Tuore kuukausiennuste: Ainakin nämä viisi muutosta tulossa – tammikuun lopun ja helmikuun alun säässä vielä kysymysmerkkejä

Uuden kuukausiennusteen mukaan neljän viikon jakso tammikuun puolivälistä helmikuun puolivälin tienoille on Suomessa ajankohdan keskimääräisiä lukemia lämpimämpi. Ennuste polaaripyörteen mahdollisesta heikkenemisestä tammikuun lopussa ja helmikuun alussa aiheuttaa kuitenkin epävarmuutta tilanteeseen. Tällä viikolla lumisateet huonontavat ajokeliä eri puolilla maata, ensi viikoksi sateet vähenevät. Ajoittain Suomessa puhaltaa ensi viikon mittaan lauha föhn-tuuli, myös aurinkoa nähdään. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvatilanne voisi olla vähitellen helpottamassa ensi viikkoa kohti.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut 16. tammikuuta uuden kuukausiennusteen. Ennusteen mukaan tämä ja seuraavat kolme viikkoa ovat Suomessa keskimääräistä lämpimämpiä, tämän ja ensi viikon osalta signaali on voimakas. Polaaripyörteen mahdollinen heikkeneminen voi kuitenkin tuoda vielä yllätyksiä ennusteeseen.

– Neljän viikon jakso on kuukausiennusteen mukaan Suomessa ajankohtaan nähden lämmin. Sateita tulee tällä viikolla keskimääräistä enemmän, mutta ensi viikosta alkaen sademäärät palautuvat pääosin tavanomaisiksi, paikoin sateita tulee jopa vähemmän kuin tähän aikaan vuodesta yleensä. Ensi viikko saattaa tuoda Suomeen energiasään kannalta edullisia föhn-tuulitilanteita, joiden yhteydessä sää on ajankohtaan nähden lämmintä ja tuulista, toteaa Forecan meteorologi Joanna Rinne.

Napa-alueen polaaripyörre pitää talvisin kylmää ilmaa sisällään. Kun se heikkenee ja päästää kylmää ilmaa etelämmäs, on mahdollista, että jossain päin pohjoisella pallonpuoliskolla sää viilenee merkittävästi.

– Tämän viikon ajan polaaripyörre pysyy vielä vahvana, mutta ensi viikon kuluessa se heikkenee ennusteen mukaan jonkin verran keskimääräistä tilannetta heikommaksi. Heikentynyt polaaripyörre pohjoisen napa-alueen ympärillä voi edesauttaa kylmän ilman purkauksia napa-alueelta etelää kohti ja sitä kautta kipakan talvista säätä. Polaaripyörteen heikkenemisestä ei voi päätellä, että mahdollinen kylmä ilma osuu juuri Suomeen, vaan se voi puhaltaa myös esimerkiksi Grönlantiin, Pohjois-Amerikkaan tai Venäjälle.

Lue myös: Mikä on polaaripyörre ja miten se vaikuttaa Suomen säähän?

– Myös polaaripyörteen heikkenemisen vaikutus maanpinnalle voi tapahtua muutamien päivien sisällä tai sen siirtymisessä voi kestää useita viikkoja. Siksi polaaripyörteestä ei voi ennustaa säätä kovin tarkasti, vaan siitä saa lähinnä mahdollisia viitteitä tulevasta. Nyt lähestyvä polaaripyörteen heikkeneminen on varsin mieto. Vielä ei pystytä sanomaan, edesauttaako se kylmän ilman purkauksia vai ei, Joanna Rinne toteaa.

Lauha sää, vesisateet ja lumien sulaminen ovat saaneet aikaan tulvia maan etelä-, lounais- ja länsiosassa. Tämän hetken ennusteiden mukaan tulvatilanne voisi olla vähitellen helpottamassa.

– Lumien sulaminen hidastuu ja mahdollisesti vähitellen lakkaa, sillä lämpötilat pääsevät etelässäkin painumaan pakkasen puolelle ensin ajoittain, sitten pysyvämmin. Myös vesisateet vähenevät. Tulvatilanne siis helpottuu vähitellen, Joanna Rinne sanoo.

