Uusi kuukausiennuste: Vahva signaali helmikuulle – katso talvilomaviikkojen tilanne!

Sää jatkuu tuoreen kuukausiennusteen mukaan viikkokeskilämpötiloiltaan tavanomaista lauhempana koko helmikuun ajan. Viikkoihin mahtuu kuitenkin myös vaihtelua. Helmikuun alkupäivinä koetaan kireitäkin pakkasia, mutta 6. päivä helmikuuta alkavan viikon keskilämpötilojen ennakoidaan olevan jopa 5–7 astetta keskimääräistä korkeampia, kun föhn-tuuli tuo Suomeen lauhaa säätä. Pitkä ennuste ulottuu jo koululaisten talvilomaviikoille.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 2. helmikuuta julkaisemassa kuukausiennusteessa näkyy vahva signaali Suomeen: helmikuu on ennusteen mukaan meillä keskimääräistä helmikuuta lauhempi.

– Kuukausiennusteessa ja päivittäisennusteissa on näkyvillä useita kiinnostavia asioita. Suomessa helmikuu on kuukausiennusteen mukaan kokonaisuudessaan ajankohdan keskiarvoja lämpimämpi, 6. helmikuuta alkava viikko on meillä voittopuolisesti föhn-tuuliviikko ja polaaripyörteen heikkeneminen on palannut ennusteeseen. Koululaisten talvilomaviikot näyttävät meillä keskimääräistä lauhemmilta, ensimmäinen lomaviikko myös sateiselta. Toisella talvilomaviikolla sateiden ennustettavuus on jo heikentynyt, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Polaaripyörteen merkittävää heikkenemistä ennustettiin myös pari viikkoa sitten, mutta myöhemmissä ennusteissa heikkeneminen poistui ennustekartoilta.

– Nyt polaaripyörteen heikkeneminen on palannut ennusteeseen, mutta myöhemmälle ajankohdalle. Stratosfäärin laaja lämpeneminen näkyy kartoilla, mutta se painottuu pohjoisnapa-alueelle, koko Venäjän pohjoisosaan ja Pohjois-Amerikan pohjoisosaan. Pintalämpötilojen poikkeamissa ei näy toistaiseksi laajaa stratosfäärin lämpenemisen aiheuttamaa kylmenemistä pohjoisella pallonpuoliskolla, Joanna Rinne kertoo.

Polaaripyörteen heikkeneminen ja stratosfäärin äkillinen lämpeneminen saattavat edesauttaa kylmän ilman purkausta napaseudulta kohti etelää. Tällainen tilanne voisi aiheuttaa jopa pitkän, kireän pakkasen jakson.

– Kylmän ilman purkaukset olisivat kuitenkin mahdollisia millä tahansa puolella pohjoisnapaa, eikä sellainen välttämättä vaikuttaisi Suomessa. Stratosfäärin äkillisen lämpenemisen ja polaaripyörteen heikkenemisen aiheuttama kylmänpurkaustilanne voi tapahtua muutamassa päivässä lämpenemisestä tai sen toteutumiseen saattaa kestää useita viikkoja. Kaikissa polaaripyörteen heikkenemistilanteissa sellaista ei esiinny, joten polaaripyörteen heikkeneminen ja stratosfäärin lämpeneminen eivät ole varmoja merkkejä tulevasta pakkasjaksosta, Joanna Rinne kertoo.

Polaaripyörre on laaja, talvisen pallonpuoliskon ympäri kiertävä, troposfääristä stratosfäärin puolelle ulottuva ylemmän ilmakehän ilmavirtaus, joka pitää kylmimmän ilman sisällään.

Polaaripyörteen väliaikainen heikkeneminen mahdollistaa siis kylmän ilman purkaukset etelämmäksi.

– Kevään tullessa polaaripyörre heikkenee luontaisesti ja lopulta häviää kesän ajaksi. Syksyllä se syntyy uudelleen talven lähestyessä, Joanna Rinne toteaa.

Helmikuun 6. päivä alkava viikko: Föhn-tuulta ja jopa 5–7 astetta keskimääräistä lämpimämpää

Pakkanen on paukkunut Lapissa helmikuun ensimmäisinä päivinä paikoin jopa yli 30 asteen lukemissa. Myös maan etelä- ja keskiosassa pakkanen kiristyy vielä helmikuun ensimmäisen viikonlopun mittaan.

Helmikuun 6. päivä alkavalle viikolle sää on kuitenkin lauhtumassa jälleen. Kuukausiennusteen mukaan viikon keskilämpötila on maan etelä- ja keskiosassa 5–6 astetta keskimääräistä lämpimämpi, pohjoisessa jopa 6–7 astetta keskimääräistä lämpimämpi.

– Keski-Euroopassa viikko on korkeapainepainotteinen, Jäämeren suunnalla puolestaan matalapainepainotteinen. Korkeapaine ja matalapaine pakottavat ilmavirtauksen puhaltamaan Suomeen lännestä Norjan vuoriston yli, mikä tuo meille föhn-tuulitilanteita. Tämä näkyy myös päivittäisennusteissa. Lauhduttava föhn-tuuli puhaltaa meillä useina päivinä viikon mittaan, Joanna Rinne kertoo.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista!

