Napa-alueen polaaripyörre on vahvistumassa – näin vaikutus tuntuu sähkölaskussasi

Viime aikojen kuuma puheenaihe on ollut sähkön hinta. Sähkömarkkinoiden liikkeet riippuvat sään vaihteluista, ja ennen kaikkea tuulisuus ja lämpötila vaikuttavat pörssisähkön hintaan. Helpottavia uutisia energiakriisin keskelle tuo pohjoisen napa-alueen ympärillä vahvistuva polaaripyörre, joka pitää sään lähiaikoina leveysasteillamme keskimääräistä tuulisempana ja leudompana. Tämä hillinnee myös sähkön hintapiikkejä.

Sääolosuhteet vaikuttavat sähkönkulutukseen ja lämmitystarpeeseen. Tuulisella säällä tuulivoimaloiden tuotanto saadaan maksimoitua, mikä laskee pörssisähkön hintaa Pohjoismaissa. Esimerkiksi lokakuun 7. päivänä spot-sähkön hinta käväisi negatiivisena tuulisesta säätilanteesta ja vähäisemmästä kulutuksesta johtuen. Toisessa ääripäässä keskiviikkona 12. lokakuuta kilowattitunnin (kWh) hinta pomppasi 33,47 senttiin. Pomppuun vaikutti ennen kaikkea Olkiluodon ydinvoimalan kolmannen ydinreaktorin sähköntuotannon tilapäinen alasajo.

"Kantaverkkoyhtiö Fingridin aineiston perusteella sähkönkulutuspiikit ovat 2010-luvulla osuneet pääosin tammi- ja helmikuulle, jolloin eletään tilastojen valossa vuoden kylminä aikaa."

Jos pohditaan lokakuun jatkoa ja mahdollisia sähkön hintaan vaikuttavia sääriippuvaisia tekijöitä, näyttää tilanne ihan lohdulliselta.

Pohjoista napa-aluetta peittää tällä hetkellä tiivis matalapaineiden verkosto, jonka ympärillä polaaripyörre porskuttaa vuodenaikaan nähden voimakkaana. Alempana ilmakehässä tilanne voi näyttäytyä Suomen leveysasteilla vilkkaana matalapainetoimintana sekä keskimääristä tuulisempana ja lämpimämpänä säänä. Samaa kehityssuuntaa enteilee myös ECMWF:n kuukausiennuste. Tämä yhdistelmä saattaa pitää pörssisähkön hinnan maltillisena.

Tutustu myös tähän: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa säähämme?

Polaaripyörre määrittää tulevan talven sään ja sähköntarpeen

Polaaripyörre syntyy lämpötilaerojen seurauksena. Kun pohjoisen napa-alueen ja keskileveysasteiden väliset lämpötilaerot syksyn edetessä kasvavat, saa pyörre alkunsa. Ilmanpaine tyypillisesti laskee pohjoisen napa-alueen ympäristössä ja alueelle muodostuu pysyvä matalapaineen alue. Mitä enemmän ilmanpaine laskee (mitä suurempia lämpötilaerot ovat eteläisempien leveysasteiden välillä), sitä voimakkaampi polaaripyörteestä tulee.

Pyörteen voimakkuuteen vaikuttavat lumi- ja jääpeitteen laajuus: mitä laajempi jääpeite napa-alueen ympäristössä syksyllä on, sen voimakkaampi pyörteestä voi muodostua. Mikäli edeltävä kesä on ollut lämmin ja sulattanut jääpeitettä laaja-alaisesti, saattaa polaaripyörteen muodostumisessa kestää pidempään, ja siitä voi tulla myös normaalia epävakaampi. Tällöin pyörre voi päästä hajoamaan tai jakautumaan talvisin herkemmin, jolloin kylmää ilmaa valuu napa-alueelta keskileveysasteille. Tiivis ja voimakas pyörre pitää arktisen kylmän ilmamassan sisällään.

Polaaripyörre on parhaillaan voimistumassa pohjoisen napa-alueen ympäristössä, mikä näyttäytyy meillä vilkastuvana matalapainetoimintana ja voimakkaampina länsivirtauksina. Lähiaikoina Suomeen ei ole syytä odottaa pitkäkestoisia kylmän ilmamassan jaksoja, vaan pikemminkin tasaista matalapainevyöryä lännestä. Tällainen säätyyppi tuo mukanaan merellisen lämmintä ilmaa ja voimakkaita tuulia. Sähköntarve ei siis lokakuun edetessä näyttäisi merkittävästi tässä sääasetelmassa kasvavan.

