Sunnuntai oli jo vuoden 69. hellepäivä – mitä on ennätyskesän taustalla?

Torstain hellepäiväennätys rikkoutui perjantaina, lauantaina ja taas sunnuntaina. Erittäin lämpimän kesän takana on nopea lämpeneminen toukokuussa sekä pitkään jatkunut melko tasaisen lämmin säätilanne.

Sunnuntai oli vuoden 69. hellepäivä, kun lämpötila kohosi Raumalla 25 asteen yläpuolelle.

Aiempana eli vuoden 2002 ennätyskesänä oli 65 hellepäivää, joka ohitettiin jo torstaina. Nyt ennätys meni uudelleen uusiksi. Millainen tämä kesä on oikein ollut?

Alussa nopea lämpeneminen

Toukokuun säässä on paljon vaihtelua päivien, viikkojen ja vuosien välillä. Suomi keikkuu arktisen kylmyyden ja Keski-Euroopan jo lämmenneen sään välillä, joten tilanteesta riippuen joko sataa lunta tai käristytään aikaisissa helteissä. 

Tänä vuonna sää muuttui yhtäkkiä helteiseksi, millä oli suuri merkitys hellepäivien lopulliseen määrään. Suomessa vaikutti korkeapaine toisensa jälkeen toukokuun jälkimmäisellä puoliskolla. Parin päivän taukoa lukuun ottamatta hellettä oli 14. toukokuuta alkaen kuun loppuun asti ja edelleen kesäkuun ensimmäisellä viikolla. 

Pitkän ajan tilastoissa hellettä on toukokuussa keskimäärin kolmena päivänä, joten tämänvuotinen 16 päivää meni heittämällä ohi. Se riitti myös toukokuisten hellepäivien ennätykseen vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa.

Heinäkuu paahtoi Pohjois-Lappia

Heinäkuussa korkeapainejaksot jäivät vähiin ja sää oli useimpina päivinä epävakaista. Merkittävin ero tavalliseen oli Lapin lämpö: Keski- ja Pohjois-Lapissa oli harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmintä. Oli päiviä, jolloin hellettä mitattiin vain Lapin koillisosassa. 

Kuukauden helteisin havaintoasema oli lopulta Utsjoen Kevo, jossa oli 14 hellepäivää. Koko Suomessa hellepäiviä oli 20 kappaletta.

Elokuussa lämmin sää jatkui

Suomen yllä oli elokuussa lähes koko ajan lämmintä ilmamassaa. Tilanne vaihteli epävakaisesta matalapainesäästä poutaiseen korkeapainesäähän, mutta hellepäiviä kertyi. Kymmenen päivän ajan 6.–15.8. hellettä oli joka päivä jossakin päin maata, ja kuun lopulla tuli vielä muutama hellepäivä lisää.

Havaintoasemista eniten hellepäiviä oli jälleen Utsjoen Kevolla, 8 kappaletta. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämien pitkän ajan tilastojen mukaan Keski- ja Pohjois-Lapissa elokuu oli useilla havaintoasemilla mittaushistorian lämpimin.

Syyskuun alussa poikkeuksellinen hellejakso

Syyskuussa on mitattu hellettä nyt jo kuutena päivänä, mikä on uusi syyskuun hellepäivien lukumäärän ennätys 1961 alkaneen mittaushistorian aikana.

Sunnuntaina 9.8. lämpötila nousi ensimmäisenä hellerajan yläpuolelle Rauma Pyynpään säähavaintoasemalla iltapäivällä kahden jälkeen. Lauantaina 7. päivä Salossa Kärkän havaintoasemalla oli 25,9 astetta, ja perjantaina lämpötila nousi Mikkelin lentoasemalla 27,0 asteeseen. Turun lentoasemalla sekä Kaarinan Yltöisissä oli 5.9. jopa 28,0 astetta.

Tähän aikaan vuodesta 27 asteen lämpötilat ovat Suomessa jo poikkeuksellisia. Viimeksi se ylittyi syyskuussa vuonna 1968, jolloin 6.9. Rauman kaupungin havaintoasemalla oli 28,8 astetta – syyskuun Suomen ennätys.

Näin korkeita lämpötiloja on tuskin enää tulossa ennen ensi kesää, mutta paikallisesti helle on edelleen mahdollista.

Miltä kesä näytti kokonaisuutena?

Ennätyksellisen kesän takana on ollut siis pitkäkestoinen lämmin sää, joka on jatkunut Suomessa läpi sekä korkea- että matalapainesään jaksojen. Kuukausittaiset lämpötilapoikkeamat ovat olleet toukokuusta elokuuhun koko maassa lämpimän puolella. Pitkiä selvästi viileitä jaksoja ei tällä kertaa ollut.

Hellepäivien määrä ja koko Suomen kattava keskilämpötila kesä–elokuussa eivät täysin vastaa toisiaan, eikä helle-ennätys tarkoita suoraan kuuminta kesäkautta. Tähän vaikuttaa useampikin seikka:

• Havaintoasemien määrä on lisääntynyt viime vuosikymmeninä, joten aiemmin osa helteistä on voinut jäädä havaitsematta.
• Suomessa voi samaan aikaan olla toisella alueella hellettä ja toisella tavallisia tai jopa viileitä lämpötiloja.
• Hellepäiviin lasketaan kesä–elokuun ulkopuolellakin olevat havainnot.
• Juuri ja juuri hellerajan alapuolella pysyttelevät päivät nostavat keskilämpötilaa, vaikka eivät näy helletilastoissa.
• Keskiarvoon vaikuttavat myös yölämpötilat.

Kesän keskilämpötila oli kuitenkin koko Suomen yli laskettuna nyt sama kuin ennätysvuonna 1937, ja Sodankylässä yli satavuotiaan mittaushistorian aiempi korkein keskilämpötila ylittyi selvästi. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston arvion mukaan tällaisen kesän todennäköisyys oli noin 70-kertainen verrattuna siihen, että ilmastonmuutos ei vaikuttaisi tilanteeseen. 

Lue myös: Mitä vaaraa on liiasta kuumuudesta?

Helteinen sää ei ole ollut pelkästään Suomen asia. Esimerkiksi Ruotsissa mitattiin syyskuun uusi lämpöennätys, kun sekä Lundissa että Helsingborgissa lämpötila kohosi 31,1 asteeseen.

Kesän aikana muuallakin Euroopassa on ollut useita kovia hellekausia. Etelä- ja Keski-Euroopan paahde voi vaikuttaa pohjoisessa asti, sillä sopivassa ilmavirtauksessa lämpöä läikähtää vähän myös Pohjoismaihin.

Lue seuraavaksi: Loppuvuoden ennuste julki: Suomi erottuu Euroopan kartalla – näin meteorologi kommentoi syksyn ja talven tuloa

8.9.2024: Päivitetty lauantain ja sunnuntain hellehavainnoilla.

Anna Latvala
meteorologi

Päivitetty 8.9.2024 klo 22.47