Elokuun ja kesän sää: Sylvia-myrsky riepotteli elokuussa, kuun korkein lämpötila peräti 33,6 astetta – kesä–elokuun jakso oli vähän tavanomaista lämpimämpi
Elokuu toi paikoin runsaita sateita, Sylvia-myrskyn sekä koko kesän korkeimman lämpötilan, 33,6 astetta. Lukema oli jopa lähellä Suomen mittaushistorian elokuun lämpöennätystä. Kesä–elokuun jakso oli Suomessa hieman tavanomaista lämpimämpi. Eniten hellepäiviä mitattiin kesäkuussa, vähiten heinäkuussa. Kesäkuussa syntyi Suomen uusi kesäkuun pakkasennätys.
Elokuu oli Suomessa koko maassa keskimääräistä lämpimämpi. Kuun keskilämpötilat vaihtelivat kaakon lähes 18 asteesta Käsivarren Lapin reiluun 10 asteeseen. Pitkän ajan säätilastoja Suomessa pitävän Ilmatieteen laitoksen mukaan Lapissa oli paikoin jopa ennätyksellisen lämmin elokuu.
Poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan oli elokuussa enimmäkseen 0,5–2,5 astetta. Suurimmat poikkeamat olivat pohjoisessa ja paikoin idässä, pienimmät lounaassa.
Elokuun sää oli Suomessa vaihtelevaa. Sateita tuli paikoin runsaasti. Lännessä satoi jopa poikkeuksellisen paljon.
– Elokuun ensimmäisellä puoliskolla matalapaineiden ja sadealueiden reitti kulki Suomen yli. Elokuun puolivälin jälkeen alkaneen muutaman päivän poutaisemman, joskaan ei täysin sateettoman, jakson jälkeen sää muuttui Suomessa jälleen epävakaiseksi ja sateiseksi, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.
Sylvia-myrskyn edellä jopa 33,6 astetta – lukema jäi vain vähän elokuun lämpöennätyksestä
Sylvia-myrsky riepotteli Suomea 8. elokuuta. Myrsky muun muassa kaatoi ja katkoi puita ja aiheutti sähkökatkoja. Sähköttä oli kerralla enimmillään noin 50 000 kotitaloutta.
Sylvia oli osa Pohjois-Euroopan yllä ollutta laajaa ja syvää matalapainetta, joka myrskysi ja toi rankkasateita ja pahoja tulvia esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin. Muualla myrsky sai nimen Hans.
Suomessa myrskyn voimakkain keskituuli oli Hangon Russarön havaintoasemalla mitattu 22,5 m/s ja voimakkain puuska Lemlandin Nyhamnin havaintoasemalla mitattu 30,9 m/s.
Sylvia-myrskyä edelsi hyvin kuuman ilman aalto.
– Elokuun 7.–8. päivä Suomeen osunut lämpöaalto oli huomiota herättävä monella tavalla. Päivälämpötilat nousivat erittäin korkeiksi, Rauman Pyynpään havaintoasemalla jopa 33,6 asteeseen ja Kemin ja Tornion seudulla asti helteiseksi. Osassa maan keski- ja pohjoisosaa jopa yölämpötilat olivat ajankohdalle tavanomaisten päivälämpötilojen lukemissa. Yö oli laajalti jopa trooppinen, Joanna Rinne sanoo.
Helteellä tarkoitetaan vähintään 25,1 asteen lämpötilaa. Trooppisella yöllä puolestaan tarkoitetaan, että lämpötilat eivät laske yöllä 20 asteen alapuolelle.
– Suomessa koettiin harvinainen yhdistelmä, jossa lämpötila nousi laajalti helteille ja jopa yli 30 asteen lukemiin, mutta sää oli samaan aikaan kosteaa ja tuulista. Matalapaineen yhteyteen ennustetut rajut ukkoset jäivät Suomessa toteutumatta, mutta ukkoset koettelivat niin Baltiaa kuin Ruotsiakin.
Rauman Pyynpään asemalla 7. elokuuta mitattu 33,6 astetta oli elokuun ja samalla koko kesän korkein lämpötila. Lukema oli lähellä Suomen mittaushistorian elokuun lämpöennätystä, joka on 7. elokuuta 2010 Heinolassa ja 8. elokuuta 2010 Lahdessa mitattu 33,8 astetta.
Hellepäiviä oli elokuussa yhteensä kymmenen, kun niitä on elokuussa keskimäärin yhdeksän.
Ilmatieteen laitoksen mukaan elokuussa mitattiin yksittäisiä asemakohtaisia lämpö- ja sade-ennätyksiä. Useilla pohjoisen havaintoasemilla elokuu sijoittui kolmen lämpimimmän elokuun joukkoon. Kilpisjärven kyläkeskuksen, Utsjoen Kevon ja Savukosken kirkonkylän havaintoasemilla elokuu oli jopa ennätyksellisen lämmin.
Elokuun kylmin lämpötila oli 22. elokuuta Savukosken Tulppion havaintoasemalla mitattu −2,3 astetta.
Lue myös: Suomen sää elokuussa tilastojen mukaan
Elokuu toi kaatosateita ja tulvia
Elokuu toi Suomeen paikoin runsaita sateita, jotka aiheuttivat jopa tulvia ja vesivahinkoja. Etenkin maan etelä- ja länsiosassa sekä Lapissa satoi monin paikoin puolitoista- tai kaksinkertainen määrä tavanomaiseen elokuuhun nähden.