Tulevan talven sää on kuitenkin vielä täysi arvoitus, mutta mikäli polaaripyörre pääsee lokakuun aikana vahvistumaan kunnolla, on sillä paremmat edelltykset pysyä tiiviinä myös talven saapuessa. Tällöin hyytävimmät ilmamassat eivät pääsisi niin usein leviämään keskileveysasteille. Tämä tietysti olisi näin energiakriisin vallitessa ihan toivottava skenaario, jotta sähkön ja lämmityksen tarve pysyisivät aisoissa.

Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan lokakuun lumipeitteen laajuudella Siperiassa voi olla vaikutusta polaaripyörteen vahvuuteen. Mikäli lumipeite Siperiassa kasvaa lokakuun aikana maltillisesti, polaaripyörteestä voidaan odottaa tiivistä. Mikäli lokakuun olosuhteet ovat Siperiassa kovin kylmät ja lumiset, polaaripyörteestä saattaa muodostua ailahteleva ja epävakaa. Sään ennustetaan olevan Siperiassa lähiaikoina tavanomaista lämpimämpää, ja lumipeite vahvistunee lähinnä alueen pohjoisosassa.

Lue myös tämä: Odotettu marras–tammikuun pitkä sääennuste julki – näin meteorologi kommentoi talven tilannetta

Fingrid: Kulutuspiikit tyypillisesti tammi- ja helmikuussa

Fingrid ylläpitää Suomessa sähkönsiirtoon käytettävää kantaverkkoa. Verkkoon kuuluu kutakuinkin 14 400 kilometriä voimajohtoja ja lähes 120 sähköasemaa. Maanlaajuisen kantaverkon kautta kulkee noin 77 % kaikesta Suomessa siirretystä sähköstä, todetaan Fingridin verkkosivuilla.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin aineiston perusteella sähkönkulutuspiikit ovat 2010-luvulla osuneet pääosin tammi- ja helmikuulle, jolloin eletään tilastojen valossa vuoden kylminä aikaa. Sähkönkulutus on ollut tyypillisesti suurimmillaan silloin, kun tuuli on Pohjoismaissa heikkoa ja pakkanen on laajoilla alueilla kireää. Kireän pakkasen raja-arvo on maan eteläosassa –15, keskisessä Suomessa –20 ja pohjoisessa Suomessa –25 astetta.

Jos tarkastellaan kolmea edellistä talvea (2020–2022), on sähkönkulutuspiikin ajankohta vaihdellut: poikkeuksellisen lauhana talvikautena 2019–2020 se koettiin vasta helmikuun lopussa, talvikautena 2020–2021 tammikuussa ja talvikautena 2021–2022 jo joulukuussa.

Merkittäviä pakkasjaksoja ei koettu talvikautena 2019–2020 juuri lainkaan, ja sää oli keskimääräistä tuulisempaa polaaripyörteen ollessa ajoittain jopa ennätyksellisen vahva. Sen sijaan talvikausina 2020–2021 sekä 2021–2022 polaaripyörre hajosi useampaan otteeseen, jolloin Suomessa ja paikoin muuallakin Euroopassa koettiin useampia kipakan pakkasen jaksoja, joskaan ne eivät kestäneet kovin pitkään.

Kuluneen lokakuun sähkönkulutus on vielä ollut selvästi maltillisempaa kuin talvikuukausina keskimäärin. Fingridin mukaan sähkönkulutus on ajanjaksolla 1.–12.10.2022 ollut keskimäärin 8277 MWh/tunti, kun taas kolmen edellisen talven (2020–2022) keskiarvo oli 10810 MWh/tunti. Lokakuun sähkönkulutus on siis jäänyt vielä viidenneksen päähän kolmen edellisen talven keskiarvosta.

Kuluneen lokakuun sähkönkulutuspiikki koettiin kuun 7. päivänä, jolloin lukema oli 9386 MWh/tunti. Talvisessa paukkupakkastilanteessa sähkönkulutus voi Fingridin kantaverkkoalueella olla 70 % tätä lukemaa suurempi eli puhutaan yli 14 000 MWh/tunti kulutuksesta.

Lue seuraavaksi: Sähkömarkkinoilla pelkona talven mahdolliset paukkupakkaset: Fingrid kehottaa varautumaan sähkökatkoihin – pahin tilanne olisi kylmä, pitkä ja tyyni pakkasjakso

Markus Mäntykannas
meteorologi

Päivitetty 13.10.2022 klo 18.55