IPCC:n raportin hälyttävä viesti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – sopeutumistoimilla on kiire

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC toteaa tuoreessa raportissaan, että ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi tarvitaan entistä tehokkaampia sopeutumistoimia. Ilmastonmuutoksen vaikutukset jakaantuvat alueellisesti epätasaisesti. Yli kolme miljardia ihmistä asuu erittäin haavoittuvissa olosuhteissa. Suomen osalta ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari painotti raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa, että riippuvuuttamme Venäjältä tulevasta fossiilisesta polttoaineesta tulisi vähentää.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n maanantaina julkistettu raportti käsittelee ilmastonmuutoksen vaikutuksia, sopeutumista muutoksiin ja haavoittuvuutta. Raportin mukaan ilmastonmuutos on uhka ihmisten hyvinvoinnille. Ilmastonmuutoksen vaikutukset koskettavat laajoja ihmisryhmiä sekä vaikuttavat laajasti luontoon ja eri alueisiin.

– Se viesti, jonka olemme nyt tiedeyhteisöltä kuulleet, on selvä. Ilmastonmuutos ei ole jossain tulevaisuudessa, se ei ole jossain kaukana, vaan se on jo täällä. Se on jo aiheuttanut peruuttamattomia muutoksia. Muutokset ilmastossa ovat ennennäkemättömän laajoja ja ennennäkemättömän nopeita, sanoi ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari raportin kansallisessa julkistustilaisuudessa.

Kari totesi raportin hengessä, että pelkät päästövähennykset eivät enää riitä, vaan lisäksi tarvitaan aiempaa vahvemmin myös muutoksia ja näihin muutoksiin sopeutumista.

– Yksi nyt julkaistun raportin pääviesteistä on, että ilman jo tehtyjä sopeutumistoimia vaikutukset olisivat olleet huomattavasti vakavampia. Samalla maailmanlaajuisia ilmastokestäviä ratkaisuja tarvitaan kiireellisemmin, mitä on aikaisemmin arvioitu. Viesti on selkeä – päästövähennystoimien rinnalle tarvitaan isoja muutoksia sopeutumisen tukemiseksi. Mitä pidemmälle hillintä- ja sopeutumistoimia lykätään, sitä kalliimmiksi nämä toimet tulevat. Ne tulevat kalliimmiksi niin inhimillisesti, luonnon monimuotoisuuden kannalta kuin taloudellisestikin, totesi Emma Kari.

Emma Kari otti puheenvuorossaan esille myös, että monien ajatukset ovat tällä hetkellä Ukrainassa, joka käy puolustustaistelua Venäjän hyökkäystä vastaan.

– Sekä ilmastokriisiä että monia muita kriisejä, jotka tällä hetkellä ovat meneillään, yhdistää riippuvuus fossiilisista polttoaineista. Tämä on se syy, minkä takia hallitus jatkaa tässäkin tilanteessa työtä fossiilisista polttoaineista irtautumiseksi. Merkittävä osa meidän energiantuonnistamme tulee Venäjältä – ja entistä tärkeämpää on katkaista riippuvuutemme fossiilisesta tuontipolttoaineesta. Pahin virhe, mitä voisimme tässä tilanteessa tehdä olisi se, että vahvistaisimme tätä riippuvuutta. Sen sijaan meidän pitää panostaa entistä enemmän kotimaisten uusiutuvien ja puhtaiden energiamuotojen lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, Emma Kari totesi.

IPCC:n raportin mukaan helleaallot, kuivuus ja metsäpalot ovat yleistyneet ympäri maailman, mikä vaikuttaa kaikkiin luonnon ekosysteemeihin. Lisäksi ruokaturva, luonnon monimuotoisuus, vesiturvallisuus ja energiaturvallisuus ovat heikentyneet. Emma Kari totesi, että Suomessakin on nähty näitä vaikutuksia.

– Viime kesän helteet ja pitkät, kuivat jaksot näkyivät esimerkiksi maataloudessa ja ne aiheuttivat jo suoria ongelmia meidän huoltovarmuudellemme.

