Atlantille muodostunut sääilmiö vesittää Suomen talven – näin käy lumirajan

Talven eteneminen ottaa selvää takapakkia loppuvuonna. Lauhat ja voimakkaat länsivirtaukset pakottavat lumirajan kohoamaan kohti sisämaata jouluviikolla. Skandinaviassa voidaan joulunpyhinä mitata jopa 10 asteen lämpötiloja ja Suomessakin reilusti yli viiden asteen lukemia. Lauha sää voi jatkua maan eteläosassa vuodenvaihteen yli, joskin ennusteessa alkaa jo olla merkkejä suursääkuvion muuttumisesta.

Talven ihmemaa joutuu harmillisesti väistymään lämpimien länsivirtausten tieltä joulunpyhiksi, kun vettä voi ajoittain ropista Lappia myöden. Lämpötilan ennustetaan olevan jopa 5–10 astetta ajankohdan keskiarvoa korkeampi.

Edellisenä kolmena vuotena suursäätyyppi on suosinut valkean joulun ystäviä, sillä joulu on ollut lähes poikkeuksetta valkea koko maassa. Tänä vuonna jouluaatto on ECMWF:n lumensyvyysennusteen mukaan valkea kapeaa rantavyöhykettä lukuun ottamatta, mutta joulunpyhien edetessä lumitilanne huononee selvästi ja lumiraja vetäytyy päivä päivältä kohti sisämaata.

Massiivinen korkeapaineen alue vesittää talvisään

Jos lähdetään etsimään syypäätä talvisen sään torppaajaan, osoittaa sormi kohti Pohjois-Atlantilla muodostunutta laajaa korkeapaineen aluetta. Joulua edeltävänä viikonloppuna korkeapaineen painopiste on Azoreiden saariryhmän lähettyvillä Portugalin länsipuolella, mutta jouluviikon alussa korkeapaine siirtyy Keski-Euroopan ylle.

Miten näin kaukana oleva sääilmiö sitten vaikuttaa Suomen säähän ja miksi se sysää talven toisaalle? Korkeapaineen siirtyminen Pohjois-Atlantilta kohti Keski-Eurooppaa on usein se asetelma, jolloin Suomessa koetaan leudointa mahdollista talvisäätä.

Länsi- tai Keski-Euroopan päällä seilaava laaja korkeapaineen alue pakottaa Pohjois-Atlantin voimakkaat matalapaineet hyvin pohjoiselle kurssille kohti Skandinavian pohjoisosia ja Huippuvuoria, jolloin korkeapaineen ja matalapaineiden välissä tuuli käy voimakkaasti lännestä. Talvisin länsivirtaus kuljettaa meille lauhaa ja kosteaa ilmaa Atlantilta. Voimakkaiden länsivirtausten yhteydessä syntyy usein myös föhn-ilmiö, mikä nostaa lämpötiloja entisestään Pohjois-Euroopassa. Lämpimien länsivirtausten ja föhn-ilmiön yhteisvaikutuksesta lämpötila on joinakin talvina kohonnut Pohjois-Euroopassa yli 10 asteeseen.

Edellisen kerran voimakkaita länsivirtauksia koettiin pitkäkestoisesti talvikautena 2019–2020. SIlloin suursäätila Euroopassa oli kutakuinkin samanlainen kuin nyt loppuvuodesta.

Joulun sää, ajokeli ja lumitilanne pähkinänkuoressa

Joulun menoliikenne on Fintrafficin mukaan vilkkaimmillaan lauantaina. Kyseessä onkin sään puolesta yksi parhaimmista päivistä olla liikenteessä, sillä lumisateet heikentävät ajokeliä lähinnä rajatulla alueella etelärannikon tuntumassa ja paikoin myös Lapissa.

• Ajokeli heikkenee sunnuntaina, lumisateessa voi joutua ajamaan useita tunteja

Sunnuntaina tilanne muuttuu ajokelin kannalta haastavammaksi, kun lounaasta leviää laaja-alainen sadealue maan etelä- ja keskiosaan. Sakeaa lumentuloa ja ehkä jäätäviäkin sateita odotetaan sunnuntaiaamusta alkaen erityisesti maan keskivaiheille Tampere–Lappeenranta-akselin pohjoispuolella. Jos etelästä ajelee kohti pohjoista, voi lumisateessa pahimmillaan joutua ajamaan useita tunteja, sillä ne siirtyvät iltapäivän ja illan aikana hitaasti kohti pohjoista. Sunnuntai-iltana lunta satelee jo Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Kertymät ovat laajalti 5–10 cm.

Etelässä sateet ovat vettä, joten ajokeli helpottaa pääväylillä, kun taas sivutiet voivat olla erittäin jäisiä ja liukkaita. Myös jalankulkuväylillä on petollisen liukasta.

