Odotettu ennuste julki – tältä näyttää loppukevään ja kesän pitkä sääennuste!
Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut pitkän ajan ennusteensa touko–heinäkuulle. Jakson keskilämpötila näyttää Suomessa laajalti tavanomaiselta, etelässä ja lounaassa olisi ennusteen mukaan hieman tavanomaista lämpimämpää. Maan etelä- ja keskiosaan ennustetaan vähän keskimääräistä sateisempaa kolmen kuukauden jaksoa.
Tuore ECMWF:n pitkän ajan ennuste antaa viitteitä tulevasta kesästä.
– Vuodenaikaisennusteen mukaan kolmen kuukauden jakso touko–kesä–heinäkuu on laajalti Suomessa keskilämpötilaltaan ajankohdan keskiarvon luokkaa, Etelä-Suomessa ja lounaisrannikolla ehkä hivenen sitä lämpimämpi, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Etelässä ja lounaassa lämpötilan poikkeama on ennusteen mukaan 0–0,5 astetta keskimääräistä lämpimämpään suuntaan.
– Etelä-Suomen ja lounaisrannikon mahdollinen lämpöpoikkeama johtuu siitä, että Itämeren ennustetaan Suomen etelä- ja lounaispuolella olevan kolmen kuukauden keskilämpötilaltaan 0,5–1 astetta ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi. Suhteellisen lämmin meri lämmittää myös yläpuolellaan olevaa ilmaa. Meren lämmittävä vaikutus näkyy kesällä todennäköisemmin yölämpötiloissa kuin päivälämpötiloissa, Joanna Rinne sanoo.
"Kolmen kuukauden jaksoon voi vallan mainiosti mahtua useiden viikkojen helteitä, viileitä jaksoja, korkeapaineita, matalapaineita, sateita ja aurinkoa."
Touko–heinäkuun sademäärän ennustetaan olevan maan etelä- ja keskiosassa 0–50 mm ajankohdan keskiarvoa suurempi eli jakso olisi tällä alueella hieman tavanomaista sateisempi. Maan pohjoisosaan ennustetaan laajalti keskimääräisiä sademääriä.
Lue myös: Termiset vuodenajat – milloin koittaa kevät, kesä, syksy tai talvi?
Hellejaksot ja viileät kaudet molemmat mahdollisia
Meteorologi muistuttaa, että vuodenaikaisennuste ei ota kantaa siihen, millä tavalla ennuste toteutuu tai poikkeama keskiarvoista tapahtuu kolmen kuukauden ajanjakson sisällä. Ennuste ei kerro yksittäisten päivien, viikkojen tai kuukausien säästä, joten vaihtelu voi olla suurta.
– Kolmen kuukauden keskilämpötila voi pysyä keskiarvon tasolla toisaalta niin, että koko jakson ajan päivittäislämpötilat pysyvät lähellä keskiarvoja – tai niin, että keskiarvoa selvästi kylmempiä ja lämpimämpiä jaksoja on osapuilleen yhtä paljon. Kolmen kuukauden jaksoon voi vallan mainiosti mahtua useiden viikkojen helteitä, viileitä jaksoja, korkeapaineita, matalapaineita, sateita ja aurinkoa.
– Myöskään sateiden osalta ennusteesta ei näe, ennustetaanko maan etelä- ja keskiosaan lyhyttä erittäin sateista jaksoa ja muuten varsin keskiarvoista säätä vai tasaisesti hieman ajankohdan keskiarvoa sateisempaa kolmen kuukauden jaksoa, toteaa Joanna Rinne.
Eurooppaan laajalti tavanomaista lämpimämpi touko–heinäkuu
Yleisesti Eurooppaan, etenkin Keski- ja Etelä-Eurooppaan, ennustetaan kolmen kuukauden jaksolle touko–heinäkuulle jopa 0,5–2 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampaa keskilämpötilaa.
– Tämä saattaa viitata yhteen tai useampaan kuumaan korkeapainejaksoon Keski- ja Etelä-Euroopan alueella touko–heinäkuun aikana. On toki muitakin tapoja, joilla ennuste voi toteutua, Joanna Rinne toteaa.
Suomessa terminen kesä alkaa etelässä tilastojen mukaan keskimäärin toukokuun puolivälin jälkeisellä viikolla ja maan keskiosassa toukokuun loppupuoliskon mittaan. Pohjoisessa terminen kesä alkaa keskimäärin laajalti touko–kesäkuun vaihteen tienoilta kesäkuun puoliväliin ulottuvalla jaksolla, pohjoisessa Lapissa kuitenkin vasta kesäkuun loppupuoliskolla.
Viime vuonna terminen kesä alkoi Suomen eteläosassa aikaisimmillaan 21. toukokuuta, pohjoisessa Lapissa myöhäisimmillään 12. kesäkuuta.
Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?
Pitkän ajan sääennusteet ovat vielä kehitysasteella. Ne kertovat ennustetun jakson keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Vuodenaikaisennusteet on alunperin rakennettu ennustamaan pitkän ajan syklisiä ilmiöitä, kuten El Niñoa ja La Niñaa.
Lue seuraavaksi: Pulmallinen huhtikuun kuukausiennuste: ”Kevät etenee hyvää vauhtia, mutta…”
Päivitetty 7.4.2021 klo 13.13