”Aikaikkuna korjausliikkeille on vielä olemassa, mutta se pienenee hyvin nopeasti”

IPCC:n raporttia kirjoittamassa ollut dosentti Tero Mustonen poimi kansallisen julkistamistilaisuuden puheenvuorossaan raportista hälyttäviä viestejä, mutta antoi myös toivoa.

– Ilmastonmuutos on suora, välitön uhka ihmiskunnalle ja planetaariselle ekologialle. Toinen raportin tärkeä viesti on, että aikaikkuna korjausliikkeille on vielä olemassa, mutta se pienenee hyvin nopeasti. Tilanne ei ole kuitenkaan toivoton, Tero Mustonen totesi.

Ilmastonmuutokseen liittyviä uhkia ihmisille ovat muun muassa lämpöaallot, tulvat sekä tartunta- ja kulkutaudit. Raportissa otetaan esille myös muunlaisia vaikutuksia ihmisyhteisöihin.

– Nuoret ovat huolissaan ja tekevät kaikkensa, että myös heillä olisi turvallinen tulevaisuus. Tämän takia ilmastopaneeli on ottanut aivan uudella vakavuudella käsittelyyn kysymyksen mielenterveydestä ja terveysvaikutuksista, jotka liittyvät ilmastoon, Mustonen totesi.

Mustonen muistutti, että ilmastonmuutoksen takia myös luonnossa on odotettavissa muutoksia.

– Luontoekosysteemien osalta yli puolet maapallon koko biosfäärin lajeista on nyt liikkeellä. Ne ovat matkalla kohti napa-alueita, jossa on viileämpää ja vuoristoalueilla ne ovat liikkeellä ylöspäin. Ilmastonmuutokseen liittyy satoja paikallisia sukupuuttoja.

Suomen IPCC:n työryhmän jäsen, Luonnonvarakeskuksen pääjohtaja Johanna Buchert peräänkuulutti ripeitä toimia.

– Sopeutumisella on todella kiire. Meitä haastavat ilmaston ääri-ilmiöt, todella kuivat olosuhteet, jotka vaikeuttavat erityisen herkillä alueilla ruoantuotantoa tai luonnon monimuotoisuutta. Tämä koskettaa erityisesti päiväntasaajan aluetta, Afrikan aluetta, missä on tarvetta kehittää ruokaturvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös meihin kaupunkilaisiin. Se vaikuttaa infraan, elämiseen ja liikkumiseen, Johanna Buchert muistutti.

”Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotannon olosuhteita myös Suomessa”

Ilmastonmuutos on jo heikentänyt miljoonien ihmisten ruokaturvaa eri puolilla maailmaa, erityisesti päiväntasaajan alueella. Lisääntyneet helle- ja kuivuusjaksot sekä tulvat ovat haitanneet elintarvikkeiden tuotantoa, toimitusketjuja ja elintarviketurvallisuutta.

Tulevina vuosikymmeninä ilmastonmuutoksen pelätään heikentävän ruokaturvaa entisestään. Sopeutumisessa tarvitaan tuotantoon keskittyviä toimia, kuten ilmastokestävien lajikkeiden ja viljelyjärjestelmien monimuotoisuuden lisäämistä.

– Ilmastonmuutoksen vaikutukset maatalouteen ja ruoantuotantoon näkyvät yhä selvemmin ympäri maailman. Aivan erityisesti tämä näkyy häiriöinä, tuotannon notkahduksina, jotka ovat yhä useammin liitettävissä vahinkoja aiheuttaviin sääilmiöihin, johtava tutkija Taru Palosuo Luonnonvarakeskuksesta kertoi.

Tutkijat toteavat, että mitä pidemmälle lämpeneminen etenee, sitä vahingollisempaa se on viljelykasvien sadoille. Lämpöaaltojen lisäksi muun muassa kuivuus ja rankat sateet vaikuttavat satoon.