– Sateita tuli elokuussa erityisen runsaasti maan etelä-, länsi- ja pohjoisosassa, kun taas idässä monilla säähavaintoasemilla sademäärä jäi ajankohdan keskiarvoja vähäisemmäksi, Joanna Rinne sanoo.
Eniten elokuussa satoi alustavien tietojen mukaan Hangon Tvärminnen havaintoasemalla, yhteensä 212,4 millimetriä. Tvärminnen elokuun sademäärien keskiarvo vuosina 1991–2020 on 78 millimetriä.
Lohjan Porlan havaintoasemalla mitattiin elokuun aikana sadetta 191,2 millimetriä ja Vantaalla Helsinki-Vantaan lentoasemalla 189 millimetriä.
Vähiten elokuussa satoi Savonlinnan Punkaharjulla, 40,4 millimetriä.
Ukkosia oli elokuussa keskimääräistä vähemmän. Maasalamoita havaittiin noin 9 400 eli noin kolmasosa pitkän ajan keskiarvosta. Vilkkain ukkospäivä oli 7. elokuuta, jolloin maasalamoita havaittiin noin 3 900 kappaletta.
Yhteensä elokuussa oli kaksi myrskypäivää, 8. ja 28. elokuuta.
Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa koettiin elokuussa kova helleaalto. Ranskassa, Espanjassa ja Portugalissa mitattiin paikoin jopa yli 40 asteen lämpötiloja.
Hurrikaani Idalia iski Floridaan kolmannen kategorian hurrikaanina 30. elokuuta.
Kesä–elokuun jakso oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi – kesäkuussa mitattiin Suomen uusi pakkasennätys
Kesä–elokuun jakson keskilämpötila oli suuressa osassa Suomea 0,5‒1 astetta tavanomaista korkeampi. Lapissa poikkeama oli paikoin yli asteen, Pohjois-Karjalassa oltiin puolestaan lähellä tavanomaista.
– Kesä eteni kylmän kesäkuun alun jälkeen helteisenä kesäkuun loppupuoliskolla, mutta sen jälkeen päivälämpötilat kääntyivät yleisesti ottaen tavanomaisempaan suuntaan. Kesäkuussa sateita tuli hyvinkin vähän, mutta heinä- ja elokuussa suuressa osassa maata runsaasti, Joanna Rinne summaa.
Kesäkuukausien ylin lämpötila oli siis 7. elokuuta Raumalla mitattu 33,6 astetta. Kesäkuukausien alin lämpötila puolestaan oli Saanatunturilla 1. kesäkuuta mitattu −7,7 astetta. Lukema oli samalla kesäkuun uusi pakkasennätys Suomessa. Aiempi kesäkuun kylmyysennätys oli 3. kesäkuuta 1962 Inarin Laanilan havaintoasemalla mitattu −7,0 astetta.
Kesä–elokuun jakso oli erityisen sateinen maan keskiosassa, jossa satoi paikoin puolitoistakertaisesti tavanomaiseen nähden. Eniten kolmen kuukauden aikana satoi alustavien tietojen mukaan Multian Pirttiperän havaintoasemalla, 413,4 millimetriä. Vähiten satoi Paraisten Fagerholmin havaintoasemalla, 100,9 millimetriä.
Hellepäiviä oli touko–elokuussa 40 kappaletta. Pitkän ajan keskiarvo touko–elokuulle on 36 hellepäivää. Kesän pisin helleputki koettiin kesäkuussa, kun yli 25 asteen lukemia mitattiin yhdeksänätoista päivänä peräkkäin 12.–30. kesäkuuta. Heinäkuussa hellepäiviä oli kymmenen kappaletta.
Kesäkuussa Suomen säässä koettiin helteiden lisäksi niin lumisateita, kuivuutta kuin rankkoja sateitakin. Kuun keskilämpötilat olivat 0,5–2,5 astetta keskimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuun sademäärät olivat lähes koko maassa keskimääräistä kesäkuuta pienempiä. Ainoa tavanomaista sateisempi alue oli Pohjois-Karjala.
Heinäkuussa sää oli laajan matalapaineen takia epävakaista. Kuukauden keskilämpötilat olivat hieman tavanomaista viileämpiä. Heinäkuu oli osassa maata runsassateinen, sateita tuli paikoin maan keskiosassa jopa kaksinkertainen määrä tavanomaiseen heinäkuuhun verrattuna.
Kesäkuun korkein lämpötila oli 20. kesäkuuta Kankaanpäässä Niinisalon lentokentällä mitattu 31,6 astetta. Heinäkuun korkein lämpötila mitattiin 11. heinäkuuta Utsjoen Kevon havaintoasemalla, 29,2 astetta. Heinäkuun alin lämpötila oli 3. heinäkuuta Savukosken Tulppion havaintoasemalla mitattu −2,9 astetta.
Kilpisjärvellä kesäkuukausien jakso oli Ilmatieteen laitoksen mukaan paikkakunnan mittaushistorian lämpimin. Havaintoja Kilpisjärvellä on tehty vuodesta 1951.
Salamointi on ollut tänä kesänä tavanomaista vähäisempää. Maasalamoita on paikannettu elokuun loppuun mennessä noin 70 000 kappaletta, kun pitkän ajan keskiarvo on noin 130 000. Kesän vilkkain ukkospäivä on ollut 28. kesäkuuta, jolloin havaittiin reilut 10 000 maasalamaa.
Lue seuraavaksi: Suomen sää syyskuussa tilastojen mukaan
Päivitetty 1.9.2023 klo 17.34
