Tammikuun kuukausiennuste: Varaudu isoon muutokseen – kartoilla sakea pyry ja paukkupakkasia

Uusi vuosi ja uudet kujeet säässä. ECMWF:n tuoreessa kuukausiennusteessa on nähtävissä selvä käänne säätyypissä. Lauhimmat ilmat väistyvät ja talvinen sää vyöryy ennusteen mukaan vuodenvaihteessa myös maan eteläosaan. Sääkartoilla on merkkejä ajoittaisista paukkupakkasista ja sakeista lumipyryistä.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen ECMWF:n 25. joulukuuta julkaisema neljän viikon sääennuste tuo mukanaan talvisen käänteen. Hyvin lauhasta jouluviikosta hypätään tavanomaista kylmempään tammikuun alkuun. Lumipyryt ja kipakat pakkaset ovat ajoittain mahdollisia eteläisintä Suomea myöden. Tammikuun edetessä sää voi lauhtua uudestaan, mutta toisaalta ennusteen epävarmuus kasvaa.

Katso välipäivien sääennuste ja vinkit paluuliikenteeseen: Varo petollista ilmiötä paluuliikenteessä – nämä ovat sään puolesta rauhallisimmat päivät

Joulukuun 30. päivä alkava viikko: Sakeat pyryt mahdollisia, pakkaset palaavat eteläänkin

Sää on loppuviikon aikana hiljalleen pakastumassa pohjoisesta alkaen, ja 30. joulukuuta alkavalla viikolla pakkasilma näyttäisi leviävän myös maan eteläosaan. Viikosta ennustetaan suureen osaan maata 1–3 astetta normaalia kylmempää, osassa Lappia poikkeama on 3–6 astetta. Eteläisimmässä Suomessa lämpötila on lähellä ajankohdan keskiarvoa, mutta suuretkin vaihtelut plusasteista kireisiin pakkasiin ovat mahdollisia.

Pakkanen on ennusteen mukaan ajoittain kireää siellä, missä sää selkenee. Kireän pakkasen raja on maan eteläosassa –15, maan keskiosassa –20 ja pohjoisessa –25 astetta. Vuodenvaihteessa kireitä pakkasia voi esiintyä ennen kaikkea maan keski- ja pohjoisosassa. Ennusteet ovat väläytelleet Lappiin 30–40 asteen pakkashuippuja tammikuun alkuun, mikäli taivas selkenee.

Sademäärä on ECMWF:n ennusteessa etelärannikkoa lukuunottamatta lähellä tavanomaista. Etelärannikolla ja laajalti myös Suomen eteläpuolella sademäärä on normaalia suurempi. Tämä selittyy sillä, että Etelä-Suomi näyttäisi asettuvan ilmamassojen rajavyöhykkeelle, eli Suomen eteläpuolella liikkuu yhä lauhan ilman pulsseja kohti koillista, kun taas pohjoisessa on vastassa hyvin talvista ilmamassaa.

Ilmamassojen rajavyöhykkeellä syntyy ja kulkee voimakkaita matalapaineita. Matalapaineiden reittiä on vielä hankala ennustaa, mutta jos ne liikkuvat pääosin Suomen eteläpuolitse tai etelärannikkoa hipoen kohti itää, voi ennen kaikkea maan eteläosaan iskeä erittäin sakeita lumipyryjä. Etelärannikolla sateen olomuoto voi välillä käväistä myös vetenä tai räntänä, mutta pääosin tässä skenaariossa pyryttäisi lunta. Pyryt voivat yltää myös maan keskiosaan, mutta pohjoisessa lumentulo jää todennäköisesti vähemmälle.

Tällä hetkellä ennusteessa on merkkejä siitä, että ensimmäinen sakea pyry iskisi maan eteläosaan vuodenvaihteessa. Lumikertymä on ennusteessa etelärannikolla jopa yli 20 cm, mutta lopullinen toteuma riippuu matalapaineen reitistä. Ennuste matalapaineen reitistä ja ajoituksesta voi vielä muuttua, mutta vuodenvaihteesta lähtien etelässäkin sakean lumentulon mahdollisuus kasvaa merkittävästi.

Vaikka matalapaineiden ennustettavuus onkin vielä kehno, on sääennusteissa ylipäänsä vahva signaali talven, lumipeitteen ja pakkasten paluusta maan eteläosaan vuodenvaihteessa.

6. tammikuuta alkava viikko: Suuria vaihteluita, kylmä poikkeama haalistuu

6. tammikuuta alkavalla viikolla kylmä poikkeama Suomen yllä haalistuu ja kutistuu. Pieni poikkeama on yhä havaittavissa maan pohjoisosassa, mutta Etelä- ja Keski-Suomessa lämpötila on lähellä pitkän ajan keskiarvoa.

Suomen länsipuolella näyttää olevan voimakas signaali tavanomaista korkeammasta ilmanpaineesta, kun taas itäpuolellamme ilmanpaine on ennusteessa normaalia matalampi. Korkeapaineen alueen asettuminen Britteinsaarten ja Skandinavian välimaastoon tarkoittaisi meillä lännen ja pohjoisen väliltä saapuvia ilmavirtauksia, eli vaihtelut lämpötiloissa voivat olla suuria. Tässä asetelmassa ajoittain käydään lämpöasteilla, ajoittain on kireää pakkasta.

Sademäärän ennustetaan olevan koko maassa lähellä tavanomaista. Sateen olomuoto olisi suuressa osassa maata todennäköisesti lunta, joten talvisten olosuhteiden jatkumiselle on yhä hyvät edellytykset.

Katso videolta neljän viikon ennuste lämpötiloista:

13. tammikuuta alkava viikko: Suursäätilanne pysyy samanlaisena

Tammikuun 13. päivänä alkavalla viikolla suursäätilanne Euroopassa näyttää pysyvän samanlaisena. Tavanomaista korkeamman ilmanpaineen painopiste pysyy yhä Britteinsaarten lähettyvillä ja Pohjois-Atlantilla. Fennoskandiassa tämä tietäisi pääosin lännen ja pohjoisen väliltä saapuvia virtauksia.

Suomessa ei ole erotettavissa suurempaa lämpötila- tai sateisuuspoikkeamaa. Ennusteen epävarmuus kasvaa jo merkittävästi tässä vaiheessa, mutta lauhan ja kylmän ilman vuorottelu ennustetussa sääasetelmassa näyttää yhä todennäköiseltä.

Katso videolta neljän viikon ennuste sademääristä:

20. tammikuuta alkava viikko: Ennustettavuus on huono,  mutta asetelma ei juuri muutu

Kuukausiennusteen neljännellä tarkasteluviikolla suursäätilanne Euroopassa ei dramaattisesti muutu. Korkeamman ilmanpaineen painopiste näyttää siirtyvän aavistuksen verran etelämmäs Pohjois-Atlantilla ja nyt myös kohti Keski-Eurooppaa, mikä voisi vahvistaa lauhoja länsivirtauksia ja föhn-tuulten todennäköisyyttä Pohjois-Euroopassa.

Tämän ennusteen valossa tammikuun loppu olisi suuremmalla todennäköisyydellä Suomessa leuto kuin kylmä. Ennusteen epävarmuus on kuitenkin jo merkittävä, eikä suurempia lämpötila- tai sateisuuspoikkeamia ole enää kuukausiennusteessa erotettavissa.

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 26.12.2024 klo 13.31