Omassa mittarissa lämpötila −20, naapurikunnassa −10 astetta – mistä on kysymys?
Talvella lämpötilaerot voivat olla suuria sekä Suomen eri osien että jo yksittäisen kunnan alueella. Usein erojen taustalta paljastuvat samat seikat: pilvisyys, maastonmuodot ja tuulisuus.
Tänään perjantaina moni yllättyi katsoessaan aamulla lämpömittaria. Lämpötila laski 20 pakkasasteen tienoille useilla paikkakunnilla Lapista aina Etelä-Suomeen asti – ja väliin jäi alueita, joilla ei menty −10 asteen alle.
Kylmimmät lämpötilat perjantaina 16. joulukuuta klo 00–12:
Havaintoasema | Lämpötila |
---|---|
Tervola Loue | −25,9 astetta |
Lappeenranta Konnunsuo | −24,8 astetta |
Mikkeli lentoasema | −24,6 astetta |
Vihti Maasoja | −24,1 astetta |
Ylitornio Meltosjärvi | −24,0 astetta |
Samaan aikaan esimerkiksi Vaalan Pelsossa oli kylmimmilläänkin −6,4 astetta, Tampereen Siilinkarilla −9,9 astetta, Lappeenrannan lentoasemalla −15,2 astetta ja Espoon Nuuksiossa −12,0 astetta.
Lämpötilaerojen takana useita tekijöitä: maastonmuodot, pilvi kuin reikäjuusto…
Isoihin lämpötilaeroihin vaaditaan yleensä useita yhtä aikaa vaikuttavia tekijöitä. Kun kaikki osaset sattuvat sopivasti kohdalleen, pakkanen pääsee kiristymään. Eroa voi olla oman kotipihan, naapurikaupunginosan ja lähimmän virallisen havaintoaseman välillä useita asteita, joskus reilusti yli 10 astetta.
Yksi merkittävä tekijä on tuuli. Suomessa kovassa pakkasessa tuuli on maanpinnan lähellä melkein aina heikkoa. Voimakas tuuli sekoittaa ilmaa tehokkaasti, jolloin se ei pinnan lähellä pääse kylmenemään kaikessa rauhassa, toisin kuin tyynessä säässä. Tämä on osasyy siihen, että nyt perjantain vastaisena yönä Pohjois-Pohjanmaalla pakkaset jäivät maltillisiksi.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Toinen tekijä, jonka merkitystä ei voi talvella liikaa korostaa, on pilvisyys. Tasainen, matalalla oleva pilvilautta estää lämpösäteilyn karkaamisen maanpinnalta ja ilmakehän alimmasta osasta.
Valitettavan usein tällaista täysin tasaista ja paksua pilvipeittoa ei ole, vaan se on riekaleina. Pahimmillaan pilvi voi muistuttaa reikäistä juustoviipaletta, eikä selkeiden kohtien sijaintia voi tietää varmasti etukäteen.
Selkeässä säässä maanpinnalta pääsee lähtemään lämpösäteilyä avaruuteen, ja sekä pinta että ilmakehän alin osa kylmenevät. Tämä ja heikkotuulinen sää auttavat toisiaan: tyynessä säässä kylmeneminen jatkuu, ja lämpötilan suhteen voimakkaasti kerrostunut ilma myös auttaa tuulta pysymään heikkona pinnan lähellä.
Lue myös: Inversio tuo kovat pakkaset ja huonon ilmanlaadun
Talvipäivä, selkeää ja tuuli melko heikkoa – mutta joskus lämpötila ei vain laske yhtä alas kuin ympäristössä. Tässä kohtaa tulevat mukaan myös maastonmuodot.
Kylmä ilma on tiheämpää kuin lauha, joten se valuu esimerkiksi laakson reunoilta lähiympäristön matalimpiin kohtiin. Jokilaaksot, notkelmat, jääkuorrutteisten järvien rannat ja muut vastaavat paikat voivat olla paljon kylmempiä kuin ylempänä olevat. Suurten, vielä jäättömien järvialueiden keskellä ja merellä sää jää usein lauhemmaksi. Tästä esimerkkinä on perjantain Tampereen Siilinkarin −9,9 astetta, kun melko lähellä Härmälässä kävi −20,5 asteessa.
Suomessa maastosta johtuvat erot ovat räikeimmät Lapissa, sillä tunturin laella lämpötila voi olla jopa nollan nurkilla ja alhaalla laaksossa pakkanen paukkuu.
Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen
Artikkeli jatkuu
Perjantaina Espoon Nuuksiossa oli todennäköisesti kyse juuri tästä. Havaintoasema on mäellä 90 metriä merenpinnan yläpuolella. Aamuyöstä oli selkeää ja tuuli heikkoa, mutta lämpötila laski enimmillään vain −12 asteeseen, vaikka kaikilla ympäröivillä havaintoasemilla oli kylmempää.
Näiden lisäksi Suomeen on kireän pakkasen aikaan yleensä myös levinnyt kylmää ilmamassaa pohjoisesta. Aina se ei ole kuitenkaan pakollinen lisä, kuten syystalvella nähtiin Lapissa: lämpötila pääsi sopivissa oloissa laskemaan laaksossa, vaikka ylhäällä tunturissa oltiin jopa +8 asteessa.
Talvella sää voi siis joskus tuoda yllätyksiä, ja sääennustetta kannattaa verrata siihen, mitä ulkona näkee. Jos on selkeämpää kuin ennusteessa ja tuuli alkaa tyyntyä, voi varautua kylmenevään säähän.
Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos voi tuoda Suomeen ennätyksellisen paksut hanget
Päivitetty 16.12.2022 klo 16.38