkeampia tai lähellä tavanomaisia.
– Joulu- ja tammikuu olivat kylmiä ja vaikka helmikuu oli lämpötiloiltaan melko tavanomainen, oli talvi kokonaisuutena keskimääräistä kylmempi. Tammikuun alun pakkaset olivat kireimpiä mitä 2000-luvulla on mitattu, toteaa Forecan meteorologi Joonas Koskela.
Joulu–helmikuun jakson alin lämpötila oli −44,3 astetta. Se mitattiin Enontekiön lentoasemalla 5. tammikuuta. Lukema on siis 2000-luvun kylmin Suomessa mitattu lämpötila.
Mittaushistorian kylmin lämpötila Suomessa on 28. tammikuuta 1999 Kittilän Pokan havaintoasemalla mitattu −51,5 astetta.
Tämän joulu–helmikuun korkein lämpötila oli Kökarin Bogskärin havaintoasemalla 19. joulukuuta mitattu 6,8 astetta.
Joulu–helmikuun sademäärä oli lähellä tavanomaista, lähinnä länsirannikolla ja Lapissa sadetta tuli hieman pitkän ajan keskiarvoja vähemmän.
– Varsinkin joulu–tammikuun kylmyys näkyy lumimäärissä, sillä suurin osa sateista tuli silloin lumena, Joonas Koskela sanoo.
Alustavien tietojen mukaan joulu–helmikuussa eniten satoi Helsingin Kumpulan havaintoasemalla, 207,6 millimetriä. Vähiten satoi Inarin Nellimin havaintoasemalla, 59,9 millimetriä.
Auringonpaistetunteja oli joulu–helmikuussa tavanomaista vähemmän suurimmalla osalla Suomen säähavaintoasemista.
Helmikuussa niin kovia pakkasia kuin lauhaakin säätä
Helmikuun keskilämpötilat vaihtelivat Ahvenanmaan −1 asteen tienoilta Itä-Lapin noin −12 asteeseen. Kuukauden keskilämpötilat olivat eteläisessä Suomessa enimmäkseen 1–1,5 astetta ja pohjoisessa Suomessa 0,5–2 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Suurin poikkeama oli Pohjois-Lapissa. Maan keskiosassa kuukauden keskilämpötila oli enimmäkseen melko lähellä tavanomaista.
– Kuukausi alkoi lauhana, mutta ennen kuun puoliväliä osui koko maahan kylmempi jakso, jolloin pakkasta oli etelässäkin yli 20 astetta ja Lapissa paikoin lähes 40 astetta. Kuun jälkimmäinen puolisko oli laajalti lauha ja lumipeite hupeni suuressa osassa maata. Ahvenanmaalta lumet hävisivät paikoin kokonaan ja Varsinais-Suomessakin lunta oli kuun lopussa paikoin vain muutamia senttimetrejä, Joonas Koskela kertoo.
Helmikuun alin lämpötila oli −39,7 astetta. Se mitattiin Savukosken Tulppion havaintoasemalla 9. helmikuuta. Mittaushistorian kylmin helmikuun lukema Suomessa on Sodankylässä 5. helmikuuta 1912 mitattu −49,0 astetta.
Tämän helmikuun ylin lämpötila puolestaan oli 6,2 astetta. Se mitattiin Kokkolan Santahaan havaintoasemalla 24. helmikuuta. Helmikuun lämpöennätys Suomessa on 11,8 astetta. Se on mitattu Helsingin Ilmalan havaintoasemalla 28. helmikuuta 1943.
Helmikuu oli paikoin jopa harvinaisen sateinen
Helmikuun aikana koettiin niin lumipyryjä kuin reippaita vesisateitakin. Helmikuu oli Lappia lukuun ottamatta tavanomaista sateisempi, paikoin jopa harvinaisen sateinen. Lapissa helmikuun sademäärä oli monin paikoin tavanomainen tai tavanomaista pienempi.
– Runsaita sateita saatiin maan etelä- ja keskiosassa varsinkin kuukauden puolivälin tienoilla vaikuttaneen matalapaineen yhteydessä. Paikoin sadetta tuli vuorokaudessa jopa helmikuun keskimääräisen sademäärän verran, Joonas Koskela kertoo.
Eniten helmikuussa satoi alustavien tietojen mukaan Kangasniemen kirkonkylällä, 90 millimetriä. Vähiten helmikuussa satoi Enontekiön Näkkälän havaintoasemalla, 11,6 millimetriä. Helmikuun suurin vuorokausisademäärä, 36,8 millimetriä, mitattiin Jomalan Jomalabyn havaintoasemalla 16. helmikuuta.
Lunta oli helmikuun lopussa kaikilla Manner-Suomen havaintoasemilla, mutta paikoin Ahvenanmaalla ja lounaissaaristossa oli lumetonta. Eniten lunta oli Kainuussa Puolangan Paljakan havaintoasemalla, 111 senttimetriä. Lunta oli ajankohtaan nähden etenkin maan keskiosassa tavanomaista enemmän, Keski-Suomesta Kainuuseen paikoin jopa harvinaisen paljon. Etelärannikolla ja Itä-Lapissa oli alueita, joissa lunta oli puolestaan keskimääräistä vähemmän.
Auringonpaistetunteja oli helmikuussa 30–70 tuntia. Tämä on hieman tavanomaista vähemmän.
Helmikuun vesisateet ja lumien sulaminen lauhassa säässä nostivat ajoittain jokien pintoja. Helmikuun aikana Suomeen kulkeutui lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä etelämpää Euroopasta.
Päivitetty 1.3.2024 klo 20.15
