Kevään ja alkukesän ennuste julki: Tältä näyttää huhti–kesäkuun tilanne!

Kolmen kuukauden ennusteen mukaan todennäköisyys tavanomaista viileämmälle säälle on osassa Suomea hieman kohollaan huhti–kesäkuun jaksolla. Ennusteen signaalit Suomeen ovat kuitenkin heikkoja, joten eri vaihtoehdot ovat mahdollisia. Muualle Eurooppaan ennuste näyttää laajalti tavanomaista lämpimämpää huhti–kesäkuun jaksoa.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 5. maaliskuuta kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen huhti–kesäkuulle.

– Ennusteen sanoma siihen, minkälainen Suomen huhti–kesäkuun jakso tulee olemaan, jää varsin epäselkeäksi. Kolmen kuukauden jakson ennustetaan olevan etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa erittäin suurella todennäköisyydellä tavanomaista lämpimämpi, mutta Suomi jää lämmöstä sivuun. Ennusteen mukaan mahdollisuus tavanomaista viileämpään säähän on ainakin osassa Suomea hieman kohollaan verrattuna tavanomaisen tai tavanomaista lämpimämmän kolmen kuukauden jakson todennäköisyyteen, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Ennusteen perusteella Islannin seudun matalapainetoiminta on heikompaa kuin keskimääräisenä vuonna – jopa ajoittaiset korkeapaineet voisivat olla mahdollisia Islannin seudulla.

– Mikäli Islannin suunnalle muodostuu korkeapaine, on mahdollista, että syntyy tilanteita, joissa Suomeen virtaa viileämpää ilmaa pohjoisen puolelta. Tämänkaltainen tilanne ei voi muodostua koko kolmen kuukauden ajaksi, mutta ajoittaiset suhteellisen viileät jaksot voisivat olla mahdollisia. Toisaalta ilmavirtaukset voivat toteutua monella muullakin tavalla – pohjoinen ilmavirtaus ei ole meillä suinkaan ainoa mahdollinen vaihtoehto Islannin suunnan korkeapaineen tilanteessa, Joanna Rinne kertoo.

Kylmän talven jäljiltä Pohjanlahden veden lämpötilan ennustetaan olevan selvästi tavanomaista kylmempi.

– Pohjanlahden kylmyys ”vuotaa” ennusteessa myös Suomen maa-alueiden puolelle. On todennäköistä, että ennuste yliarvioi sen, kuinka paljon Pohjanlahden lämpötila Suomen lämpötiloihin vaikuttaa, ja värit kartalla ovat viileämpiä kuin todellisuudessa toteutuva sää, Joanna Rinne jatkaa.

Sadekartalla ei näy juurikaan poikkeamaa tavanomaiseen Suomen osalta

ECMWF:n huhti–kesäkuun sade-ennusteen kartalla ei näy juurikaan poikkeamaa suuntaan eikä toiseen Suomessa.

– Sateisuuteen ennuste ei ota Suomen alueella juuri mitään kantaa. Yhtä todennäköisiä ovat niin vähäsateinen, tavanomainen kuin runsassateinenkin huhti–kesäkuun jakso, Joanna Rinne sanoo.

Muunkaan Euroopan osalta sadekartan signaalit eivät ole kovinkaan vahvoja, mutta ennusteessa näkyy tavanomaista sateisempaa säätä esimerkiksi Ranskasta Alppien tienoon kautta kohti Balkania ulottuvalla alueella.

Esimerkiksi Espanjassa Välimeren rannikolla voisi puolestaan olla tavanomaista vähäsateisempaa.

Mitä pitkä ennuste kertoo? ”Kaikki vaihtoehdot ovat lähes yhtä todennäköisiä tulevina kuukausina”

Vuodenaikaisennusteen lämpötilaennusteessa arvioidaan todennäköisyyksiä sille, onko kolmen kuukauden jakso kokonaisuutena tavanomaista lämpimämpi, tavanomainen vai tavanomaista viileämpi.