• Maanantaina lumisateita pohjoiseen, lumet hupenevat etelässä

Jos liikenteeseen lähdön pystyy lykkäämään vielä maanantaille, on se sunnuntaita parempi vaihtoehto. Tällöin lumisateet heikentyvät hiljalleen pohjoisen Suomen yllä, maan etelä- ja keskiosassa on jo pääosin poutaista. Lämpötilan nollaraja kohoaa jo lähelle Oulua, ja etelässä lumet sulavat kosteassa ja lauhassa säässä nopeasti.

• Jouluaattona poutaantuu

Jouluaaton sateet ovat lähinnä paikallisia lumikuuroja. Pilvisyys on runsasta, mutta pääosin on kuivaa. Lämpötilat laskevat jonkin verran aatonaaton lukemista, eli suuressa osassa maata on pikkupakkasta.

• Joulupäivänä sateita ja voimakas lauhtuminen, jopa yli +5 astetta

Joulupäivänä keskiviikkona maan pohjoisosan yli liikkuu lumi- ja räntäsadealue. Myös jäätävän sateen riski on selvästi koholla, joten olosuhteet näyttävät Pohjois-Suomessa hyvin liukkailta. Sadealueen jälkipuolella Suomeen virtaa voimalla lännestä hyvin lauhaa ilmaa. Föhn-tuulen vaikutuksesta lämpötilan ennustetaan kohoavan monin paikoin viiden plusasteen vaiheille, mutta on mahdollista, että paikallisesti kivutaan jopa 6–8 asteeseen saakka. Ruotsissa 10 astetta voi ylittyä.

• Tapaninpäivän ajokeli suotuisa paluuliikenteelle

Tapaninpäivänä föhn-tuulen vaikutus hiipuu varsinkin pohjoisessa ja siellä lämpötila laskee vähän pakkasen puolelle. Maan etelä- ja keskiosaan ennustetaan yhä leutoa suojasäätä. Etelärannikon tuntumassa lämpötila on yhä viidessä lämpöasteessa. Paluuliikenteen kannalta tapaninpäivä näyttää melko rauhalliselta suuressa osassa maata. Ajokeli voi pakastumisen johdosta olla liukas Lapissa, mutta etelämpänä pääväylät ovat lumettomia ja kosteita.

Radikaali käänne vuodenvaihteen jälkeen?

Joulunpyhien jälkeen sää näyttäisi jatkuvan Suomessa länsivirtausvoittoisena. Tämä tarkoittaa yhä keskiarvoa korkeampia lämpötiloja ja lumipeitteen hupenemista maan etelä- ja keskiosassa. Lähinnä Lapissa ajoittaiset lumisateet tai pakkaset ovat mahdollisia, mutta maan etelä- ja keskiosassa lämpötila näyttää visusti sinnittelevän suojan puolella.

Lumille tämä tietää huonoa. ECMWF:n ennusteen mukaan lumiraja on saattanut vuodenvaihteeseen mennessä nousta jo Pirkanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle saakka, eli esimerkiksi Lahdessa ja Tampereellakin lumipeite alkaa käydä hyvin vähiin. Lumettomia alueita alkaa ilmaantua myös laajalti länsirannikon tuntumaan aina Oulun korkeudelle saakka.

Meno näyttää lauhalta ainakin vuodenvaihteeseen saakka, mutta sen jälkeen muutkin vaihtoehdot ovat mahdollisia. Yläilmakehässä länsivirtausten voimakkuus Suomen leveysasteilla on hiipumassa radikaalisti, mikä heijastuu tyypillisesti säähän myös alemmassa ilmakehässä. Tällä hetkellä uskoisin, että vuodenvaihteen jälkeen kylmänpurkujen todennäköisyys kasvaa tai ainakin lauhin alue supistuu siten, että suojasäät koskisivat enää lähinnä eteläisintä Suomea. 

Lue myös: Uusi kuukausiennuste: Tältä näyttää jouluviikon tilanne – vuodenvaihteen viikolle käänne säähän

Lumi ei välttämättä pysy sydäntalvella maassa pitkään

Viimeisimmän eurooppalaisen kausiennusteen mukaan sydäntalven säätä dominoi Euroopassa korkeapaineen alue. Suurin ilmanpainepoikkeama (signaali korkeapaineesta) on Keski- ja Kaakkois-Euroopassa, mikä tarkoittaa, että matalapaineet liikkuisivat korkeamman ilmanpaineen pohjoispuolella Islannin ja Pohjois-Skandinavian välillä.

Tämän ennusteen valossa edessä voisi useamman vuoden tauon jälkeen olla länsivirtausvoittoinen talvi, eli samantyyppinen sää, jota koemme jouluviikolla, voi toistua useaan otteeseen tulevina kuukausina. Pahalta näyttää pysyvän lumipeitteen kannalta maan etelä- ja länsiosassa, mutta eiköhän väliin osu kylmempiäkin hetkiä, jos toteuma on ennusteen kaltainen. Edellisen talven kaltaista kylmää ja lumista pakkastalvea meillä tuskin on nyt edessä.

Lue seuraavaksi: Pitkän ajan sääennuste – miten se syntyy ja miten sitä tulee tulkita?

Markus Mäntykannas
meteorologi