– Toistaiseksi havaitut ilmastonmuutoksen vaikutukset ruokaturvaan ja maatalouteen vaihtelevat alueittain ja tuotantomuodoittain. Täällä pohjoisessa olemme saaneet vielä jonkin verran nauttia myös positiivisista vaikutuksista, kun lämpenevät ja pitenevät kasvukaudet ovat muun muassa mahdollistaneet uusien kasvilajien ja lajikkeiden käyttöönoton. Mutta vaihtelevilta sääoloilta emme ole täälläkään suojassa. Kokonaiskuva on kuitenkin se, että ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat olleet pääosin tuotannolle haitallisia. Aivan erityisesti nämä ennakoimattomat sääilmiöt ovat heikentäneet jo miljoonien ihmisten ruokaturvaa päiväntasaajan alueella.

Taru Palosuon mukaan Suomessakin on syytä varautua siihen, että vahinkoja aiheuttavat sääilmiöt lisäävät tuotantoepävarmuutta. Suomessa ilmastonmuutos vaikuttaa maatalouteen erityisesti peltoviljelyssä.

– Ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotannon olosuhteita myös Suomessa. Saamme tänne enemmän lämpöä, mutta yhtä aikaa erilaiset vahinkoa aiheuttavat sääilmiöt lisääntyvät. Samoin riskit, joita tulee tautien ja tuholaisten kautta, ovat myös kasvussa.

”Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa vesistöissä”

Tulvia ja kuivuutta voi esiintyä samoilla alueilla, joten myös vesitaloutta tulee tarkastella kokonaisuutena. Kuivuuden aiheuttamat vaikutukset, kuten veden saatavuuden heikkeneminen ja ravinnon hinnan nousu, voivat lisätä yhteiskunnallisia jännitteitä.

Tulviin ja kuivuuteen liittyen muutokset ovat varsin vaihtelevia eri alueilla.

– Esimerkiksi Afrikan ja Välimeren alueella kuivuusriski kasvaa merkittävästi, mutta kaikkialla näin ei ole, sillä sateisuus lisääntyy monin paikoin. Tulvavahingoissa on globaalisti kasvua sekä sisämaassa vesistötulvissa että rannikoilla meriveden nousun aiheuttamissa tulvissa ja myrskytuhoissa, mutta tässäkin on suuria vaihteluja paikallisesti. Esimerkiksi Keski-Euroopassa ja Isossa-Britanniassa tulvariskien arvioidaan kasvavan, ryhmäpäällikkö Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta totesi.

Noora Veijalaisen mukaan sopeutumisella on rajansa.

– Rajat ovat paikallisesti ja ilmiökohtaisesti hyvin erilaisia. Jossain sopeutumisen raja on jo ylitetty, jossain rajaan on vielä matkaa. Mihin tahansa me emme pysty sopeutumaan.

Tulviin ja kuivuuteen on syytä varautua myös Suomessa. Suomessa ilmastonmuutos keskimäärin lisää sademääriä, mutta kuivuuden riskit kasvavat etenkin kesällä Etelä- ja Keski-Suomessa.

– Ilmastonmuutos näkyy jo Suomessa vesistöissä. Erityisesti näkyy lämpötilan nousun vaikutus niin, että virtaamien ja tulvien rytmi muuttuu. Viime vuosina on ollut entistä suurempia virtaamia talvella ja entistä enemmän tulvia syksyllä ja talvella, Noora Veijalainen totesi.

– Suomessa on 22 merkittävää tulvariskialuetta, joista viisi on rannikkolueita, joissa riski aiheutuu merivedestä ja 17 vesistötulva-aluetta, joista osassa vaikuttavat sekä meri että vesistö. Kuivuusriskit Suomessa ovat varsin pieniä muuhun maailmaan verrattuna, mutta kuten esimerkiksi kesä 2018 osoitti, niin Suomessakin kuivuus voi aiheuttaa merkittäviä vaikutuksia.