– Vuodenaikaisennustekartta näyttää ennusteen mielestä todennäköisimmin toteutuvaa tilannetta. Usein kuitenkin kartan ennuste on vain juuri ja juuri todennäköisempi kuin muut vaihtoehdot; esimerkiksi jos kartta näyttää tavanomaista viileämpää kolmen kuukauden jaksoa, ajankohtaan nähden lämpimän tai tavanomaisen jakson toteutuminen voi olla lähes yhtä todennäköistä kuin viileän. Ennusteeseen liittyy aina paljon epävarmuutta Suomen ja laajemminkin Euroopan suunnalla. Esimerkiksi marraskuussa 2023 ECMWF:n vuodenaikaisennuste ennusti Suomeen joulu–helmikuun jaksolle tavanomaista lauhemman talven todennäköisyyden olevan suurempi kuin tavanomaisen tai tavanomaista kylmemmän talven todennäköisyys. Ennusteen mielestä todennäköisin vaihtoehto ei kuitenkaan toteutunut, vaan joulukuu–helmikuun jakso oli meillä tavanomaista kylmempi, Joanna Rinne toteaa.

Nyt siis huhti–kesäkuun ennusteen mukaan todennäköisyys tavanomaista viileämmälle säälle on osassa Suomea hieman kohollaan.

– Tähän voi siis vaikuttaa Pohjanlahden kylmyys. Tavanomaisen ja tavanomaista lämpimämmän jakson todennäköisyydet ovat kuitenkin vain hieman alhaisemmat kuin viileän jakson todennäköisyys, eli mahdollisuudet kaikkiin ovat kokolailla avoinna. Kun katsotaan kokonaisuutena huhti–kesäkuun lämpötila- ja sade-ennusteita, niin kaikki vaihtoehdot ovat lähes yhtä todennäköisiä tulevina kuukausina, Joanna Rinne sanoo.

Pitkän ajan tilastojen mukaan terminen kevät alkaa Suomen eteläosassa keskimäärin maaliskuun lopussa ja Pohjois-Lapissa huhtikuun lopussa.

Viime vuonna terminen kevät alkoi aikaisimmillaan etelärannikolla 14. maaliskuuta ja myöhäisimmillään Käsivarren Lapissa 8. toukokuuta. Termisen kevään katsotaan alkavan, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin nollan asteen yläpuolelle.

Terminen kesä puolestaan alkaa pitkän ajan tilastojen mukaan maan eteläosassa keskimäärin ennen 20. toukokuuta ja aivan pohjoisimmassa Lapissa 24. kesäkuuta jälkeen.

Viime vuonna terminen kesä alkoi maan etelä- ja keskiosassa laajalti 9.–10. toukokuuta. Myöhäisimmillään terminen kesä alkoi viime vuonna Käsivarren Lapissa 17. kesäkuuta. Terminen kesä alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin 10 asteen yläpuolelle.

Sään vaihtelu voi kevään ja alkukesän aikana olla suurta Suomessa – El Niño hiipumassa maailmalla

Sään vuodenaikaisennusteessa lasketaan lämpötila-, sademäärä- ja ilmanpainepoikkeamat peräti kolmen kuukauden mittaiselle ajanjaksolle.

Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta.

Lue myös:

• Suomen sää huhtikuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää toukokuussa tilastojen mukaan
• Suomen sää kesäkuussa tilastojen mukaan

Kolmen kuukauden vuodenaikaisennuste lasketaan koko maailmaan, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden, kuten ENSO-kierron eli El Niño - ja La Niña -kierron seuraaminen ja ennustaminen. Pohjoisten leveysasteiden vaihtelevan sään ympäristössä kolmen kuukauden ennusteen tarkkuus on selvästi heikompi kuin tropiikissa.

Tällä hetkellä maailmalla on käynnissä El Niño -jakso, mutta muutosta on jo näkyvissä.

– ENSO-kierto on ennusteen mukaan siirtymässä El Niño -vaiheesta kevät- ja kesäkuukausien aikana neutraaliin vaiheeseen. Osa parviennusteen jäsenistä viittaa jopa syksyllä lähestyvän La Niña -vaiheen mahdollisuuteen, mutta valtaosa jäsenistä pitää kierron vaiheen vielä syksylläkin neutraalina, Joanna Rinne toteaa.

Lue seuraavaksi:

• Mikä on El Niño?
• Mikä on La Niña?

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Päivitetty 14.3.2024 klo 10.08