Ainakin nämä muutokset ovat ennusteiden mukaan tulossa tilanteeseen tällä ja ensi viikolla:

1. Eteläinen ilmavirtaus heikkenee tällä viikolla, ensi viikolla alkaa puhaltaa läntinen ilmavirtaus. Läntinen ilmavirtaus tuo myös föhn-tuulen. Föhn-tuulen vaikutusalueilla tuuli on puuskaista.
2. Tämän viikon edetessä sateet vähenevät – pari suurta sadealuetta liikkuu Suomen yli lähipäivinä, sen jälkeen sää muuttuu poutaisemmaksi. Ensi viikko on tätä viikkoa vähäsateisempi.
3. Niillä alueilla Suomessa, jossa lämpötilat eivät juuri ole laskeneet viime aikoina nollan alapuolelle, ajoittaisia pakkaslukemia alkaa olla tämän viikon edetessä. Viikonloppuun mennessä sää on pakkasella koko maassa. Ensi viikolla osassa maata lauhtuu taas.

Artikkeli jatkuu mainoksen jälkeen

Artikkeli jatkuu

4. Tällä viikolla vähäisemmän pilvisyyden alueita voi näkyä paikoitellen, mutta ensi viikolla aurinkoiset alueet voivat olla laajempiakin föhn-tuulen takia.
5. Tulvatilanne todennäköisesti helpottaa vähitellen.

Saitko hyvän sääkuvan? Lähetä kuva Forecan sääuutisiin!

Tammikuun 16. päivä alkanut viikko: Jopa 5–8 astetta keskimääräistä lämpimämpää – sateita tulee eri olomuodoissa

Kuukausiennusteen mukaan alkanut viikko on keskilämpötilaltaan Suomessa selvästi ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi.

– Etelässä ja lännessä eroa tavanomaiseen on 5–6 astetta, muualla Suomessa laajalti 6–8 astetta. Sateita tulee koko maassa ajankohtaan nähden runsaasti, Joanna Rinne kertoo.

Päivittäisennusteiden mukaan Keski- ja Pohjois-Euroopassa vaikuttaa tällä viikolla laaja matalapaineen alue, jonka yhteydessä liikkuu useita sadealueita. 

– Sadealueita kulkee Suomeen etelästä. Sateet tulevat maan etelä- ja keskiosassa vetenä, räntänä ja lumena, vetisintä on etelässä. Lapissa sateet ovat enimmäkseen lunta. Viikonlopuksi etelävirtaus heikkenee ja sateet vähenevät.

Katso videolta kuukausiennuste lämpötiloista!

Muualla Euroopassa kuukausiennusteessa näkyy tällä viikolla selkeä jako keskimääräistä lämpimämmän itäisen Euroopan ja keskimääräistä viileämmän läntisen Euroopan välillä. Lumi- ja räntäsateita tulee muun muassa Saksassa, Ranskassa, Puolassa ja Espanjassa.

– Itäisessä Euroopassa lämpötilaero keskimääräistä lämpimämpään suuntaan on suuri eteläisen ilmavirtauksen takia. Esimerkiksi torstaina Mustanmeren länsipuolella Romanian ja Bulgarian suunnalla lämpötila voi nousta paikallisesti jopa 20 asteeseen. Sateita tulee Euroopan itäpuoliskolla ajankohtaan nähden runsaasti. Lännempänä Keski- ja Länsi-Euroopassa sekä Britteinsaarilla ja Islannissa puolestaan on ajankohtaan nähden kylmää. Öisin Keski-Euroopassa esiintyy tällä viikolla laajoilla alueilla pakkaslukemia. Sateisuus vaihtelee alueittain, Joanna Rinne sanoo.

Lue myös: Raju kylmänpurku vaikeuttaa miljoonien ihmisten elämää Euroopassa: "Lunta ja pakkasta Välimerellä asti" – Kalifornian tulvatilanteessa käänne

Tammikuun 23. päivä alkava viikko: Sateet vähenevät – föhn-tuuli puhaltaa ajoittain

Tammikuun 23. päivä alkavalla viikolla sää muuttuu korkeapainepainotteiseksi erityisesti osassa Keski-Eurooppaa ja Britteinsaarilla. Suomessa viikon keskilämpötilat ovat kuukausiennusteen mukaan laajalti 3–4 astetta keskimääräistä lämpimämpiä.

– Laaja korkeapainepainotteinen alue on uudessa kuukausiennustemalliajossa liikkunut hieman aiempaa ennustettua lännemmäksi. Suomi ei kuulu sen piiriin enää yhtä vahvasti kuin edellisessä ennusteessa näytti. Viikko on keskilämpötilaltaan koko Pohjois-Euroopassa, Suomi mukaan lukien, ajankohdan keskiarvoa lämpimämpi, Joanna Rinne kertoo.