Ilmastonmuutoksella voi olla Suomessa erilaisia vaikutuksia tulva- ja kuivuusriskiin.

– Sademäärien kasvaminen ja rankkasateiden voimistuminen kasvattavat tulvariskiä. Toisaalta, kun lämpötila kohoaa, niin keskimäärin lumen määrä vähenee erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, jolloin tämä voi vähentää tulvariskiä. Suomessa perinteisesti monet suurimmista tulvista ovat olleet kevään lumensulamistulvia. Lämpötilojen kohoaminen vaikuttaa tulvien ajoitukseen: talvitulvat yleistyvät, mutta kevättulvat erityisesti Etelä- ja Keski-Suomessa saattavatkin pienetä, sanoi Noora Veijalainen.

IPCC:n raportti painottaa, että sopeutumisen ja hillinnän toimet pitää räätälöidä paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin sopiviksi, sillä riskit vaihtelevat maanosien, maiden ja alueiden mukaan. Luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien turvaaminen on ensiarvoisen tärkeää ilmastokestävän kehityksen kannalta. 

Ilmastonmuutoksen laajuus ja nopeus sekä siihen liittyvät riskit riippuvat lähitulevaisuudessa toteutettavista hillintä- ja sopeutumistoimista. Raportin mukaan nykyiset sopeutumistoimet eivät riitä, jos ilmasto lämpenee enemmän kuin 1,5 asteen kehityskululla.

Sopeutumistoimilla on onnistuttu pienentämään osaa vakavimmista ilmastonmuutoksen vaikutuksista, mutta IPCC peräänkuuluttaa nyt mullistavampia, systeemisiä muutoksia, eli toimintamallien rakenteiden ja näiden vuorovaikutusten muutoksia.

Suomessa hallitus antaa tällä viikolla esityksen ilmastolaista.

– Lailla varmistetaan, että hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 säilyy, ja ilmastotyö jatkuu yli vaalikausien ja vahvistaa järjestelmällistä sopeutumistyötä, ministeri Emma Kari totesi.

Suomessa valmistellaan parhaillaan myös uutta kansallista ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmaa, joka valmistuu tämän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelma ohjaa Suomen varautumista muuttuvan ilmaston seurauksiin tällä vuosikymmenellä.

Mikä on IPCC?

IPCC (The Intergovernmental Panel on Climate Change) on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka analysoi tieteellisesti tuotettua tietoa ilmastonmuutoksesta päätöksentekoa varten. IPCC:n ovat perustaneet vuonna 1988 Yhdistyneiden kansakuntien alaiset järjestöt Maailman ilmatieteen järjestö (WMO) ja YK:n ympäristöohjelma (UNEP). Paneeli koostuu ilmastotieteen asiantuntijoista.

IPCC:n arviointiraportit syntyvät tutkijoiden IPCC-yhteisössä. Ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimien osalta tarkastelu huipentui 14.–27.2.2022 käytyyn kokoukseen.

IPCC:n raportteja on julkistettu vuodesta 1990 lähtien. Nyt julkistettu raportti on IPCC:n kuudennen arviointiraportin toinen osa. Kuudennen arviointiraportin ensimmäinen osa julkaistiin elokuussa 2021. Kolmas osa julkaistaan huhtikuussa 2022.

IPCC on saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2007.

Lähteet: 

IPCC:n ilmastoraportin kansallinen julkistustilaisuus 28.2.2022

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja Luonnonvarakeskus: IPCC:n raportti: Ilmastonmuutos on vaikuttanut vakavalla tavalla luontoon ja ihmisiin – vaikutukset jakautuvat epätasaisesti

IPCC: Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability

Luonnonvarakeskus: Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen tarvitaan tehokkaampia toimenpiteitä – myös Suomessa varauduttava maatalouden tuotantoepävarmuuksien lisääntymiseen

Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos – miten se vaikuttaa lämpötiloihin maapallolla?

Karita Kontula-Sokka

Päivitetty 1.3.2022 klo 08.21