Polaaripyörre on hajoamassa lopullisesti

Talvinen maaliskuu tuntuu pian vain kaukaiselta muistolta, kun huhtikuun aurinko porottaa päivä päivältä kovempaa ja korkeammalta. Maaliskuun hyiset säät johtuivat polaaripyörteen hajoamisesta ja kylmän ilman kuplasta, joka majaili Pohjois-Euroopassa pidemmän aikaa. Maaliskuun lopussa polaaripyörre hieman elpyi, mutta näin huhtikuun aikana odotellaan pyörteen lopullista hajoamista. Se poistuu päiväjärjestyksestämme ainakin puolen vuoden ajaksi.

Polaaripyörre vaikuttaa säähämme suunnilleen puolen vuoden ajan. Se syntyy kiertämään pohjoista napa-aluetta syystalvena, kun Grönlannin ympäristö kylmenee suhteessa nopeammin kuin eteläisemmät leveysasteet. Suurten lämpötilaerojen seurauksena arktisen alueen eteläreunaan syntyy länsituulia ilmakehän eri kerroksissa. Mitä suurempia lämpötilaerot ovat, sitä voimakkaampia virtauksista tulee ja sitä voimakkaampi on niistä kehittyvä polaaripyörre.

Kuluneena talvena polaaripyörre on ollut epävakaista sorttia: se on hajonnut useaan otteeseen. Tästä johtuen Eurooppaan on päässyt purkautumaan ajoittain hyvinkin kylmää ilmaa esimerkiksi joulukuussa ja maaliskuussa. Myös Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa on mitattu jopa poikkeuksellisen alhaisia lämpötiloja.

Polaaripyörre on kuitenkin lähiviikkoina poistumassa päiväjärjestyksestämme. Se hajoaa viimeistä kertaa tänä talvikautena, eikä pyörre tule vaikuttamaan säähämme ainakaan tulevaan puoleen vuoteen.

Lue myös: Maaliskuu oli kylmä ja luminen: Talven pakkasennätys mitattiin vasta maaliskuun loppupuolella – maan etelä- ja keskiosassa satoi paikoin ennätyksellisen paljon

Polaaripyörteen luonnollinen ja lopullinen hajoaminen

Huhtikuun aikana auringonsäteily pohjoisella pallonpuoliskolla erityisesti lähellä napa-aluetta lisääntyy huimaa tahtia. Vähitellen kylmät ja talviset ilmamassat vetäytyvät keskileveysasteilta kohti napa-aluetta. Sielläkin aurinko lämmittää jo siihen malliin, että kaikista kylmimmän arktisen ilman alue supistuu yhä vain pienemmäksi "pussukaksi".

Pohjoinen napa-alue lämpenee kesää kohden mentäessä suhteessa enemmän kuin eteläisemmät leveysasteet, mikä johtaa lämpötilaerojen pienenemiseen. Polaaripyörrettä ylläpitävä mekanismi kuolee, ja niinpä itse pyörrekin joutuu antautumaan.

Yleensä se on juurikin huhtikuu, jonka aikana polaaripyörre hajoaa lopullisesti. Tämän seurauksena länsivirtaukset keskimäärin heikkenevät pohjoisella pallonpuoliskolla, myrskyjen ja voimakkaiden matalapaineiden todennäköisyys laskee ja ylipäänsä tuulisuus vähenee kesää kohden mentäessä.

Polaaripyörteen lopullinen hajoaminen kevään aikana rauhoittaa sään, mutta altistaa tietyillä alueilla takatalville. Pyörteen hajoaminen voi keväisin näyttäytyä siten, että kylmän ilmamassan "kuplat" jäävät junnaamaan tiettyihin paikkoihin Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan useiksi viikoiksi, jolloin kevätsää on koleaa ja takatalvia tulee toinen toisensa perään.

Näin ei näyttäisi lähiviikkoina käyvän ainakaan Suomessa, sillä suursäätyyppi on lämpenemässä. Terminen kevät pääsee todennäköisesti alkamaan lähiaikoina kertarysäyksellä suuressa osassa maata, kunhan yöpakkaset hellittävät ja vuorokauden keskilämpötila asettuu nollan asteen yläpuolelle.

Lue myös: Termiset vuodenajat – milloin koittaa talvi, kevät, kesä tai syksy?

Korkeapaine vaihtuu matalapaineisiin, terminen kevät alkamassa kertarysäyksellä

Ennusteet viittaavat siihen, että sää lämpenee asteittain Pohjois-Euroopassa. Euroopan keskuksen, ECMWF:n kuukausiennusteessa 10. huhtikuuta alkava viikko näyttää Suomessa tavanomaista lämpimämmältä. Tästä voisi varovaisesti päätellä, että terminen kevät on starttaamassa suuressa osassa maata kertarysäyksellä. Vuorokauden keskilämpötila on nousemassa nollan asteen yläpuolelle.

Polaaripyörteen viimeinen hajoaminen ei näytä tuovan Suomeen kylmiä kevätsäitä, vaan kylmyyden painopiste on jämähtämässä Suomen itäpuolelle laajalle alueelle Venäjälle. Ilmanpaine-ennusteen mukaan Pohjois-Euroopassa on vielä hetken aikaa sitkeä korkeapaineen alue, joka pikkuhiljaa antaisi periksi pääsiäisen jälkeen. Sitten korkeapaine voi vaihtua matalapaineisiin.

On mahdollista, että pääsiäispyhien jälkeen matalapaineet pyrkivät kohti Suomea ja samalla meille virtaa etelämpää Euroopasta selvästi lämpimämpää ja kosteampaa ilmaa. Tämä yhdistelmä kirjaimellisesti vesittää lumipeitteen. Lämmin, epävakainen ja kostea säätyyppi sulattaa hankia huomattavasti tehokkaammin kuin tämänhetkinen kuiva ja aurinkoinen sää.

Hyvästit siis polaaripyörteelle tulevaksi puoleksi vuodeksi – kevättä odotellessa!

Lue seuraavaksi: Tällainen on Suomen sää tyypillisesti huhtikuussa

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 5.4.2023 klo 13.44