– Nollan tienoilla olevia tai yli nollan olevia lämpötiloja on 6. helmikuuta alkavan viikon aikana koko maassa Pohjois-Lappia myöten. Lämpötilat ovat lämpimimmillään laajalti 1–5 asteessa, mutta ei ole mahdotonta, että föhn-tuulessa ajoittain ja paikallisesti lämpötila nousisi jopa 5 asteen yläpuolelle, Joanna Rinne ennustaa.

Föhn-tuulitilanteissa Atlantilta Suomeen päin virtaavan kostean ilman sateet putoavat Skandien rinteille. Kuivahtanut ilma puolestaan leviää Suomeen.

– Tämä näkyy kuukausiennusteessa vähäsateisena ja selvästi ajankohdan keskiarvoja lämpimämpänä säänä meillä ja laajalti Ruotsissa. Sää on ajoittain aurinkoista, ajoittain pilvisempää. Norjan vuoristossa puolestaan viikko on runsassateinen. Sielläkin on kuitenkin ajankohtaan nähden lämmintä.

Sää mahdollisesti kylmenee Suomessa uudelleen viikon lopussa, mutta tämä ennuste on vielä epävarma. Sateita tulee viikon aikana niin vetenä, räntänä kuin lumenakin.

Keski- ja Etelä-Euroopassa 6. helmikuuta alkava viikko on laajalti keskilämpötilaltaan ajankohdan keskiarvoja kylmempi ja vähäsateinen.

Helmikuun 13. päivä alkava viikko: Viikon keskilämpötila monin paikoin 3–4 astetta keskimääräistä korkeampi

Kuukausiennusteen mukaan 13. helmikuuta alkavan viikon keskilämpötilat ovat Suomessa laajalti 3–4 astetta keskimääräistä lämpimämpiä, Pohjois-Lapin suunnalla poikkeama keskimääräiseen on jonkin verran pienempi.

– Keski-Euroopassa ilmanpaine palaa lähemmäs ajankohdan keskiarvoja. Suomessa sää muuttuu matalapainepainotteiseksi. Sää jatkuu meillä ajankohtaan nähden lämpimänä, kuten myös laajalti Pohjois-Euroopassa ja pohjoisessa Keski-Euroopassa. Ero keskiarvoon on erityisen suuri Suomessa, Baltiassa ja Venäjän suunnalla, Joanna Rinne sanoo.

Katso videolta kuukausiennuste sateista!

– Kuukausiennusteen mukaan sateita tulee 13. helmikuuta alkavalla viikolla Suomessa ajankohdan keskiarvoihin nähden runsaasti, samoin kuin laajemminkin erityisesti pohjoisessa Fennoskandiassa. Myös tämä viittaa vilkkaaseen matalapainetoimintaan ja suhteellisen lauhaan, vaihtelevaan säähän.

Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat Suomessa helmikuun puolivälissä lounaisimmassa Suomessa 0–2 plusastetta, muualla maan eteläosassa 0–4 pakkasastetta, maan keskiosassa 0–6 pakkasastetta ja pohjoisessa laajalti 4–10 pakkasastetta.

Helmikuun 20. ja 27. päivä ja maaliskuun 6. päivä alkavat viikot: Miltä näyttävät koululaisten talvilomaviikot?

Koululaisten talvilomia vietetään Suomessa porrastetusti helmi–maaliskuussa viikoilla 8–10 eli 20. helmikuuta ja 12. maaliskuuta välillä.

Kuukausiennusteen mukaan 20. ja 27. helmikuuta alkavat viikot näyttävät melko samankaltaisilta kuin 13. helmikuuta alkava viikkokin. Viikkojen keskilämpötilat olisivat Suomessa ajankohdan keskimääräisiä lukemia lauhempia.

– Sää on etenkin 20. helmikuuta alkavalla talvilomaviikolla lähes koko Euroopassa, erityisesti Suomessa ja Baltiassa, ajankohdan keskiarvoja lämpimämpää. Sadekartoilla signaalit ovat jo sään huonomman ennustettavuuden takia aiempaa heikompia, mutta Fennoskandiassa sää näyttää jatkuvan ajankohtaan nähden sateisena. Espanjan ja Portugalin suunnalla ensimmäinen talvilomaviikko näyttäisi olevan tavanomaista vähäsateisempi, muuten ennuste ei enää ota vahvaa kantaa viikkojen sateisiin pääosassa Eurooppaa, Joanna Rinne toteaa.

Myös 6. maaliskuuta alkavalle viikolle on kuukausiennusteessa merkkejä hieman keskimääräistä lauhemmasta säästä ainakin osaan Suomea, mutta ennusteen epävarmuus kasvaa jo selvästi näin pitkälle mentäessä.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 3.2.2023 klo 17.48