Katso videolta kuukausiennuste sateista!

Sateinen jakso on hellittämässä 23. tammikuuta alkavalla viikolla, sillä kuukausiennusteen perusteella sateita tulee Suomessa enää ajankohdalle keskiarvoinen määrä tai paikoin jopa tavanomaista vähemmän. Viikon edetessä tuuli puhaltaa ainakin osaan maata Norjan vuoriston yli.

– Etelänpuoleinen ilmavirtaus kääntyy Suomessa viikon keskiarvoissa lännenpuoleiseksi. Lämmittävät ja sateettomat, myös aurinkoiset föhn-tuulitilanteet ovat meillä tällöin mahdollisia. Föhn-tuulitilanteen johdosta lämpötilat pääsevät päivisin nousemaan laajalla alueella plussalle, paikallisesti jopa viiteen plusasteeseen, mutta lauha tilanne ei ole yhtä yhtäjaksoinen kuin se oli 9. tammikuuta alkaneella viikolla. Pakkasta esiintyy ajoittain. Siellä, missä föhn-tuuli tulee vaikuttamaan voimakkaimmin, saattaa syntyä useamman päivän lauha jakso. Vaikka päivät eivät ole täysin pilvettömiä, aurinkokin pääsee todennäköisesti näyttäytymään, Joanna Rinne sanoo.

Mikäli ensi viikon föhn-tilanne toteutuu, föhn-tuulen vaikutusalueilla tuuli voimistuu puuskaiseksi.

Mahdollinen polaaripyörteen heikkeneminen alkaa siis kuitenkin tehdä epävarmuutta ennusteeseen tammikuun lopulle ja helmikuun alkuun.

Lue myös: Föhn-tuuli – miten se syntyy?

Pohjois-Euroopan lisäksi 23. tammikuuta alkavalla viikolla keskimääräistä lämpimämpää on kuukausiennusteen mukaan osassa itäistä Eurooppaa. Läntisessä Euroopassa ollaan monin paikoin keskimääräisissä tai yhä paikoin keskimääräistä viileämmissä lukemissa. Isossa-Britanniassa on ennusteen mukaan jo tavanomaista lämpimämpää.

Lähes koko Euroopassa sateita tulee 23. tammikuuta alkavalla viikolla ajankohdan keskiarvoja vähemmän, Norjan vuoristossa kuitenkin tavanomaista enemmän.

Tammikuun 30. päivä ja helmikuun 6. päivä alkavat viikot: Mitä tapahtuu kuunvaihteen ympäristössä ja helmikuun alussa?

Kuukausiennusteen mukaan 30. tammikuuta ja 6. helmikuuta alkavilla viikoilla sää jatkuu niin Suomessa kuin lähes koko Euroopassa ajankohtaan nähden lämpimänä. Ennusteen epävarmuus kuitenkin kasvaa jo merkittävästi.

– Sää on muuttunut jo huonosti ennustettavaksi, eikä kuukausiennuste enää ota juuri kantaa sateiden tai suursäätilan kehittymiseen Suomessa tai laajemminkaan Euroopassa, Joanna Rinne sanoo.

Pitkän ajan säätilastojen mukaan keskimääräiset ylimmät lämpötilat ovat Suomessa tammi–helmikuun vaihteessa maan eteläosassa laajalti 0–4 pakkasastetta, lounaisrannikolla ja Ahvenanmaalla 0–2 plusastetta. Maan keskiosassa keskimääräinen ylin lämpötila on tammi–helmikuun vaihteessa 0–6 pakkasastetta, pohjoisessa enimmäkseen 4–10 pakkasastetta.

Lue myös: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Pitkän ajan sääennusteet kertovat viikon tai kuukauden keskimääräisestä säästä, eivät yksittäisten päivien säästä. Keskimääräiset lukemat voivat toteutua monella eri tavalla. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi siis olla suurta.

Lue seuraavaksi: Lopputalven ja alkukevään pitkä ennuste julki: Tältä näyttää helmi–huhtikuun jakso – yksi kuukausi erottuu joukosta!

Karita Kontula-Sokka
toimittaja

Katso yli sadan paikkakunnan ennusteet!

Päivitetty 18.1.2023 klo 10.24